Laki-IVA yhteiset
Kaikkia ikäryhmiä koskevat hyvinvointi ja terveysvaikutukset
Hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä niiden jakautumisen arvioiminen
Mistä on kyse Jokaisen hallinnonalan tehtävät sisältävät sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia ratkaisuja. Ihmisen arkiympäristöä, kotia, päiväkotia, koulua, työpaikkoja, asuinaluetta ja liikennettä koskevat päätökset voivat olla terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia vahvistavia tai niitä heikentäviä. (OM 2007)
Hyvinvoinnin ja terveyden keskimääräisen muutoksen arvioiminen ei yksin riitä, vaan täytyy tarkastella väestöryhmittäisiä vaikutuksia.
Miksi tämä vaikutus on tärkeä
Ennalta ehkäisevissä toimissa välittömiä vaikutuksia ei välttämättä ole lainkaan, mutta pitkällä aikavälillä sekä terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin että talouteen kohdistuvat vaikutukset voivat olla merkittäviä. Säädöshankkeet tulee nähdä kokonaisuutena, jolloin yksittäisellä säädöksellä tai toimenpiteellä on merkitystä nimenomaan kokonaisuuden osana. (OM 2007)
Sosioekonomisen aseman mukaiset hyvinvointi- ja terveyserot jatkavat kasvamistaan. 35-vuotias toimihenkilömies elää keskimäärin 6 vuotta pitempaan kuin työntekijämies. Ero on kasvanut 1,5 vuotta 1980-luvun alusta. Sama ero on nähvävissä naisilla. Hyvinvointi- ja terveyserot eivät ole eettisesti eikä taloudellisesti hyväksyttäviä. Lapsiköyhyyden tiedetään olevan seurauksiltaan vakavampaa ja kauaskantoisempaa kuin aikuisena koetun köyhyyden.
Erityiset menetelmät
Onko säädöksen kohteena jokin tietty ihmisryhmä
- sukupuolen,
- iän,
- sosioekonomisen aseman tai
- asuinpaikan mukaan?
Onko tunnistamasi väestöryhmän sisällä jokin alaryhmä, johon vaikutukset erityisesti kohdistuvat
- tulojen, varallisuuden,
- koulutuksen,
- ammattiaseman tai
- työmarkkina-aseman perusteella?
Mitkä tekijät, ja miten, vaikuttavat tunnistamasi väestöryhmään ja sen alaryhmään
- Elinolosuhteet: työolot, asumisolot, liikenne- ja liikkumismahdollisuudet,
- Elintavat ja valinnat: tupakointi, alkoholin liikakäyttö, ravitsemus ja liikunta,
- Kulttuuriset tekijät: identiteetti, alakulttuurit, sosiaalinen yhtenäisyys,
- Palveluiden tasa-arvoisuus: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut,
Osatekijät, joissa tapahtuva muutos voi aiheuttaa vaikutuksia hyvinvoinnissa ja terveydessä
Tarkastuslista terveyteen vaikuttavista tekijöistä:
yksilölliset tekijät:
- ikä,
- sukupuoli,
- perimä,
- tiedot,
- taidot,
- kokemukset ja elintavat
sosiaaliset tekijät:
- sosio-ekonominen asema,
- toimeentulo,
- sosiaaliset ja yhteisölliset verkostot
- keskinäinen vuorovaikutus
rakenteelliset tekijät:
- koulutus,
- elinolot,
- elinympäristö,
- työolot
- peruspalvelujen tasapuolinen saatavuus ja toimivuus
kulttuuriset tekijät:
- fyysisen, poliittisen ja taloudellisen ympäristön turvallisuus,
- viihtyisyys,
- vuorovaikutteisuus ja
- asenteet terveyteen.
