Palveluvastuut

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun



Tavoitteet

Tavoittena on tuottaa ensimmäinen versio ns. budjettipelistä, jossa keskitytään havainnollistamaan palveluvastuuvelan kehittymistä keskipitkällä aikavälillä. Ensisijainen tarve on saada makrotason budjettipeli niille henkilöille, jotka ovat poliittisia päätöksentekijöitä, heidän avustajiaan tai käyttämiään asiantuntijoita.

  • Kaikkein tärkeintä on havainnollistaa niitä valintoja, joita suhteessa alkutilanteeseen on tehtävä BKT:n eri kasvuskenarioilla (mahdollisuuksien mukaan myös demografiset muutokset huomioiden) mikäli ylivelkaantumista halutaan välttää (ks. määritelmät alempana). Toisin sanoen, pelissä ei saisi olla liian helppoa laittaa alijäämää kasvamaan velkapiikkinä tai ratkaista rahoitusta pelkästään veronkiristyksillä, ellei näin tehden osoiteta mitä veroja korotetaan ja kuinka paljon.
  • Julkisen ja yksityisen rahoituksen suhteen kehittyminen eri tarpeiden rahoituksessa ei ole pelattaessa päämäärä, vaan poliittisen päätöksenteon jälkeen toteutuva lopputulos. Lopputuloksessa julkisen rahoituksen osuus on suurin niissä palveluissa/tarpeissa, jotka ovat tarve- ja tasa-arvosyistä tärkeimpiä (kuten maanpuolustus, julkinen hallinto, sisäinen turvallisuus, koulutus). Eri tarpeita käytäisiin pelin avulla läpi esittämällä kappaleessa “Karkea toiminnallisuuskuvaus käyttöliittymästä” esiteltyjä kysymyksiä.
  • Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on tärkeä osa kokonaisuutta. Oikeudenmukaisuuden toteutumisen liittyy etenkin siihen, että vanhushuoltosuhteen merkittävä ja pitkäaikainen muutos näytetään kummallakin puolella budjetointia (vanhenemistrendi lisää varsinkin kalliiden palveluiden käyttäjiä ja vähentää verojen ja maksujen maksajia).
  • Toinen tärkeä asia on yksityisen ostovoiman huomioon ottaminen niissä tarpeissa, joissa universaalisuus on mahdollista toteuttaa tarjoamalla kaikille julkisen standardin mukainen kohtuullinen palvelu samalla kun subjektiiviset palvelutarpeet riittävän usein eroavat ylöspäin tästä standardista ja riittävän monella olisi ostovoimaa varsinkin omaisuutensa puolella (tällaisia palveluitahan ovat usein ikääntyneiden hyvinvointipalvelut).
  • Samoin on voitava pelin avulla löytää tilanteita, joissa esim. palvelusetelillä voidaan saavuttaa win-win-lopputulos arvopaperistettaessa julkista rahoitusta myös niissä tilanteissa, joissa pelkkä palveluseteli ei riitä standardoidun palvelun hankkimiseen.


Karkea toiminnallisuuskuvaus käyttöliittymästä

Käyttöliittymässä on kysymyslomakenäkymän lisäksi kaksi tulosnäkymää. Visualisoidut luonnokset kaikista näkymistä lisätään tähän kohtaan myöhemmin.


Kysymyslomakenäkymä

Kysymyslomakenäkymässä käyttäjä vastaa ns. budjettilakikysymyksiin (= konkreettinen toimenpide-ehdotus, jossa on ns. liikkumavaraa ja joka on rahallisesti merkittävä suuruusluokaltaan. Liikkumavara määräytyy arvioitaessa kuinka paljon ko. ehdotuksen rahoitusta voidaan realistisesti muuttaa esim. olemassa olevien havaintojen perusteella siitä, kuinka yksityinen ja julkinen palvelutuotanto ko. markkina-alueella toimii ja kuinka suuri osa julkisesta rahasta ei ole sidottu “kiinteisiin” (so. hitaasti muuttuviin) kustannuksiin.)

