Laki-IVA perusoikeudet

Takaisin pääsivulle

Vaikutusten arvioinnit perusoikeuksien mukaan jaoteltuna

Vaikutukset lapsiin

Mistä on kyse

Lapsivaikutusten arvioinninssa tarkastellaan lsaten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena.

Miksi tämä vaikutus on tärkeä

Lapsen oikeuksien toteutumisen tarkastelun lähtökohtana on YK:n laspsen oikeuksein sopimus, joko on Suomessa voimassa lakina. Lapsen oikeuksien sopimus on oikuedellisesti velvoittava ja se tulee ottaa huomioon lapisa koskevia päätöksiä tehtäessä. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttaminen edellyttää, että päätöksentekijöillä on ratkaisuja tehdessään tietoa niiden vaikutuksista lapsiin.

Erityiset menetelmät

Lapsesen eoikuksien komitean yleiskommentti nro 14 sisältää lapsen edun käsitteen. Lapsen etu tulee arvioida ja ottaa ensisijaisesti huomioon päätöksenteossa, kun tehdään yhtä lasta, lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevia päätöksiä.

Tarkistuslista lapsiin kohdistuvat välittömät vaikutukset

Terveys

• vähentääkö vai lisääkö toteutus onnettomuus- tai tapaturmariskejä? miten?
• aiheutuuko toteutuksesta ilman tai veden epäpuhtauksia (pöly, haju, kaasut,
• mineraalit, säteilyaltistus)?
• lisääntyvätkö/vähenevätkö melusta johtuvat haitat?
• vaikuttaako toteutus lasten ravintoon ja syömiskäyttäytymiseen?

Ihmissuhteet

• edistääkö toteutus lasten suhteita huoltajiinsa?
• lisääkö toteutus lasten mahdollisuuksia muihin aikuiskontakteihin?
• mitä vaikutuksia toteutuksella on lasten keskinäisiin suhteisiin ja ryhmädynamiikkaan?
• lisääntyykö luonteva eri-ikäisten yhdessäolo vai eristyvätkö lapset omiin tiloihinsa?

Asuminen ja liikkuminen

• voivatko lapset kulkea itsenäisesti ja esteettömästi asuinalueella, matkalla kouluun ja harrastuksiin?
• vaikuttaako toimenpide vammaisten lasten liikkumismahdollisuuksiin?
• lisääntyykö vai väheneekö lasten omaehtoinen liikunta?
• paraneeko asuntojen/asuinalueen viihtyisyys ja terveellisyys?
• varataanko lapsille riittävästi leikki-, liikkumis- ja oleskelutilaa?

Arjen sujuvuus

• vaikuttaako toteutus lasten nukkumiseen / herättämiseen / päivärytmiin?
• joutuvatko lapset jatkuvasti siirtymään paikasta toiseen?
• joutuvatko lapset toistuvasti odottelemaan?
• onko lapsilla mahdollisuus yksityisyyteen ja omaan tilaan?
• lisääntyvätkö/vähenevätkö harrastusmahdollisuudet?
• mitä vaikutuksia toteutuksella on lasten turvallisuuteen?
• lisääkö toteutus perheen yhteistä ajankäyttöä?

Osallistuminen

• lisääntyvätkö lasten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon?
• paraneeko lasten tiedonsaanti?

Tasa-arvo

• vaikuttaako asia lasten alueelliseen tasa-arvoon?
• vaikuttaako asia lasten sosiaaliseen tasa-arvoon?
• vaikuttaako asia tyttöjen ja poikien väliseen tasa-arvoon?
• vaikuttaako asia etniseen/kulttuuriseen tasa-arvoon?

Asiantuntijatahoja/lisätiedon lähteitä

Lapsiasiainvaltuutettu http://www.lapsiasia.fi/lapsivaikutusten-arviointi

THL:n Kasvun kumppanit -verkkopalvelu tarjoaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluista sekä tukea niiden kehittämiseen. Tieto tarjotaan ammattilaisten, johdon ja päättäjien arkeen sopivaksi. http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/kasvun_kumppanit

Taskinen Sirpa (2006) Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen, Stakes http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193877

Nuorisotutkimusverkosto /2014) Lasten ja nuorten kuuleminen: tietokortit hallinnon tueksi OKM:n kommenttien pohjalta uudistettu versio 11-6-2014 https://www.otakantaa.fi/download/Lasten_ja_nuorten_osallisuuden_edistaminen_Tietokortit_valmiiit_muokatutpdf/7f174425-7f1d-47ed-83cd-15bf65a48dbd/11310

Slant Outi & Kati Rantala (2013) Vaikutusten arviointi ja lainvalmistelun perustietoja vuoden 2012 hallituksen esityksissä. OPTL:n tutkimustiedonantoja 122. http://www.optula.om.fi/fi/index/julkaisut/tutkimustiedonantoja-sarja/vaikutustenarviointijalainvalmistelunperustietojavuoden2012hallituksenesityksissa.html

Pakkanen Minna & Minna Saarimäki (2014) Katsaus lapsivaikutusten arviointiin. Lapsiasiavaltuutetun toimisto. Muistio.