(STM 2006 Terveyden edistämisen laatusuositus)
Tarkastuslista sosiaalisista vaikutuksista voi käyttää myös vaikutusten merkittävyyden arviointiin
(STM 1999 lyh):
Tarkista onko kunkin muutoksen luonne suuri, pieni tai epävarma: Väestö
- Määrä, koostumus
- Väestörakenteen monipuolisuus
- Muutos erityisten väestöryhmien kannalta (heikoimmassa asemassa olevat, iäkkäät, vammaiset ja lapset)
Sosioekonomiset olot
- Työllisyys/työttömyys
- Elinkeinorakenne
- Tulotaso ja -rakenne
- Varallisuusolot ja -rakenne
- Elinkustannukset
- Arvot, normit
- Käyttäytyminen
- Elämänlaatu, -tapa, -tai tyyli
- Väestöryhmien asema ja keskinäiset suhteet
Palveluiden saavutettavuus
- Yksityinen, julkinen palvelurakenne
- Saavutettavuus
Osallisuus
- Sosiaaliset suhteet
- Osallistuminen päätöksentekoon ja vaikuttaminen,
- Tiedonsaanti, tietoyhteydet,
- Liikenne- ja liikkumismahdollisuudet (työ, palvelut, kevytliikenne)
- Turvallisuus
Tarkastuslista mielenterveyttä määrittävistä tekijöistä
(STM 2004)
Sosiaalinen tuki ja muu vuorovaikutus
- yksilötaso
- perhepiiri
- koulu
- työ
- yhteisö ja ympäristö
- hallinto ja palvelu
Yhteiskunnalliset rakenteet ja resurssit vaikutuksena
- yhteiskuntapolitiikka
- organisaatioiden toimintalinjat
- koulutusresurssit
- asumisolot
- taloudelliset resurssit
- palvelujen saatavuus ja laatu
Yksilölliset tekijät ja kokemukset vaikutuksena
- tunteet-havainnot-toimet
- identiteetti, käsitys itsestä ja itseluottamus
- riippumattomuus
- sopeutumiskyky (selviytyminen, stressinsietokyky)
- muut henkilökohtaiset voimavarat (koulutus, tiedot ja osaaminen)
- elämän subjektiivinen mielekkyys
- fyysinen terveys
Kulttuuriset arvot vaikutuksena
- vallitsevat yhteiskunnalliset arvot (tasa-arvo, ihmisoikeudet)
- mielenterveydelle annettu yhteiskunnallinen arvo
Asiantuntijatahoja/lisätiedon lähteitä
STM (2007) Terveyden edistämisen laatusuositus http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/11423/index.htx
THL (2006) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2012112810080
STMn (1999) Ympäristövaikutusten arviointi : ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504225515
Antti Alila, Kari Gröhn, Ilari Keso, Raija Volk (2011) Sosiaalisen kestävyyden käsite ja mallintaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:1 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=3216386&name=DLFE-15314.pdf
Mielenterveydestä:
Mielenterveyden keskusliitto http://mtkl.fi/palvelut/
Mielenterveysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa. Suomen Mielenterveysseura, Tiedote 9.10.2012 http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/tiedotteet/mielenterveysvaikutusten_arviointi_osaksi_paatoksentekoa.1443.news
STM (2004) Mielenterveystyö Euroopassa. Toimituskunta: Juha Lavikainen, Eero Lahtinen, Ville Lehtinen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes).
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:17. http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/10/pr1097823366926/passthru.pdf
STM (2008) Työ, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:33 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1057275#fi
Lue lisää: Indikaattorit ja tietovarannot
Esimerkit
Esityksellä edistetään myös terveyden ja turvallisuuden suojelua. Terveydelle ja turvallisuudelle vaarallisen teknisen laitteen markkinoille saattamisen kieltäminen tai rajoittaminen vähentää tällaisten laitteiden aiheuttamien tapaturmien määrää ja sääntelyllä pyritään ehkäisemään vaarallisiksi todettujen laitteiden aiheuttamia vammoja ja kuolemantapauksia. (HE 204/2012 vp, 4)
Ehdotetut muutokset kuluttajasaatavien perintäkuluja koskeviin enimmäismääriin alentavat perintäkulujen määrää tavanomaisissa kuluttajasaatavissa. Näin voidaan jossain määrin estää sitä, että perintäkulujen maksuvelvollisuus pahentaa maksuvaikeuksista kärsivien yksityishenkilöiden velkaongelmia. Alhaisempi perintäkulujen määrä myös helpottaa jo syntyneiden velkaongelmien hoitamista. Samansuuntaisesti vaikuttaa tietyissä tilanteissa myös kuluttajavelallisen oikeus pyytää perintälain mukaisen perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Ehdotettujen säännösten myötä voidaan vähentää myös niitä vakavia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, joita ylivelkaantumiseen usein liittyy. (HE 57/2012 vp, 24–25)
Ympäristöterveysvaikutukset
Mistä on kyse
Merkittävät muutokset ihmisten terveydessä tai heidän elinympäristönsä terveydellisissä oloissa voivat tuottaa terveydensuojelulain tarkoittaman terveyshaitan. Terveyshaitta on terveydensuojelulain 1§ mukaisesti (STM 1999):
- ihmisessä todettava sairaus, tai
- muu terveydenhäiriö, taikka
- sellainen tekijä tai olosuhe, joka voi vähntää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.
