Osallistaminen ja tiedotus

Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja	Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas)
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja	Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja

Osallistuminen ja vuorovaikutuksen suunnittelu

YVA-lain yhtenä päätavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Paikallisille asukkaille ja alueella toimiville on luotava hyvät edellytykset vaikuttaa suunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja päätöksentekoaineiston sisältöön. Arviointiohjelmassa on hyvä esittää tiedot siitä, miten kaivoshankkeen YVA-menettely, kaivoslain mukainen menettely sekä ympäristönsuojelulain ja mahdollinen vesilain mukainen menettely etenevät: minkälaista vuorovaikutusta eri tahojen kanssa menettelyihin liittyy ja millä muilla tavoin tiedottaminen hankkeesta on järjestetty. Vaiheistuksesta ja osaalistumismahdollisuuksista on hyvä esittää myös aikataulu. Tässä yhteydessä on syytä myös esitellä kaivoshankkeen vaatima kaavoitus ja miten YVA-menettely kytkeytyy siihen.

YVA-lainsäädännössä kuvattu tiedottaminen ja kuuleminen on vain vähimmäisvaatimus. YVA-menettely on vain yksi vaihe kaivoshankkeen elinkaaressa ja etsintä- ja kaivosyhtiöiden pyrkimyksenä onkin yleensä laajempi sidosryhmien huomioon ottaminen ja ns. sosiaalisen toimiluvan varmistaminen heti malminetsintävaiheesta alkaen. Myös varsinaisen kaivoshankkeiden suunnittelu vie pitkän ajan malminetsinnästä kaivoksen avaamiseen. Aktiivinen tiedotus ja vuoropuhelu onkin hyvä aloittaa jo ennen YVA-menettelyä ja jatkaa sitä niin kaivoksen yksityiskohtaisemman suunnittelun, kaavoituksen, lupamenettelyjen kuin toiminnankin aikana. Vuorovaikutustapojen valinta ja tarkoituksenmukainen kohdentaminen eri sidosryhmiin vaikuttaa työn aikatauluun ja tarvittaviin voimavaroihin. Sidosryhmien tunnistamisesta ja luokittelusta on saatavissa runsaasti ohjeistusta ja kirjallisuutta. Varhain aloitettu vuoropuhelu tuottaa yleensä hyödyllistä taustatietoa ja paikallistuntemusta, joka helpottaa myös ympäristövaikutusten arvioimista. Samoin keskustelut alueen sulkemisen jälkeisestä hyödyntämisestä ja sulkemisen tavoitteista on hyvä käydä sulkemissuunnittelun pohjaksi. Kaksikielisissä kunnissa on huolehdittava riittävästä tiedottamisesta ja aineistoista sekä suomeksi että ruotsiksi. Saamelaisten kotiseutualueella on otettava huomioon kielilain vaatimukset saamenkielten käytöstä. Tiedot arviointiohjelman ja arviointiselostuksen esittelystä, nähtävilläolosta ja mielipiteiden esittämisestä sekä yhteyshenkilöistä esitetään kuulutuksissa ja muussa tiedotuksessa, joissa kerrotaan arviointiohjelman ja arviointiohjelman vireilläolosta.

YVA-lain (5.1 §) mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi. Kunnan rooli kaavoista päättävänä viranomaisena on kaivoshankkeiden osalta keskeinen. Maakunnan liitto taas päättää kuntakaavoja yleispiirteisemmästä maakuntakaavasta.

