OPH 2011

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Yleistä

  • Deadline 21.4.2011
  • Avustuksen käyttötarkoitus: Valtionavustus oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
  • Valtionavustuksen määräraha: Oppimisympäristöjen kehittämishankkeisiin myönnetään 4,3 miljoonaa euroa, josta tällä hakukierroksella myönnetään 3,3 miljoonaa euroa ja loput 1,0 miljoonaa euroa syksyllä järjestettävällä toisella hakukierroksella. Avustus on enintään 80 % hankkeen kokonaismenoista, joten hakijan oma rahoitusosuus on vähintään 20%
  • Hakukelpoisuus: Avustusta voidaan myöntää vain kunnille, kuntayhtymille tai yksityisille yhteisöille, joilla on joko velvollisuus tai lupa yleissivistävän koulutuksen järjestämiseen tai oppilaitoksen ylläpitämiseen. Valtion oppilaitokset voivat olla valtionavustusta saavissa hankkeissa mukana, mutta eivät voi olla valtionavustuksen saajana.
  • Avustusten myöntämisen välttämättömät edellytykset:
  1. Allekirjoitettu kirjallinen hakemus on saapunut määräajassa Opetushallituksen kirjaamoon. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.
  2. Hakija on hakukelpoinen
  3. Hakija on antanut pyydetyt selvitykset aiemmin myönnettyjen valtionavustusten käytöstä
  4. Avustuksen käyttötarkoitus on käytölle asetettujen tavoitteiden mukainen
  5. Avustettava hanke, toiminta tai hankinta toteutetaan avustuksen käyttöajan rajoissa

Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden tavoitteet

Yleiset tavoitteet

  • Oppimisympäristöajattelun tavoitteena on kehittää opetukseen ja oppimiseen liittyvien tilojen, menettelyjen, toimintamallien ja työtapojen kokonaisuutta, joka tukee entistä paremmin sekä kouluissa ja oppilaitoksissa että niiden ulkopuolella tapahtuvaa oppimista.
  • Kehittämishankkeiden yleisenä tavoitteena on edistää koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä kaikessa koulun ja oppilaitoksen toiminnassa.
  • Hankkeiden tulee kehittää, mallintaa ja levittää uudenlaisia ja toimivia ratkaisuja, joissa tieto- ja viestintätekniikan käyttö on osana pedagogista kokonaissuunnittelua, opiskelua ja opettamista. Hankkeiden tulee tukea koulutuksen järjestäjän tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian toteutumista ja olla valtakunnallisten tvt:n opetuskäytön linjausten mukaisia (ks. linkit alla).

Hakuryhmän tavoitteet

  • Oppimisympäristöllä tarkoitetaan erilaisia paikkoja, tiloja, yhteisöjä, teknisiä ratkaisuja, välineitä tai toimintatapoja, jotka tukevat oppimista. Oppimisympäristön kehittämisellä tarkoitetaan fyysisten, teknisten, paikallisten ja sosiaalisten olosuhteiden uudistamista ja opetus- ja opiskelukäytäntöjen kehittämistä.
  • Vuoden 2011 hakukierroksella tuetaan ensisijaisesti usean koulutuksen järjestäjän oppilaitosten opetusta ja toimintakulttuuria uudistavia laajoja hankekokonaisuuksia, joilla on valtakunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta. Avustusta myönnetään vain hankkeille, joissa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti osana pedagogista kehittämistyötä.
  • Hankkeiden kehittämistavoitteiden tulee suuntautua johonkin oppimisympäristöjen koordinointihankkeen kehittämisalueeseen (ks. tarkemmin kohta painopisteet) ja kytkeytyä tiiviisti yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden toteuttamiseen ja kehittämiseen.
  • Hankkeisiin tulee lisäksi sisältyä niiden toimintaa tukevaa tutkimus-, selvitys- ja/tai arviointityötä ja hankkeissa syntyvien hyvien käytäntöjen tunnistamista, analysointia ja mallintamista yhteistyössä koordinointihankkeiden kanssa. Tavoitteena on konkreettisten hyvien käytäntöjen levittäminen ja vakiinnuttaminen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Kehittämisen painopisteet