  • Valintojen tekeminen käyttöliittymässä voi perustua rahoitusosuuksien säätämisen suhteen jatkuviin muuttujiin (liukukytkimet) ja itse konkreettisten toimenpide-ehdotusten (= budjettilakien) suhteen kyllä/ei/tyhjä -tyyppisiin monivalintakysymyksiin.
  • Valintojen olisi hyvä olla konkreettisia ja luonteeltaan vastata sitä kysymyksenasettelua mitä poliittiset päättäjät ja virkamiehet kohtaavat oikeassa elämässä. Tästä syystä arvo-ranking -tyyppiset listat voivat olla liian epämääräisiä, vaikka niiden avulla olisi ehkä mahdollista osallistaa suurempi joukko muita kuin asiantuntijoita mukaan. (Esimerkki arvokysymyksestä: "onko maanpuolustus tärkeämpi kuin ilmainen peruskoulutus Y/N?”.
  • Esimerkki selkeään toimenpiteeseen rajatusta budjettilakikysymyksestä: "Rajataanko lapsilisät kahteen ensimmäiseen lapseen?" Vast: Jaa/Ei/Tyhjä?”.
  • Esimerkkejä rahoitukseen ja tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä: “Miksi julkisen rahoituksen osuus sairaanhoidossa on vain 75 %, kun se koulutuksessa on yli 90 %?”, “Onko tarve- ja tasa-arvosyistä edelleen pidettävä kiinni esim. siitä, että Suomessa ei ole moottoritiemaksuja?”


Tulosnäkymät

Käyttöliittymän tulosnäkymät:

  1. Budjetti-visualisointi, jossa käyttäjä tekee julkiseen talouteen liittyviä valintoja
  2. Seuraus-raportti, jossa käyttäjä näkee valintojensa seuraukset

Seurausraportissa (tulosnäkymä) on yhdistetty eri-ikäryhmiin kohdentuvat (laadulliset) vaikutukset ja graaffi eri ikäryhmien aiheuttamasta kuormituksesta hyvinvointivaltiolle (esim. 15 vuoden päähän)


Linkkejä datalähteisiin

Budjettikaavio rakennetaan seuraavasti: Yksityiset kulutusmenot havainnollistetaan kaavion muotoon, lähteenä kansantalouden tilinpito. Yksityiset rahoitusosuudet hyvinvointipalveluista kuitenkin otetaan THL:n sosiaalimenot ja rahoitus -datasta. Erotus siirretään "Muu yksityinen kulutus" -oksaan.

Julkisyhteisöjen menot havainnollistetaaan kansantalouden tilinpidon julkisyhteisöjen menot tehtävittäin. Hyvinvointipalveluiden osalta käytetään kuitenkin THL:n sosiaalimenot ja rahoitus -dataa. Erotus siirretään "Muu julkiset menot" oksaan. Hyvinvointipalveluiden menot ryhmitellään ETK:n Vaittisen & Vanteen ikäanalyysin mukaan viiteen palveluryhmään: työttömyys, sairaus ja toimintarajoitteisuus, vanhuus, perheet, koulutus. THL:n ja kansantalouden kirjanpidonn datan ryhmittely näihin ryhmiin näyttää suoraviivaiselta (tilastolliset erot suht' pienet). Ainoastaan THL:n "Lesket ja muut omaiset" ja "Muu sosiaaliturva" -luokat herättää kysymyksiä (mihin on sijoitettu ETK:n analyysissa?). Selvitetään.

Pohdittava: Miten ns. "kolmas väri" eli vapaaehtoinen kulutus tuodaan pylväsdiagrammeihin - millä datalla näytetään tilanne vuonna 2015? Tuleeko kansantalouden tilinpidon ja THL:n erotuksesta? THL:n datassa vain asiakasmaksut, kun kansantalouden tilinpidossa pitäisi olla koko kulutus.

THL:ltä pyydetty selvennystä THL:n datan ja kansantaloudentilinpidon eroavaisuuksiin, vastaus: "Lyhykäisesti kuitenkin, sosiaalimenotilastojen menoihin lasketaan asiakasmaksut ja osa näistä asiakasmaksuista on laskennallisia eli ei perustu tilastodataan vaan tiettyyn arvioon menoista. Tämä voi selittää osan eroavuuksista."

Aikaperspektiivi / datojen lähtövuosi: Koska ETK:n ikäryhmäanalyysi perustuu vuoden 2011 lukuihin, käytetään kaikissa muissakin tapauksissa vuoden 2011 luvut. Demografiamuutoksen mallilla tuodaan ajantasaiseksi (2015). Budjettipelin tavoitteena on luoda vuotuiselle kulutukselle "budjettikehys" joka on voimassa 2015-2030. Pelin vaikutusanalyysisivulla näytetään vaikutukset vuosille 2015 ja 2030 (mahdollisesti muitakin?).

2. Linkit datasarjoihin:

(a) Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin (ks. visualisointi [1])

(b) Yksityiset kulutusmenot (ks.visualisointi [2]).