Lapsen etu YK:n lapsen oikeuksien komitean näkemys on täällä: http://www2.ohchr.org/English/bodies/crc/docs/GC/CRC_C_GC_14_ENG.pdf

http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=97173&name=DLFE-8048.pdf

Esimerkit

Esimerkit on poimittu Lapsivaltuutetun toimiston muistiosta (Pakkanen & Saarimäki 2014).

HE 135/2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 26a ja 35§:n muuttamisesta: Ehdotuksen arvioitiin edistävän lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja vähentävän syrjäytymistä, sekä turvaavan oppimisen ja kehityksen edellyttämän tuen jatkumon. Lakiehdotuksella pyritään tukemaan ja seuraamaan lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä, sekä ennalta ehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Esityksessä arvioidaan, että lasten säännöllinen ja päivittäinen osallistuminen esiopetukseen tukee parhaiten näiden tavoitteiden saavuttamista, sekä takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet lasten oppimiselle ja kehittymiselle. Taloudelliset vaikutukset kohdassa on arvioitu esityksen valtiolle ja kunnille tuomat lisäkustannukset vähäisiksi, sillä nykyään suurin osa lapsista osallistuu jo nyt esiopetukseen. Kustannukset on arvioitu rahamääräisesti kuntien sekä valtioin osalta.

Esimerkit lapsen edun huomioimisesta

HE 111/2012 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 4 ja 6 §:n muuttamisesta sekä lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta: Esityksellä arvioidaan myös olevan myönteinen vaikutus yhteiskunnan ja vanhempien asenteisiin. Taloudellisissa vaikutuksissa oli arvioitu valtiolle ja kunnille koituvia muutoksia. Esityksen nähtiin lisäävän isyysvapaan käyttöä. Esityksen taloudelliset vaikutukset oli arvioitu ja laskettu niin, että 73 % isistä käyttäisi oikeuttaan isyysvapaaseen keskimäärin 40 isyysrahapäivää. Isän läsnäolo kotona lapsen ollessa pieni lähentää isän ja lapsensuhdetta, ja se on lapsen ja koko perheen edun mukaista. Isän itsenäisen hoitojakson aikana vanhemmat tottuvat siihen, että myös isä voi ottaa vastuun lapsen hoitamisesta äidin ollessa työssä. Uudistuksella voidaan aikaisempaa paremmin turvata isien itsenäinen hoitovastuu ja lyhentää äitien poissaoloa työstä. Myös lapsen kannalta ratkaisu olisi hyvä, koska lasta hoidettaisiin kotona pitempään. Uudistuksella olisi myönteinen vaikutus paitsi vanhempien asenteisiin myös asenteisiin yhteiskunnassa yleensä. (HE 111/2012 vp, 8)

HE186/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain, riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 5 ja 10 §:n sekä sosiaalihuoltolain 17 §:n muuttamisesta: Esityksessä lapsen oikeuteen tulla kuulluksi on kiinnitetty erityistä huomiota. Lapsen tätä oikeutta on tarkasteltu monipuolisesti. Esityksessä on erikseen mainittu YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Sopimusta on verrattu lakiesityksen sisältöön. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikkien viranomaisten päätöksenteossa samoin kuin lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen 12 artiklan mukaan lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Sopimuksen 3 artiklan mukaan lapsella on alaikäisenä aina oikeus suojeluun (HE186/2013).

Vaikutusten kohdistuminen eri lapsiryhmiin HE 164/2014 Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi: Esityksen lapsivaikutusten arvioinnissa mainittiin myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Esityksen taloudelliset vaikutukset valtion sekä kunnan kannalta oli myös arvioitu tarkasti. Asian valmisteluvaiheessa kokemuksia sosiaalihuollosta kerättiin sekä työntekijöiltä että asiakkailta. (Pakkanen & Saarimäki 2014) Hyvinvointiongelmat ilmenevät usein vasta pitkän ajan kuluttua. Sen vuoksi hyvinvoinnin tukeminen ja ehkäisevä työ tulisi aloittaa varhain, ennen vaikeiden oireiden ilmaantumista.

Ehdotetulla lailla pyritään parantamaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä asemaa ja perusoikeuksiensa toteutumista.