  • uusien, kekseliäiden ja luovien tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien pedagogisten käyttötapojen kehittäminen opetukseen ja oppilasarviointiin.
  • uusien tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien yhteistyömuotojen luominen koulun ja kodin sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön
  • oppilaitosten verkostoitumisen edistäminen
  • vuorovaikutuksessa tapahtuvan oppimisen, yhdessä tekemisen sekä jaettuun asiantuntijuuteen perustuvan toimintakulttuurien tukeminen
  • fyysisten tilojen sekä ja tieto- ja viestintätekniikan tarjoamien mahdollisuuksien yhteensovittaminen

Näissä kehittämiskohteissa painotetaan erityisesti oppimista tukevia pelien, virtuaalimaailmojen ja simulaatioiden, lehtiötietokoneiden, kosketustauluihin liitettävien lisälaitteiden, robotiikan ja 3D-esitystekniikan soveltamista.


Yhteistyö koordinointihankkeiden kanssa

Vuonna 2010 käynnistyneiden oppimisympäristöjen koordinointihankkeiden tehtävänä on yhdessä Opetushallituksen kanssa tukea kehittämishankkeiden toimintaa ja koota niissä syntyviä hyviä pedagogisia malleja ja käytäntöjä sekä levittää niitä valtakunnallisesti. Kehittämishankkeiden tulee osallistua vähintään yhteen, mutta enintään kahteen koordinointihankkeeseen. Hakija valitsee hankkeelle parhaiten soveltuvan koordinointihankkeen seuraavista:

  1. Laitteet ja ohjelmistot opetuskäytössä
    • opetuksen tvt-infrastruktuurin erilaiset ylläpitoratkaisut
    • mobiililaitteet (kannettavat tietokoneet, matka- ja älypuhelimet, kämmenmikrot, paikannuslaitteet)
    • oppimisalustat
    • vuorovaikutteinen esitysteknologia
    • audiovisuaaliset laitteet ja ohjelmistot
  2. Tila- ja kalusteratkaisut
    • tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien opetusratkaisujen vaatimukset ja tarpeet uusien ja korjattavien oppilaitosrakennusten tiloille ja kalusteille.
    • oppimista tukevien tila- ja kalusteratkaisujen muunneltavuus ja joustavuus
    • koulupiha oppimisympäristönä
  3. Sosiaalinen media
    • sosiaalisen median työkalujen rooli opetus-/oppimisprosessin kokonaisuudessa
    • sosiaalisen median välineiden tarkoituksenmukainen yhteiskäyttö eri opetustilanteissa
    • yhteisöllisen oppimisen tukeminen sosiaalisen median työkalujen avulla
    • yhteisöllisen oppimisen arviointi
  4. Oppimispelit ja virtuaaliset ympäristöt
    • pelien, simulaatioiden ja pelimäisten toimintaympäristöjen opetuskäytön mahdollisuudet
    • erilaisten virtuaalisten maailmojen (esim. Realxtend Second Life,) opetuskäytön mahdollisuudet
  5. Etäopetus
    • opetuksen jakaminen oppilaitosten välillä (ml. monikanavaopetus, verkkovideoneuvottelujärjestelmät, opetustallenteet)
    • sulautuva opetus
    • etäopetukseen soveltuva e-oppimateriaali
  6. Ruotsinkielinen koulutus
    • Ruotsinkielinen koordinointihanke kattaa kaikki kehittämisalueet: laitteet ja ohjelmistot opetuskäytössä, tila- ja kalusteratkaisut, sosiaalinen media, oppimispelit ja virtuaaliset ympäristöt ja etäopetus.

Lisätietoja koordinointihankkeista ja niiden toiminnasta löytyy osoitteista Oppimisympäristöhankkeiden kuvaukset, Oppimisympäristöt. Opetushallitus päättää avustuspäätöksessä oppimisympäristöhankkeiden sijoittumisesta koordinointihankkeisiin. Päätöksessä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan hakijan toivomus.