Miksi tämä vaikutus on tärkeä
Ihmisellä on oikeus hengittää, syödä ja juoda sekä liikkua ympäristössään niin, ettei hänen terveytensä ole uhattuna.
Erityiset menetelmät
Tarkista kunkin terveysvaikutuksen aiheuttajan kohdalla (STM 1999)
- millainen on mahdollinen terveysvaikutus (kuolema, vamma, sairaus, oire, terveysolot),
- vaikutukselle kohdistuva väestöryhmän suuruus ja herkkyys,
- haitan voimakkuus, kesto ja haitan mahdollinen vaihtelu vuoden-/vuorokauden aikana)
Tarkistuslista ympäristöterveysvaikutuksen aiheuttajista:
- onnettomuus- ja tapaturmariskit
- suuronnettomuusriskin muutos
- tapaturmariskin muutos
- kemikaaleille altistuminen
ilman epäpuhtauksista aiheutuvat haitat
- pölyhaitta (leijuva ja laskeutuva pöly)
- hajuhaitta
- terveydelle haitalliset kaasut
melusta johtuvat haitat
- kuulovaurioriski (yli 85 dB)
- meluhaitta (55 dB, 35 dB, 30 dB)
talousveden laadusta johtuvat haitat
- vesilaitoksen likaantunut raakavesi
- kaivojen likaantunut vesi
- hyvän talousveden vähyys
elintarvikkeiden laadusta johtuvat haitat
- ilman saasteet elintarvikkeissa
- maaperän saasteet elintarvikkeissa
- veden saasteet elintarvikkeissa
- saastuneet luonnontuotteet
säteilyaltistuksen lisääntyminen johtuvat haitat
- säteily ravinnosta
- säteily ilmasta
- säteily vesistä ja maaperästä
Asiantuntijatahoja/lisätiedon lähteitä
THL:n ympäristöterveyssivut http://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys
Integroidut ympäristöterveys¬arvioinnit –sivusto http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/tyokalut/terveysvaikutusten-arviointi/integroidut-ymparistoterveysarvioinnit-sivusto on tarkoitettu ensisijaisesti politiikkojen suunnittelutyön avuksi, mutta siitä voi olla apua myös muille vaikutusarvioinneista kiinnostuneille sekä opiskelijoille.
Opasnet - verkkotyötila vaikutusarvioinneille on verkkotyötila ympäristöterveysarviointien tekemiselle ja niistä tiedottamiselle. (STM 1999)
Lue lisää: Indikaattorit ja tietovarannot
Esimerkit
Tähän mennessä laaditut energia- ja ilmastopoliittiset strategiat ovat osoittaneet, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteisiin liittyy myönteisiä ympäristö- ja terveysvaikutuksia, mutta myös mahdollisia ristiriitoja eri yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä. Kiinnittämällä huomiota yhteiskunnallisten tavoitteiden välisiin mahdollisiin ristiriitoihin ja luomalla suunnittelujärjestelmän, jossa ristiriitoja voi ratkaista, ilmastolailla olisi epäsuoria myönteisiä ympäristövaikutuksia myös ilmastopolitiikan ulkopuolella. (Ilmastolaki HE 82/2014)