(c) ETK:n Vaittisen & Vanteen raportista löytyy tietoa hyvinvointipalveluiden käytöstä ikäryhmittäin (ks.Vaittisen ja Vanteen raportti, sivu 26 [3]

(d) THL:n sosiaalimenot ja rahoitus -data Ks. välilehti 10a. (ks. visualisointi)

Muita linkkejä, ei hyödynnetä: Kulutuskorit (sisältävät terveys-, koulutus- ja sosaaliset palvelut. Terveys- ja koulutuspalveluiden alla löytyy n. 3-5 alaluokkaa) [4]

Kuviot julkisista menoista ikäryhmittäin ja sosioekonomisen aseman mukaan: [5]

Kysymys: JH viittaisi Valtionvarainministeriön taloudelliseen katsauksiin [6], jossa on joskus ilmeisesti ollut kuvio julkisten menojen jakautumisesta, mutta lieneekö kyse ao. linkin tiedoista?: Visualisointi julkisista menoista tehtävittäin ja sektorittain (jota voitaneen hyödyntää, koska siitä löytyvät luokat terveydenhoito, koulutus ja sosiaaliturvaa) [7] (data löytyy stat.fi:sta)


Meno- ja tuloluokittelu

Meno- ja tulovirtojen ryhmittely kuvataan yksityiskohtaisesti linkin takaa löytyvästä liitetiedostosta: FK_luvut


Toiminnallisuuksia

  1. Yksi oleellinen asia pelissä on muistiinpanojen tekeminen. On erityisesti kiinnitettävä huomiota varsinkin velka- ja veronkorotusvalintojen realistisuteen dokumentoinnin kautta.
  2. Kysymyslomake-mallista, jossa
    • toimenpide-ehdotus (konkreettinen budjettilakikysymys, ks. yllä)
    • mahdollisuus säätää rahoituksen jakautumista
    • mahdollisuus säätää palvelun tuotantotapaa (ei niin tärkeä tässä vaiheessa koska tuotantotavoista on ollut paljon enemmän puhetta julkisuudessa kuin rahoitusmuodoista)
  3. Havainnollistetaan rinnakkain sekä yksityinen ja julkinen kulutus (menot) hyvinvointipalveluihin (ts. sanoen miten tämänhetkinen palveluntuotanto rahoitetaan). Pelaaja voi säätää tavoitteena olevaa rahoitusta tulevaisuudessa. Tulopuolella on mahdollisuus säätää ansio- ja pääomatuloveron suuruutta.
  4. Julkiset menovirrat voidaan ottaa kansantalouden tilinpidon Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -datasarjasta. Yksityisten menovirtojen määritys on ongelmallisempaa (mutta havainnollisempaa kansalaisen ja äänestäjän kannalta): Tilastokeskuksen datat kotitalouksien kulutuksesta (linkki) käsittävät hyvinvointipalveluiden kulutuksen kotitalouksien kautta (joko viitehenkilön ikäryhmän tai sosioekonomisen aseman mukaan). Näistä on vaikeaa rakentaa visualisaatiota, joka havainnollistaa eri ikäryhmien välistä oikeudenmukaisuutta (ks. Pensions and public financies in Finland - A generational accounting perspective, s. 21).


Pelidynamiikka

Pelin etenemisdynamiikka

  1. Pelaaja valitsee mitä palveluita pitäisi olla (olemassa olevia listasta tai aivan uusia)
  2. Seuraavaksi pelaaja kertoo kuinka palvelut pitäisi rahoittaa julkinen-yksityinen akselilla (kone näyttää tarvittavan rahan kokonaismäärän tuleville vuosille, pelaajan pitää osittaa se niin että reunaehdot budjettivajeelle ja alijäämälle toteutuvat)
  3. Jos pelaajan valitsemalla rahoitustavan osituksella 3% alijäämäsääntö[1] tai 60% velkasuhde[2] ylittyvät, pelaaja palaa alkuun kohtaan 1 ja yrittää karsia palveluista tai muuttaa rahoitustapoja (prosessi jatkuu iteratiivisesti). Ehdotus: Esitetään yllä mainittujen mittareiden lisäksi myös julkinen talous eläkerahastojen arvon kera ja ilman (vrt. käytännöt muissa EU-maissa).