Valintaperusteet

  • opetussuunnitelman toteuttamisen ja kehittämisen tukeminen
  • oppilaitoksen toimintakulttuurin ja opetuksen työtapojen uudistaminen
  • tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistäminen
  • hankkeen kekseliäisyys ja luovuus sekä uutuusarvo
  • suunnitelma tulosten ja tuotosten vakiinnuttaminen ja levittäminen
  • suunnitelma arvioinnista ja tutkimuksesta
  • kytkentä koulutuksen järjestäjän tvt-strategiaan ja valtakunnallisiin tvt:n opetuskäytön linjauksiin
  • yhteistyö (oppilaitokset, työelämä, hallinnonalat yms.)
  • alueellinen sekä valtakunnallinen merkitys ja vaikuttavuus

Opetushallitus suuntaa pääosan oppimisympäristöjen kehittämishankkeisiin suunnattavista määrärahoista vuosina 2010–2013 rahoitusta saaneiden vaikuttavimpien oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden jatkorahoitukseen. Avustettavalla jatkohankkeella tulee olla selvää näyttöä kehittämishankeen edistymisestä sekä osallistumisesta vähintään yhden koordinointihankkeen toimintaan. Uusia hankkeita rahoitetaan vain siinä tapauksessa, kun uudella hankkeella arvioidaan olevan jonkin koordinointialueen kehittämistyötä täydentävää osaamista ja kehittämispotentiaalia.


Hankesuunnitelma

Hankkeen tavoitteet

Kuvaa tavoitteet mahdollisimman konkreettisesti, jolloin niiden toteutumisen arviointi on mahdollista (max. 10000 merkkiä).

Koulu esimerkkinä yhteiskunnalle

Yleissivistävät oppilaitokset heijastelevat monin osin ympäröivän yhteiskunnan rakenteita hierarkioineen ja käytäntöineen. Osa näistä on vanhoja, kokemuksen toimivaksi osoittamia kuten opettaja-oppilas dynamiikka perinteissä oppiaineissa, ja osa uudempia kuten oppilaskuntien käyttö oppilaiden osallistamisessa hallinnolliseen työhön. Yhteiskunnan kuitenkin alati monimutkaistuessa ja yhteiskunnallisten toimintamallien muuttuessa kohdistuu koulun uudistamiseen paitsi jatkuvia paineita, tarjoutuu tähän työhön myös uusia toimintamahdollisuuksia ja –välineitä niin hallinnollisella kuin koulutuksellisellakin tasolla.

Koululaitos voi myös näyttää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle toimimalla testaajana ja kehittäjänä toimintamalleissa, joista menestyksekkäimpiä voidaan laajentaa koskemaan koko yhteiskuntaa. Käynnissä olevat valtionhallinon hankkeet antavat tähän erinomaisuuden mahdollisuuden. Oikeusministeriön koordinoima SADe-ohjelma tähtää kunnianhimoiseen sähköisen palvelukultturin muutokseen useimmilla hallinnon aloilla, joihin lukeutuu mm. kansalaisen osallistumisympäristö. Osallistumisympäristön kautta tullaan v. 2014 jälkeen järjestämään mm. internetpohjaiset äänestykset, laajennettu kansalaiskuuleminen ja kansalaisaloitteen tekeminen. Erityisesti uuden palveluympäristön teknisessä toteutuksessa ja käyttösuunnittelussa painotetaan virkamiesten ja kansalaisten yhteistoimintaa suunnittelusta informoituun päätöksentekoon.

Teesimme on että koulussa oppiminen ja osallistuva yhteiskunnallinen päätöksenteko ovat pääpiirteissään yksi ja sama asia, joissa voidaan hyödyntää samoja menetelmiä ja teknisiä työvälineitä. Lähitulevaisuuden kansalaisyhteiskunnassa vaikuttaminen informoidun päätöksenteon kautta edellyttää aina oppimisprosessia ja osallistujien aktivointia sekä yhteistyön harjoittelua. Nämä ovat asioita, joita yleissivistävissä opinahjoissa tehdään joka päivä. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen ei sekään ratkaisevasti poikkea koulussa tehtävistä harjoituksista: hyvän toimintasuunnitelman sorvaaminen, budjetin laatiminen tai rakennushankkeen hiilidioksidipäästöjen arvioiminen tai hyvän sosiaalisen kasvuympäristön määrittäminen vaativat useimpien koulussa opetettavien aineiden hallintaa. Olennaisimpana eroavaisuutena on vain se, että yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu vaatii laajempaa yleissivistystä kuin yksittäisiltä henkilöiltä yleensä löytyy ja siksi se on viisainta ratkaista ongelmia yhteistyössä muiden kanssa. Koululaitoksessa onkin kiinnitetty huomiota opetuksen ainekohtaiseen pirstoutumiseen maailmassa, jossa ongelmat ovat poikkitieteellisiä, ajallisesti, paikallisesti ja sosiaalisesti laaja-alaisempia kuin ennen. Aiheesta on kampanjoinut myös mm. Suomen lukiolaisten liitto, joka vaatii lukiokoulutuksen päivitystä 2010-luvulle paitsi asiasisältöjen sovellettavuuden myös uuden viestintätekniikan näkökulmasta.