HE 136/2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 13§:n ja lukiolain 9§:n muuttamisesta: Esityksessä arvioidaan, että se asettaa eri uskontokuntiin/kieliryhmiin kuuluvat lapset eriarvoiseen asemaan, sillä esityksessä ehdotetaan ryhmäkokojen kasvattamista muiden kuin evankelis-luterilaisten ja ortodoksisen uskonnon opetuksen osalta. Tämä tarkoittaakin sitä, että yhä useampi lapsi, joka kuuluu muihin uskontokuntiin, jää paitsi omasta uskonnon opetuksestaan. (Pakkanen & Saarimäki 2014). HE 130/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain 29 §:n muuttamisesta: Esityksessä on huomioitu kokemusasiantuntijoina toimineiden lasten ja nuorten omat näkemykset lastensuojelun kehittämiseksi. Esityksen arvioidaan vahvistavan lapsen oikeuksia kuulemiseen ja mielipiteen ilmaisemiseen, sekä tiedon ja tuen saantiin omassa asiassaan. Esityksessä arvioidaan myös, että lapsen riittävät tapaamiset lisäävät lastensuojelutyön avoimuutta ja voivat vahvistaa myös lapsen huoltajien luottamusta lastensuojelutyöhön. (Pakkanen & Saarimäki 2014)

Lisää esimerkkejä saadaan tulevasta ”katsaus lapsivaikutusten arviointiin” (Lapsiasiavaltuutettu 2014)

Takaisin pääsivulle

Sukupuolivaikutukset

Mistä on kyse

”Jokaista valmisteltavaa asiaa on hyvä tarkastella naisten ja miesten kannalta. Heti valmisteluvaiheen alussa selvitetään, miten asia koskee naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia sekä sukupuolivähemmistöjä, mitä jo tiedetään väestöryhmien tilanteista ja tarpeista ja mitä lisätietoja vielä tarvitaan.” tai ”Sukupuolivaikutusten arviointi lainvalmistelussa merkitsee sitä, että pyritään etukäteen selvittämään lain vaikutukset naisiin/miehiin, jotta lakia sovellettaessa ei aiheutettaisi välillisesti syrjiviä sukupuolivaikutuksia.”

Miksi tämä vaikutus on tärkeä

Tasa-arvolain mukaan jokaiselle viranomaiselle kuuluu sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen viranomaisen omassa toiminnassa. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen on jo perustuslakiin kirjattu yhteiskunnallinen tehtävä. Lakihankkeiden sukupuolivaikutusten ja tasa-arvon edistämismahdollisuuksien arviointi on hallinnollinen keino, jolla pyritään edistämään tasa-arvon toteutumista.

Tasa-arvolaki kieltää sekä välittömän että välillisen syrjinnän sukupuolen perusteella. Syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että henkilö asetetaan sukupuolen perusteella eri asemaan kuin toinen henkilö. EU:n direktiivi 76/207/ETY määrittelee välillisen syrjinnän seuraavasti: ”Tilanne, jossa näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden sukupuolen perusteella erityisen epäedulliseen asemaan toiseen sukupuoleen verrattuna, paitsi jos kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja jos tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.” Amsterdamin sopimuksen 2. artikla merkitsee sitä, että tasa-arvo on valtavirtaistamisen periaatteen mukaisesti otettava huomioon Euroopan yhteisön toiminnassa.

Erityiset menetelmät

Sukupuolirelevanssi voidaan yleensä tunnistaa helposti ja suhteellisen vähällä lisätyöllä. Sukupuolivaikutusten arviointitarvetta voidaan selvittää apukysymyksillä, joista yksi tavallisimmin käytetyistä on:

• Kohdistuuko lakihanke ihmisryhmiin?

Jos hanke kohdistuu ihmisryhmiin, sillä on mahdollisesti sukupuolivaikutuksia. Toinen mahdollinen kysymys on:

• Mitkä ovat naisten ja miesten väliset erot kyseisellä alalla?

Kun sukupuoleen perustuvia eroja ei ilmeisesti ole

• Jos lakihanke ei kohdistu ihmisryhmiin eikä sen kohdealueella ole eroja naisten ja miesten välillä, ei sukupuolivaikutuksia ilmeisesti ole. Sukupuolivaikutuksia ei silloin tarvitse enempää selvittää. Tämä on todettava lakiesityksen perusteluissa.

Kun sukupuoleen perustuvia eroja havaitaan

• Mikäli edellä esitettyihin kysymyksiin saadaan myönteisiä vastauksia, on mahdollista, että hankkeella on sukupuolivaikutuksia. Tällöin lainvalmistelussa on tehtävä sukupuolivaikutusten arviointi.