YVA-menettelyn aikataulu ja kuulemismenettely

Arviointiohjelmassa esitetään aikataulu, jossa kuvataan ympäristövaikutusten arvioinnin eteneminen sekä hankkeeseen mahdollisesti liittyvät kaavoitus- ja lupamenettelyt. Aikataulun tulee olla niin selkeä, että kansalaiset ja muut osalliset saavat selville ajankohdat, jolloin heillä on mahdollisuus vaikuttaa osallistumalla sekä mielipitein ja kannanotoin suunnitteluprosessiin. Myös viranomaiskäsittelyjen ajankohdat on tarpeen esittää aikataulussa. YVA-laissa on määritelty määräajat YVA-menettelyn kuulemisille:

• Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiohjelmasta viivytyksettä vähintään 14 päivän ajan.
• Mielipiteet ja lausunnot on toimitettava yhteysviranomaiselle aikana, joka alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja kestää vähintään 30 päivää ja enintään 60 päivää.
• Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta hankkeesta vastaavalle kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä.
• Ohjelman käsittely kestää kokonaisuudessaan yhteensä vähintään kaksi kuukautta, enintään runsaat kolme kuukautta riippuen tarvittavista kieliversioista.

Arviointiselostuksen kuulemisen ja käsittelyn määräajat on määritelty vastaavasti:

• Yhteysviranomainen kuuluttaa viivytyksettä arviointiselostuksesta vähintään 14 päivän ajan hankkeen todennäköisen vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla. Kuulutus on lisäksi julkaistava sähköisesti ja ainakin yhdessä hankkeen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä.
• Mielipiteet ja lausunnot on toimitettava yhteysviranomaiselle aikana, joka alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja kestää vähintään 30 päivää ja enintään 60 päivää. Yhteysviranomaisen huolehtii siitä, että arviointiselostuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot.
• Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä.
• Selostuksen käsittely kestää kokonaisuudessaan yhteensä vähintään kaksi kuukautta, enintään runsaat neljä kuukautta riippuen tarvittavista kieliversioista.

YVA-työskentelyn organisointi

YVA-lain (5.1 §) mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi. Kunnan rooli kaavoista päättävänä on kaivoshankkeiden osalta keskeinen. Kaivoshankkeen sijaintikunnalla on keskeinen päätösvalta kaavojen laatijana ja hyväksyjänä. Hankkeesta vastaavan onkin syytä olla riittävässä ja riittävän varhaisessa vaiheessa yhteistyössä kunnan ja maakunnan liiton kanssa mahdollisten kaavoitustarpeiden selvittämiseksi.

YVA-menettelyn etenemisestä ja käytännön järjestelyistä on tarpeen sopia yhteysviranomaisen kanssa. Yhteysviranomainen huolehtii arviointimenettelyyn liittyvistä virallisista kuulutuksista sekä lausuntojen ja mielipiteiden hankkimisesta. Hankkeesta vastaava tai konsultti huolehtii yleensä esittelytilaisuuksien käytännön järjestelyistä ja muun vuorovaikutuksen järjestämisestä.

Hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen ja muiden osapuolten yhteinen työskentely ei ole määrämuotoista eikä sitä ole säädelty YVA-laissa. Ympäristövaikutusten arviointia varten hankkeesta vastaava perustaa usein arviointimenettelyä ohjaamaan ja tiedonkulkua varmistamaan eri osapuolten edustajista kokoontuvan ohjausryhmän tai laajemman seurantaryhmän, joskus molemmat. Ryhmän tai ryhmien kokoonpano harkitaan tapauskohtaisesti. Mikäli hankkeesta vastaava ei katso aiheelliseksi perustaa tällaista ryhmää tai ryhmiä, on hankkeesta vastaavan syytä käydä etukäteisneuvottelu yhteysviranomaisen kanssa hyvissä ajoin ennen arviointimenettelyn aloittamista. Kokoustyöskentely ohjelmoidaan osaksi hankkeen suunnitteluprosessia.

Yhteysviranomainen on hankkeeseen sitoutumaton, puolueeton viranomainen niin hankkeesta vastaavan, kansalaisten kuin muidenkin osallisten suuntaan. Yhteysviranomaisen tehtäviin ei kuulu hankkeen edistäminen eikä vastustaminen. Yhteysviranomainen kannattaa kutsua asiantuntijan roolissa ohjaus- tai/ja seurantaryhmään, koska ryhmien kokouksissa käsitellään monia sellaisia arvioinnin käytäntöihin ja periaatteisiin liittyviä asioita, joista yhteysviranomaisella on asiantuntemusta ja käytännön kokemusta.