Tämän hakemuksen tavoitteena on testata ja kehittää osallistuvan päätöksenteon käytäntöjä yleissivistävissä oppilaitoksissa sekä suunnittelussa että itse opetuksessa. Tämä tarkoittaa sellaisen teknisen infrastruktuurin rakentamista ja sellaisten käytäntöjen harjoittelua, jotka mahdollistavat sekä oppilaiden, opettajien ja vanhempien osallistumisen koulun päätöksentekoon sekä päätöksentekoa koskevan suunnittelun tuomista osaksi kaikkien osallisten oppimisprosessia. Samaa tietoteknistä alustaa voidaan myös hyödyntää itse aineopetuksessa: monimutkaisiin reaalimaailman kysymyksiin vastaaminen ja ratkaisujen löytäminen tapahtuu samalla metodilla ja samoilla työvälineillä kuin oppilaitoksen päätöksentekokin. Näitä ratkaisuja kutsutaan jäljempänä nimellä (virtuaalinen) päätöksenteko- ja opetusympäristö

Mihin rajaan asti yhteisöllisyyttä eri käyttötilanteissa halutaan laajentaa, riippuu käyttäjistä itsestään. Päätöksenteko- ja opetusympäristöä ja yhteistyökäytäntöjä voidaan hyödyntää skaalautuvasti oman valinnan mukaan. Esimerkiksi vaikeaa opetus-/tutkimusongelmaa pilkottaessa vaikkapa ainekohtaisiksi kokonaisuuksiksi voidaan kutsua internetin kautta apuun koulun ulkopuolisia asiantuntijoita kuten ammattitutkijoita. Samaten koulun hallinto voi pyytää oppilaita esimerkiksi suunnitelemaan omat taukotilansa ja laatimaan asiaan liittyviä ehdotuksia materiaaleista, kustannuksista, käyttömahdollisuuksista jne. opettajien johdolla tai itsenäisesti. Osallistuvan ja avoimen suunnittelun tuottamien ratkaisuehdotuksista sähköisesti äänestäminen luo oppilaitokseen yhteisöllisyyttä ja ymmärrystä valintojen suhteen kun perusteluja ollaan itse oltu tuottamassa ja vertailemassa.

Opettajat voivat hyödyntää virtuaalista päätöksentekoympäristöä opetusalustana. Tässä hakemuksessa hahmoteltavaa päätöksenteko- ja opetusympäristöä voidaan havainnollistaa vertailemalla sitä muihin sosiaalisen median sovelluksiin. Jos Facebook vastaa kysymykseen ‘mitä sinulle kuuluu?’ ja Wikipedia kysymykseen ‘mikä tämä asia on?’ niin uusi opetusympäristö auttaa vastaamaan kysymykseen ‘mitä tälle asialle voi tehdä?’ tai ‘kuinka tämä ongelma ratkaistaan?’. Vastauksen tietysti tuottavat käyttäjät yhdessä käyttäen hyväksi alustan tarjoamia teknisiä apuvälineitä jotka mahdollistavat ajasta ja paikasta vapaan kommunikoinin (sähköiset työpöydät, wikit, chatit ja mobiilitoiminnot), tiedon keräämisen ja jalostuksen (simulointi, visualisointi), yhdistelyn ja uusiokäytön (esim. edellisen kurssin ratkaisujen ja tulosten parantaminen seuraavan kurssin avulla) sekä jakamisen (webinarit, slideshow, audio) ja julkaisemisen.

Kuten valtakunnallista Kansalaisen osallistumisympäristöä (OSY) on suunniteltu käytettäväksi myös kuntatasolla voitaisiin oppilaitoksille tarkoitettua päätöksentekoympäristöä käyttää myös osana kuntahallintoa esimerkiksi OSYn avoimien rajapintojen kautta tai muilla keinoin kunnan sähköiseen palvelukokonaisuuteen liittymällä. Tämä mahdollistaisi myös oppilaiden ja heidän vanhempiensa osallistumisen täysipainoisemmin kunnalliseen päätöksentekoon ja yhteisten ongelmien ratkaisuehdotusten ideointiin, rakentamiseen ja jakamiseen.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa kahteen luokkaan: teknisiin tavoitteisiin ja käytäntöihin liittyviin tavoitteisiin. Nämä kuvataan alla.