Mahdollisia iteratiivisia pelitapoja

Pelaajalle arvotaan hahmo jolla on tietty ikä, sosioekonominen asema ja ammattiasema. Pelaajan tehtävänä on hakea henkilökohtainen rahoitusoptimi roolihahmolleen kuitenkin aiheuttamatta julkisyhteisön ‘konkurssia’. Suoritus voidaan arvostella itse määrittämällämme indeksillä. Seuraavalla budjetointikierroksella edellisen kierroksen valintojen vaikutukset muiden ikä-/ammattiryhmien edustajille havainnollistetaan ja pelaaja voi uusia suorituksensa yrittämällä nyt pyrkiä optimoimaan hyvinvointipalvelujen rahoitusta “yleisen edun” mukaiseksi. Prosessi on eräänlainen muunnelma Rawlsin kuuluisasta tietämättömyyden verho -kokeilusta (ks. Veil of ignorance).


Laskentamalli ennusteiden aikakehitykselle


Käytetyn laskentamallin viimeisin versio: laskentamalli-2015-03-22


Syöttöparametrit

  • BKT-ennuste EU-projektioista (voidaan hyödyntää useita skenaarioita)
  • Väestön kehitys Eläketurvakeskuksen aineistosta 5 vuoden kohorteissa ja Tilastokeskuksen aineistoista vuoden kohorteissa esim. määritettäessä keskimääräistä työvoimaan siirtymisikää nuorella väestöllä tai keskimääräistä eläkeikää vanhemmissa kohorteissa.

Julkisyhteisöjen muut tulot

  1. Yhteisövero
    • Lasketaan BKT-ennusteen perusteella
  2. ALV
    • Lasketaan kokonaiskulutuksen perusteella
    • Menolajeilla Asuminen, liikenne, elintervikkeet ja palvelut on erilaiset ALV-kannat mutta pelaaja muuttaa vain yhtä keskimääräistä ALV-kantaa, jonka muutos muuttaa vastaavasti kaikkia yksittäsiä ALV-kantoja. Kulutuksen ajasta riippuva muutos tuleville vuosille saadaan arvioimalla keskimääräinen kulutus per henkilö kussakin kohortissa ja propagoimalla kohortteja ajassa. Kerätty ALV siirretään kirjanpidon tulopuolelle seuraavalle vuodelle.
  3. Sosiaaliturvamaksut (työnantajien osuus)
    • Lasketaan väkimäärän kehitysennusteen perusteella (työntekijöiden määrä)
  4. Muut (mm. korkotulot, valmisteverot)
    • Ei säätämismahdollisuutta

Yksityishenkilöiden maksamat pakolliset verot ja sosiaaliturvamaksut

  1. Ansio- eli tulovero
    • Lasketaan työntekijöiden määrän perusteella. Työntekijöiden määrä saadaan BKT-skenaariota vastaavasta työllisyysennusteesta EU-datasta.
  2. Sosiaaliturvamaksut (työntekijöiden osuus)
    • Lasketaan työntekijöiden määrän perusteella. Työntekijöiden määrä saadaan BKT-skenaariota vastaavasta työllisyysennusteesta EU-datasta.
  3. Muut pakolliset verot
    • Ei säätämismahdollisuutta

Taustamateriaalia

  • Impact of ageing populations on public spending - Summary Report
  • The impact of ageing on public expenditure: projections for the EU25 Member States on pensions, health care, long-term care, education and unemployment transfers (2004-2050) - Full Report
  • The impact of ageing on public expenditure: projections for the EU25 Member States on pensions, health care, long-term care, education and unemployment transfers (2004-2050) - Annex
  • Indicators for Measuring Fiscal Sustainability - A Comparative Application of the OECD-Method and Generational Accounting (U. Benz, S. Fetzer, Diskussionsbeiträge 118/04, INSTITUT FÜR FINANZWISSENSCHAFT DER ALBERT-LUDWIGS-UNIVERSITÄT FREIBURG IM BREISGAU)
  • 2012 EU-projektiot


Viitteet

  1. ↑ The ratio of the annual general government deficit relative to gross domestic product (GDP) at market prices, must not exceed 3% at the end of the preceding fiscal year (based on notified measured data) and neither for any of the two subsequent years (based on the European Commission's published forecast data)
  2. ↑ Government debt-to-GDP ratio: The ratio of gross government debt (measured at its nominal value outstanding at the end of the year, and consolidated between and within the sectors of general government) relative to GDP at market prices, must not exceed 60% at the end of the preceding fiscal year. Or if the debt-to-GDP ratio exceeds the 60% limit, the ratio shall at least be found to have "sufficiently diminished and must be approaching the reference value at a satisfactory pace".
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Palveluvastuut&oldid=28800”