Opastopian toimintaympäristö

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi1930
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1930}}

Opastopia-idean kehittelyä 1

Tämänhetkinen ehdotukseni ympäristöksi, joka konkretisoi Kuntakone (Opastopia)-palvelua

Opastopia-ymparisto = Asialista + aloitekanava.fi + Eduskunnanvahtikoira + Opasnet-Simupedia

Taustaa

Verkosta löytyy jo erillistyökaluaihioita, joiden ideoita voitaisiin hyödyntää tulevan Opastopian (kansalaisosalistujayhteiskunnan) päätöksentekoympäristön prototyyppinä. Monet näistä ideoista esiteltiin v. 2009 MindTrek-konferenssin Apps for Democracy Finland-kilpailussa.

Asialistan ideana on tuoda kunnan- ja kaupunginvaltuustojen esityslistojen sisältämä informaatio yhteen paikkaan (1) kootusti (2) selkokielisenä (3) linkitettynä suurempiin kokonaisuuksiin. Asialistan avulla kuntalaiset voivat käydä esimerkiksi ennen valtuuston kokousta katsomassa mistä keskustellaan ja äänestetään. Kuntalaiset voivat myös osallistua asiakirjojen ja esityslistojen sisältämän informaation jalostamiseen tuottamalla wiki-pohjaisesti dokumentaatiota eri näkökulmista mutta yhteiseen tiivistelmään tähdäten.

Aloitekanava tarjoaa mukavan virtaviivaistetun aloitteentekomallin, jonka toiminnallisuus koostuu seuraavista vaiheista: (1) julkistetaan ehdotus/idea nettiyhteisölle (2) käydään keskustelua/väittelya ehdotuksesta (3) äänestetään aloitteesta (4) riittävän kannatuksen saanut idea 'syötetään' viralliseen päätöksentekokoneistoon, eli se viedään esimerkiksi viralliselle kunnanvaltuuston kokouksen esityslistalle.

Eduskunnan vahtikoira taas kerää statistiikka tehdyistä päätöksista avoimen äänestyskirjanpidon kautta. Vahtikoiran ominaisuuksia voidaan ja pitää laajentaa myös tehtyjen päätösten vaikutusten seurantaan.

Opasnet-Simupedia toimii ympäristönä, jossa väitellään (ehkä enemmän asiantuntijatasolla ja asiantuntijamenetelmiä käyttäen) ja jossa voidaan käyttää ammattimaisempia työkaluja kuten eri väittelymenetelmiä tai malleja tiedontuotantoon. On tärkeää pitää mielessä että Opasnet-Simupediassa informaation käsittely on enemmän asiantuntijamenetelmiin nojautuvaa, mutta täysin avointa niin että myös valistuneet harrastajat voivat osallistua eksplisiittisesti. Visualisointi- ym. työkaluja tullaan kehittämään jotta päätöksenteon mahdolliset seuraamukset saataisiin kommunikoitua selkeästi sekä ammattipäättäjille että tavallisille kansalaisille.