Tekniset tavoitteet

  1. Verkkopohjaisen päätöksenteko- ja opetusympäristön suunnittelu yhdessä pilotoivien oppilaitosten, vanhempainyhdistysten ja mahdollisesti kunnan virkamiesten kanssa.
  2. Virtuaaliympäristön prototyypin rakentaminen ja käytettävyyden testaaminen

Uuden päätöksenteko- ja opetusympäristön teknisiä erityispiirteitä ovat

  1. Avoimen lähdekoodin toteutus
  2. Mahdollisimman yksinkertaisten työkalujen käyttäminen (esim. wikipohjaisuus), joka tekee liitynnät ja virheenkorjauksen niin sisällöllisesti kuin kooditasollakin helpoksi ja halvaksi verrattuna suljettuhin ohjelmistoratkaisuihin.
  3. Tarpeenmukainen räätälöinti kohdekouluille
  4. Pilvipohjaisuus (käyttöön tarvitaan vain selain)
  5. Sähköinen äänestysmahdollisuus
  6. Käyttäjätunnistautuminen
  7. Wikipohjainen-tiedontuotanto lisättynä tietokantatoiminnallisuuksilla, audiovisuaalisilla toiminnallisuuksilla kuten webinar-palvelulla.


Käytäntöihin liittyvät tavoitteet

  1. Luoda pohjaa asia- ja ongelmalähtöiselle oppimiselle (koskien myös opettajia), joka hyödyntää eri aineiden tietojen ja taitojen yhdistämistä. Tätä määrittävät seuraavat käsitteet
    • Monialaisuus (kuinka oppiaineet liittyvät toisiinsa)
    • Antaa oppilaille kokonaisvaltaisempi käsitys siitä, mihin koulussa opittavia asioita tarvitaan ympäröivässä maailmassa, ja kuinka konkreettisia ongelmia voidaan ratkaista yhteistyöllä
    • Uusiokäyttö (ongelmanratkaisun kertakäyttökulttuurista ideoiden kierrätykseen)
    • Mikäli muut ovat tietoisia jonkun luomasta ratkaisumallista, -käytännöstä tai raakaideasta, voivat he hyödyntää tätä informaatiota oman ongelmansa ratkaisussa.
    • Jatkuvuus
    • Tuottaa jatkuvakäyttöistä oppimateriaalia, joka perustuu kumulatiiviselle tiedon rakenteelle. Yhteistyössä oppilaat, opettajat ja tutkijat voivat parantaa ja laajentaa oppimateriaalien laatua pitkäjänteisesti ilman että niiden täytyy olla sidottuja esimerkiksi kurssin tai kouluvuoden kestoon.
    • Luoduista ratkaisuista ja toimintamalleista on hyötyä myös valmistuneille oppilaille ja opettajille työnsä ulkopuolella
  2. Synnyttää uutta toimintakulttuuria oppilaiden, opettajien, vanhempien, tutkijayhteisön (opetukseen liittyvissä asioissa) ja virkamiesten (kunnan päätöksentekoon liittyvissä asioissa) välille. Uutta toimintakulttuuria kuvaavat käsitteet
    • yhdessä tekeminen verkostojen kautta (kaikkien ei tarvitse osata kaikkea ja kaikilla ei tarvi olla aikaa kaikkeen)
    • Harjoituttaa osallistujat toimimaan osana verkostoja, jotka organisoituvat ratkaistavien ongelmien ja opittavien asioiden ympärille
    • jakaminen (tietoa, havaintoja, tuloksia, ratkaisumalleja, toimintatapoja)
    • keskeneräisyys, iteratiivisuus
    • Tieteessä asiat ovat aina kesken, mutta ne konvergoituvat ajan mittaan kun ideoita iteratiivisesti parannetaan. Tämä on oppilaidenkin hyvä sisäistää.

