Polybromatut difenyylieetterit

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi2202
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2202}}

Lähteet ja ominaisuudet

Polybromattuja difenyylieettereitä (PBDE) käytetään palonestoaineina muoveissa, sisustustekstiileissä sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteissa. Yhdisteet voivat vapautua ympäristöön yhdisteiden tai niitä sisältävien tuotteiden valmistuksen, varastoinnin, käytön ja hävittämisen aikana.

Yhdisteet ovat rasvaliukoisia ja rikastuvat ravintoketjussa. Dekabromidifenyylieetteri ei tiettävästi ole biokertyvä, mutta se hajoaa valon vaikutuksesta alemmille bromausasteille. Vähemmän bromatut difenyylieetterit ovat biokertyviä. PBDE:t voivat muuttua bromatuiksi dioksiineiksi ja furaaneiksi

Saanti ravinnosta

Tärkein saantilähde ihmiselle on kala. Saksassa yhdisteitä on löydetty myös maitotuotteista. Keskimääräiseksi saanniksi Pohjoismaissa on arvioitu 0.2 - 0.7 µg PBDE/henkilö/vrk, kun koko ruokavalio otetaan huomioon.

Valvonnan kannalta keskeisiä elintarvikkeita ovat kala, liha, kananmuna ja maito(rasva).

Terveydelliset haittavaikutukset

PBDE-yhdisteiden terveysvaikutuksista ihmisiin ei ole juurikaan tietoa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan 2,2,'4,4'-BDE:n yhteyttä non-Hodgkinin lymfoomaan ei voitu pois sulkea. Koe-eläimillä yhdisteiden akuutti toksisuus on vähäinen. Yhdisteet eivät ole genotoksisia. Sen sijaan ne ovat sikiötoksisia ja alentavat kilpirauhashormoni tyroksiinin pitoisuuksia. Koe-eläimillä on lisäksi havaittu muutoksia maksassa ja munuaisissa sekä käyttäytymishäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. Lainsäädäntö tai suositukset

Yhdisteiden maksimipitoisuuksilla ei ole kansallisia eikä kansainvälisiä raja-arvoja eikä suosituksia

Suomalaisten ruoka-aineiden PBDE-pitoisuuksien kartoitus on tarpeen, koska pitoisuuksia ei ole mitattu. Tulosten perusteella tärkeimpien elintarvikkeiden valvontaa tulisi säännönmukaistaa, jotta mahdolliset pitoisuuksien muutosten suunnat saadaan selville.

Lisätietoa

• IPCS, 1994, Brominated diphenyl ethers. Env. Health Criteria 162. World Health Organization, Geneva
• Darnerud P.O., Eriksen G.S., Jóhannesson T., Larsen P.B., Viluksela M. Polybrominated diphenyl ethers: occurrence, dietary exposure and toxicology. Environmental Health Perspectives 2001; 109, Suppl.1:49-68.
• Hardell, L., Lindström, G., van Pavel, B., Wingfors, H., Sundelin, E. & Liljegren, G: Concentrations of the flame retardant 2,2’,4, 4’-tetrabrominated diphenyl ether in human adipose tissue in Swedish Persons and the risk for non-Hodgkin’s lymphoma. Oncology Research, 1998, 10, 429-432.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>