Idea

Kuntakoneen ideaa voi lähteä purkamaan Asialista-näkökulmasta: kuntalaisten täytyy voida tehdä aloitteita ja esitää ideoita, joista myös joku muu voi muokata aloitteen helposti. Ennen ehdotusten käsittelyä (käsittelyjä) valtuustossa tai virtuaaliparlamentissa, verkkopäätoksentekoympäristön on tarkoitus generoida uutta asiaan liittyvää tietoa ja monipuolisia näkökantoja. Väittelyssa ei välttämättä tarvi pyrkiä pragma-dialektiseen (?) puolustus-vastustus-moodiin, vaan keskustelu voi edetä jopa varsin vapaasti ilman fiksattua formaattia. Rajoitetun keskusteluajan (esim. 1 viikko) päätyttyä, tai sen aikana, äänestetään käsiteltävään asiaan liittyvistä keskeisimmistä kommenteista (nämä voivat olla joko positiivisia tai negatiivia kunhan ne avaavat uusia näkökulmia). Eniten äänia saaneet keskustelupuheenvuorot (esim. jokaisella äänestäjällä mahdollisuus antaa 1 ääni ehdotusta tukevalle ja 1 vastustavalle mielipiteelle) kerätään yhteen ja niistä koostetaan lyhyt abstrakti, jos ääniä saaneita puheenvuoroja on useita. Näin saadaan vähintäänkin kaikkien keskusteluun osallistuvien perspektiiviä laajennettua. Osa argumenteista voi olla mallipohjaisia, mutta niitä ei saa arvottaa muita argumentteja enemmän, sillä ne eivät aukene kaikille. Toki mallipohjaisilla argumenteilla voi voittaa tiedeyhteisön mielipiteen puolelleen, mutta suuren yleisön vakuuttaminen jää sanallisen/visuaalisen argumentoinnin varaan. (Toki, aina missä mahdollista, on tuettava kvantitatiivista väittelyä mutta usein epavarmuudet ovat liian suuria, ja silloinkin kun homma toimii tieteen puolesta, täytyy tulos pystyä vakuuttavasti komminikoimaan kvalitatiivisin argumentein. Tämän vuoksi mallipohjaisuus, vaikkakin ehdoton asiantuntija-argumentaatiolle ja suunnittelulle, voi toimia vain avustavassa roolissa. Sen tuottamat tulokset täytyy translitteroida muille 'laajemmalti puhutuille kielille'.)

Ammattilaisten (virkamiesten) kunnanvaltuuston/eduskunnan päättäjien tueksi tuottama materiaali tulisi olla myös kuntalaisten saatavissa. Myös valtuuston väittely tulisi tiivistää samaan tapaan kuin verkkoyhteisön väittely, jotta nähtäisiin kumpi on laadukkaampaa/biasoituneempaa/rajoitetumpaa jne. Verkkoparlamentin päätökset pitäisi tilastoida valtuuston päätöksiä vastaan, ja tätä tilastoa voitaisiin käyttää tulevissa vaaleissa. Myos päätösten seurauksia pitäisi tilastoida ja niistä pitäisi kerätä tietoa. Yksi keino tähän on päätöksien vaikutuspiiriin kuuluvien kuntalaisten verkkopohjainen kyselytutkimukses sekä 'citizen science'-metodit. Tietenkään verkkoparlamentissa ei voitaisi kaikkiin kysymyksiin ottaa kantaa ihmisten käytössä olevasta rajallisesta ajasta ja erilaisista kiinnostuksen kohteista riippuen, mutta luultavasti joka Asialistalta voisi löytyä yksi tai kaksi kohtaa, jotka saisivat suuren yleisön mielenkiinnon heräämään.

Uusi lähestymistapa on se, että ei pyritä ei-kyllä väittelyyn, vaan hakemaan ja yhdistämään parhaat puolet toisiaan vastustavista kommenteista/ideoista. Ylipäätään, globaalioptimin hakeminen, ja sen tuomien tiukkojen rajoitusten kunnioittaminen nykyiseen päätöksentekoon nähden (jossa haetaan monasti pienen ryhmän lokaalia etua) olisi rakentavampaa. Vastustavat ideat eivät välttämättä ole ortogonaalisia eikä globaaliminimin löytyminen automaattisesti tarkoita sitä että hallitsevan eliitin pitäisi huolestua etujensa puolesta. Ehkä hekin voivat saada enemmän joissain tapauksissa, mikä pienentänee ideologista vastustusta. Joustamattomia reunaehtoja (vaikkakin käytännössä ylenkatsottuja) ovat esimerkiksi taloudelliset rajoitteet, luonnon kestokyvyn asettamat rajoitteet jne. Mallipohjaisessa optimoinnissa nämä voidaan selkeästi huomioida s.e. ne rajoittavat käytävää keskustelua eikä aikaa hukata 'turhien' ratkaisujen etsimiseen.