Käytännössä yllä mainitut tavoitteet 1 ja 2 saavutetaan järjestämällä opetusta/tutustumista ensi vaiheessa opettajille, myöhemmin muille sidosryhmille, opetus- ja päätöksentekoympäristön käytöstä ja uusien yhteisöllisten tiedontuotantomenetelmien käytöstä. Koska aluevaltauksena koulumaailma on uusi, muotoutuvat varmasti käytännötkin opetuksen/tutustumisen aikana hieman toisenlaisiksi kuin tiedemaailmassa vaikka tietyt ongelmaratkaisun peruspiirteet ovatkin suoremmin siirrettävissä. Tiedemaailman puolelta ylläkuvattuja teknisiä tavoitteita wikipohjaisen tiedontuotannon saralta ja käytännöissä kuvattujen tavoitteiden kannalta on harjoitettu mm. hakemuskonsortion ylläpitämissä osoitteissa en.opasnet.org (englanniksi) ja fi.opasnet.org (suomeksi).

Hankkeen kuvaus

Laadi aikataulutettu toimintasuunnitelma, josta käyvät ilmi keskeiset toimijat ja toimenpiteet (max. 10000 merkkiä).


  1. Eri alojen opettajan ja tutkijan löytäminen ja värvääminen mukaan verkoston ytimeksi. Nämä kannattaa valita eri instituutioista, jotta virtuaalista vuorovaikutusta päästään harjoittelemaan käytännössä. (0-2 kk, mukaan voi liittyä myöhemmässäkin vaiheessa kun varsinainen harjoittelu alkaa. Vaiheen 0-2 osallistujat pääsevät osallistumaan vaatimusmäärittelyyn perusteellisemmin)
  2. Uuden virtuaalisen ongelmanratkaisuympäristön rakentaminen ja testaaminen. Vastuutahot Verkkodemokratiaseura ja Somea Oy. Testaus tapahtuu yhteistyössä oppilaitosten opettajaedustajien kanssa. (1-9 kk, myöhemmin tarvittaessa)
  3. Uuden verkkopohjaisen yhteistyökulttuurin harjoittelu. Koulutuksen järjestämisestä opettajaverkostolle vastaa Verkkodemokratiaseura. Harjoitusvaiheen aikana syntyneet parannusehdotukset teknisen järjestelmän toiminnallisuuksien osalta toteutetaan yhteistyössä Somea Oy:n kanssa. (9-14 kk)
  4. Päätöksentekoharjoitukset eri kokoonpanoilla (oppilaat+opettajat / opettajat+vanhemmat+oppilaat) (14-24 kk)
  5. Kurssimuotoisten tms. harjoitusten läpivienti yhdessä valittujen yhteiskunnallisesti mielenkiintoisten (monialaisen ja monimutkaisen) ja opetussuunnitelmaa tukevien kysymysten analyysin puitteissa (14-24 kk). Keskeisinä toimijoina tässä vaiheessa ovat oppilaat ja opettajat, tukena Verkkodemokratiaseuran kouluttajat ja ulkopuoliset asiantuntijat, esim. ammattitutkijat ja korkeakoulujen jatko-opiskelijajärjestöjen opiskelijat ja opettajaharjoittelijat.


Hankkeen kohderyhmä

(max. 10000 merkkiä)

Kohderyhmiä ovat

  1. Opettajat
  2. Opiskelijat
  3. Vanhemmat
  4. Tutkijat ja jatko-opiskelijat

Opettajat ja opiskelijat ovat kohderyhmistä luonnollisesti merkittävimmät. Muita, kuten kuntien virkamiehiä pyritään saamaan mukaan resurssien, ajan ja kiinnostuksen puitteissa.


Mitkä ovat hankkeen avulla tavoiteltavat konkreettiset tulokset ja miten niitä aiotaan hyödyntää?

Kuvaa hankkeen tuloksena syntyvät oppimista tukevat uudet palvelut, opetusjärjestelyt, mallit, menetelmät, ratkaisut tai laadittavat materiaalit ja niiden laajuus (max. 10000 merkkiä).