Tilannehuone ja THL-strategia

Ehdotan yleistystä tilannehuone-käsitteeseen. Miksei tilannehuone voisi olla auki kaiken aikaa (vaikka esim. kriisitilanteissa sillä olisi enemmän lyhytaikaisen tilannehuoneen rooli ja pidempiaikaisessa tiedontuotannossa sillä olisi työhuoneen rooli). Kummassakin tapauksessa samaan virtuaaliseen työtilaan koitettaisiin kerätä asiantuntijoita motivoiden heitä seuraavin palkinnoin

• Työhuonetyöskentely pitää saada rahallisesti palkittavaksi (UPJ)
• THL (ja muut valtion tutkimuslaitokset) voivat profiloitua palvelun tuottajiksi esimerkiksi niin että ammattitutkijat toimivat maksullisesti osana toimenkuvaansa työhuoneiden/väittelyiden moderaattoreina
• Opasnet-Simupedian avulla tutkijat voivat todistaa tutkimuksensa politiikkarelevanssin sekä poliittisille päättäjille että tiederahoittajille suoraan ja käytännössä (eikä enää ainoastaan hakemuksissa muodikasta terminologiaa käyttämällä). Moderaattoreiden rooliin ei kuulu 'sensurointi' vertaisarviointimielessa, vaan tiedon tarjoaminen ja keskustelun fokusointi.

Huomioita Asialista-nakokulmasta:

• Asiat nähdään kokonaisuuksina Asialistassa: TÄMÄ ON TIEDONTUOTTOA JA JALOSTAMISTA SAMASSA MERKITYKSESSÄ KUIN MITÄ OPASNET-SIMUPEDIASSA TAPAHTUU KVANTITATIIVISIN TYÖKALUIN!!
• Kuntatason asialistat sisältävät liian usein abstraktia kapulakielta, niistä ei löydy useinkaan linkkejä selittäville sivuille, eikä prosessin kannalta tarpeellista henkilöintiä ole tehty (nimet ja naamat)
• Trialogisen tiedonmuodostusprosessin periaateiden mukaisesti ei pidä tuijottaa kaverin sormea, joka osoittaa kuuta, eli ei pidä keskittyä asialistaan vaan itse asiaan, sen valmisteluun ja argumentointiin
• Syy-seuraussuhdeanalyysi puuttuu avoimesta päätöksenteosta. Tätä piirrettä voidaan parantaa lisäämällä linkkejä ja kvantitatiivista ennustettavuutta mallien avulla (joiden toimivuuden takaamiseksi pitää saada tutkittua tietoa olemassa olevista ilmiöiden, asioiden ja ihmisten välisistä riippuvuussuhteista)
• Kuinka laskea osallistumiskynnysta (pätee päätöksentekoympäristöön kokonaisuudessaan)
• Toiminnallisuuden laajentamista

• Mallipohjainen ennustus päätösten vaikutuksista (terveysvaikutukset, talousvaikutukset)
• Kuntalaisille mahdollisuus tuoda omia esityksiä listoille
• Esim. toimittajien tai tutkijoiden toimesta tietoaineiston linkitystä ja analyysiä, joka valaisee ko. esitykseen liittyviä taustoja kuten omistussuhteita, jääviyksiä, ympäristövaikutuksia jne.

Huomioita Aloitekanava.fi-näkökulmasta

• Seurantaprosessi on mainittu, mutta sen toteutusta voitaisiin laajentaa huomattavasti mitä tiedon taltiointiin tulee: Päätösten toimeenpanon seuraaminen, tilastointi ja vaikutuksiin liittyvä tiedonkeruu kuuluu aloitteentekoon, sillä uusia aloitteita tehtäessä ja niitä kritisoitaessa on voitava vedota vanhempaan dataan samantyyppisistä tapauksista.