Konkreettisia tuloksia ovat

  1. Oppilaitoksen tarpeiden mukaan rakennettu virtuaaliympäristö, jota voi käyttää
    1. päätöksentekoon ja suunnitteluun oppilaitoksen sisäisesti tai yhteistyössä vanhempien ja/virkamiesten kanssa
    2. ongelmanratkaisuun yhteistyössä muiden kanssa
    3. oppimateriaalin tuottamiseen, jakeluun, yhdistelyyn ja paranteluun

Lisäksi tavoitteena on synnyttää käytäntöjä ja kerätä kokemuksia, jotka

  1. opettavat yhteistyötä virtuaalitilassa
  2. luovat uutta kulttuuria, jossa koulua ei eroteta yhteiskunnasta vaan jossa koulussa voidaan suoraan käytännössä harjoitella niitä taitoja ja tietoja, joita yhteiskunnassa toimiminen ja sen kehittäminen parempaan suuntaan edellyttävät. Näitä ovat mm.
    1. ideoiden jakamiseen oppiminen
    2. laajempien asiakokonaisuuksien ymmärtäminen yli oppiainerajojen
    3. osallistuvan demokratian käytännön soveltaminen esim. koulun, kunnan ja myöhemmin koko yhteiskunnan tasolla.

Konkreettisesti voidaan todeta, että yhteisöllisten tiedontuotantotaitojen opetteleminen on edellytys aktiiviselle osallistumiselle yhteiskuntaan, jota kohti ollaan nopeasti kulkemassa avoimen datan ja asiaperusteisen päätöksenteon siivittämänä myös valtionhallinnon tasolla.

Hankkeen tuloksia aiotaan hyödyntää virtuaalisten yhteistoimintaympäristöjen kehittämistyössä niin toiminnollisessa mielessä kuin demokratiakäytäntöjen markkinoinninkin mielessä. Oppilas-opettaja-vanhemmat -yhteisön avulla voidaan riittävän analogisesti simuloida yhteiskunnallisen päätöksenteon yhteisöllistä dynamiikkaa, ja harjoituksesta kerättävät opetukset tullaan Verkkodemokratiaseuran ja sen yhteistyötahojen toimesta levittämään laajempaan yhteiskunnalliseen käyttöön mm. kuntatasolla. Lisäksi mukana olevat yritykset ovat sitoutuneet kehittämään projektin aikana kehitettäviä työkaluja siten, että niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi osana Oikeusministeriön Kansalaisen osallistumisympäristöä v. 2014 ja sen jälkeen.


Miten hankkeen tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan?

(max. 10000 merkkiä)

Hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan parhaiten käytännön harjoituksista saatujen osallistujakokemusten perusteella. Oppilaiden, opettajien ja vanhempien kanssa kommunikoidaan jatkuvasti saman virtuaaliympäristön kautta kuin missä tiedontuotanto, opetus ym. toiminta tapahtuu. Lisäksi järjestetään keskustelutilaisuuksia, joissa etenemissuuntaa ja tavoitteita tarkistetaan käyttäjien ehdotusten perusteella. Kaikki tulokset ja niihin liittyvä analyysi ja palaute pidetään näkyvillä avoimessa verkkotyötilassa kaikkien käytettävissä ja projektin jälkeen muiden hyödynnettävissä. Projektille nimitetään ohjausryhmä, johon kutsutaan mukaan kaikkien osallistuvien tahojen edustajat tiiviimpää kommunikointia varten.

Oppilaitoskohtaisesti tullaan asettaan laitoskohtaisia tavoitteita riippuen koulujen yhteistyö-, avoimmuus ym. näkökulmista. Näille luodaan erillinen vaikuttavuusmittaristo. Kaikki toiminta ja seuranta tapahtuu pääosin samassa virtuaaliympäristössä.

Miten hankkeesta tiedotetaan ja miten tulokset levitetään?

(max. 10000 merkkiä)

Sama virtuaaliympäristö, jossa kaikki muukin toiminta tapahtuu, toimii myös tiedotuskanavana (vrt. OSY). Lisäksi järjestetään seminaareja ja webinaareja, julkaistaan blogeja tarkoituksenmukaisilla sosiaalisen median foorumeilla ja pyritään saaman myös saamaan perinteisempi media asiasta kiinnostumaan. Esimerkiksi oppimateriaali, joka virtuaaliympäristössä on tuotettu, tullaan linkittämään sellaiseen pysyvään tietorakenteeseen (vrt. Opasnet.org), jossa sen jatkokehittäminen ja muu hyödyntäminen onnistuu myöhemminkin. Verkkodemokratiaseuralla on erittäin kattava kontaktiverkko niin median kuin hallinonkin suhteen, ja sitä tullaan hyödyntämään täysimittaisesti hankkeesta tiedottamisessa.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=OPH_2011&oldid=5840”