Huomioita Eduskunnanvahtikoira eduskunnan vahtikoira-näkökulmasta

• Eduskunnan äänestysdataa löytyy jo visualisoituna. Tietysti tämä esimerkki on vasta ensi askel tärkeään suuntaan, eli äänestystietojen systemaattiseen seurantaan ja vertailuun. Ryhmäkurin olemassaolo toki tekee yksittäisen edustajan äänestyspäätöksestä vähemmän mielenkiintoisen keskimäärin, mutta ainakin puoluekohtaisesti voidaan esim. vaalilupausten (puolueohjelman) paikkansapitävyys todentaa jatkossa. Sinänsä tästäkin olisi päästävä eroon tulevaisuudessa, sillä edustajan pitää perustellusti pystyä muuttamaan kantaansa vasten lupaustaan tai ryhmäkuria, eikä vaalilupaus itsessään voi olla niin tärkeä 'biometrinen' havaintosuure, että sitä kannattaisi määräänsä enempää tuijottaa.
• Tärkeämmäksi mittariksi täytyy voida nostaa suorituminen kesken vaalikauden. Muita ongelmia yksittäisissä äänestyksissä: Monioisaiset äänestykset (esim. budjettineuvottelut), valiokuntien päätökset ja suositukset ym. toiminta suljettujen ovien takana
• Tuloksia täytyy pystyä helposti visualisoimaan

Huomioita Opasnet-Simupedia-näkökulmasta

• Sekä Opasnet että Simupedia on tulevaisuudessa käytännössä fuusioitu yhdeksi tietomallinnus-tietokantajärjestelmäksi. Tämä voi toimia kevyemmässä versiossa niin että Simupediasta portataan analysointiin tehtyjä malleja tukemaan Opasnetissa käytävää argumentointia tai jämerammin niin että stand alone-Simupedia versio luovutetaan THL:n hallintaan, jolloin koko tietokanta-arkkitehtuuri voidaan tuoda saman katon alle ml. staattinen Opasnet-Base ja geneerisille simulointimalleille erityisesti rakennettu Simantics ProCore Triple engine.
• Mallipohjainen päätöksenteko yleisellä politiikkatasolla (siis sillä meitä suorimmin koskettavalla) ei ole realistinen kuin rajoitetussa asiantuntijamielessä. (1) Syitä tähän ovat mm. rajoitettu aikaikkuna (toisaalta, joissain tapauksissa tämä voi toimia mallipohjaisuuden etuna), eli ei ehditä luomaan riittävän hyvää mallia (2) suurin osa yleisöstä lukutaidottomia (3) epäluulot malleja kohtaan (4) korkea opettelukynnys (jota voidaan jonkin verran madaltaa parantamalla työkaluja) (5) psykologiset tekijät (tosin näitäkin löytyy sekä puolesta etta vastaan)
• Pragma-dialektinenkin väittelymalli (jopa 'light'-versiona, eli sisältäen vain väitteen, puolustuksen, vastustuksen ja neutraalin kommentoinnin) voi olla liian raskas/kahlitseva suurimmalle osalle väittelyn potentiaalisista osallistujista. Toisaalta taas, jos enemmistö ei voi osallistua väittelyyn, ei kyseessa ole demokraattiaa edistavä työkalu.

Huomioita Tilannehuone-näkökulmasta

• Wikipedia tällä hetkellä yksi nopeimmin tiivistettyä tietoa tuottava kanava. Voidaanko se ohittaa/voidaanko sen lisäksi käyttää kansallista/kansainvalistä tilannehuone-ajattelua/ympäristöä?
• Tilannehuoneeseen voisivat panostaa erillislaitokset, tutkimuslaitokset ja korkeampien oppilaitosten tutkijat, jotka seuraavat kehitystä työnsä puolesta päivittäin.
• Tässä on mahdollisuuksia palkitsemisteorialle ja 'uudelle' palkkausjärjestelmälle rahallistenkin kannusten mielessä. Lisäksi tätä näkökulmaa kannattaa pohtia strategian kannalta, erityisesti tutkimuslaitosten roolin ja tutkijoiden politiikkarelevanssin todistamisen kannalta.

Muita huomioita

• (1) Nimivaihtoehdoista (työnimi 'Opastopia') täytynee järjestää erillinen äänestys
• (2) Avoin dataopas löytyy tästä osoitteesta.

Linkkejä

• Kts. Kuntakone
• Kts. Nettiajan_kansalaisyhteiskunta

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Sami Majaniemi: Opastopian toimintaympäristö. Opasnet 2010. Viitattu 21.11.2024.