Kun hanke kohdistuu vain toiseen sukupuoleen

• Jos valmisteilla on lakihanke, joka kohdistuu tosiasiassa vain toiseen sukupuoleen, tulee sukupuolivaikutukset arvioida. Jos lakihanke kohdistuu alueelle, jolla on tilastojen mukaan tasapuolinen tilanne sukupuolten kesken, on hyvä tarkastella sitä, miten uusi laki muuttaisi nykyistä tilannetta.

Asiantuntijatahoja/lisätiedon lähteitä

Erillisiä ulkoisia nettisivuja, asiantuntijoita ja lähteet ko ilmiöstä.

Sukupuolisilmälasit - opas sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen ja sukupuolivaikutusten arviointiin http://www.stm.fi/tasa-arvo/sukupuolisilmalasit Minna, tasa-arvotiedon keskus, http://www.minna.fi/web/guest/home

Sukupuolivaikutusten arvioiminen lainsäädäntöhankkeissa (Suvaopas) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:25 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-4118.pdf&title=Sukupuolivaikutusten_arvioiminen_lainsaadantohankkeissa__Suvaopas__fi.pdf

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/sateenkaarinuori.pdf

Lue lisää: Indikaattorit ja tietovarannot

Esimerkit

Sukupuolisilmälasit, Esimerkkejä lainsäädännöstä ja erikseen Työturvallisuuslaki HE 59/2002 ja Siviilipalvelulaki (HE 140/2007) http://www.stm.fi/tasa-arvo/sukupuolisilmalasit/esimerkkeja

Takaisin pääsivulle

Yhdenvertaisuusvaikutukset

Mistä on kyse

Yhdenvertaisuus on perusoikeus, jonka turvaaminen on keskeisellä sijalla perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Miksi tämä vaikutus on tärkeä

Yhdenvertaisuuslain 4 § mukaan viranomaisten täytyy kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänaluilla.

Erityiset menetelmät

Käy läpi eri väestöryhmien osalta seuraavia yhdenvertaisuuskysymyksiä, ettei toiminta tahattomasti tai tahallisesti tuota syrjivää kohtelua:

Romanit

• Romaneihin kohdistuvat ennakkoluulot heikentävät romanien yhdenvertaisia mahdollisuuksia työllistyä.
• Romanilapsia kiusataan kouluissa taustansa vuoksi.
• Romaniperheelle asetetaan erityisehtoja, kun he vuokraavat asunnon tai vuokra-asuntoa ei myönnetä heille lainkaan.
• Työpaikalla tai kaupassa tapahtuvasta varkaudesta syytetään helposti romanityöntekijää tai -asiakasta.

Saamelaiset

• Saamenkielisellä lapsella ei ole mahdollisuutta saamenkieliseen päivähoitoon tai saamenkieliset vanhukset eivät pääse saamenkieliseen vanhustenhoitoon.
• Saamenkielisistä palveluista ei tiedoteta riittävästi.
• Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvilla saamelaisilla ei ole mahdollisuutta saada opetusta saamenkielessä opetussuunnitelmaan kirjatun äidinkielen opetussuunnitelman mukaisia viikkotuntimääriä noudattaen tai mahdollisuutta opetukseen ei ole lainkaan.
• Saamelaisten perinteisten elinkeinojen edellytyksiä ei oteta riittävästi huomioon elinkeinopolitiikassa ja maankäytössä.

Maahanmuuttajat

• Näkyviin vähemmistöihin (tummaihoiset ja muut valtaväestöstä ulkonäöltään poikkeavat) kuuluvien henkilöt kohtaavat rasistista nimittelyä ja väkivaltaa julkisilla paikoilla.
• Maahanmuuttajat ohjataan automaattisesti erityispalveluihin heidän taidoistaan, taustastaan ja edellytyksistään huolimatta.
• Suomen tai ruotsin kieltä taitamaton maahanmuuttaja ei saa tietoa kunnan tarjoamista palveluista ja jää tämän vuoksi ilman niitä.
• Kielitaitovaatimukset asetetaan liian korkeiksi työssä, jossa ne eivät ole työstä suoriutumisen kannalta välttämättömiä.
• Henkilön, jolla on vieraskielinen nimi tai joka puhuu murtaen suomea, on vaikeampi työllistyä kuin kantasuomalaisen.

Vammaiset

• Pyörätuolilla liikkuva henkilö ei pääse esteellisiin kauppoihin, työpaikkoihin tai luokkahuoneisiin ilman ulkopuolista apua.
• Kokouksen järjestäjä ei ole mahdollistanut kuulovammaisten tasavertaista osallistumista esimerkiksi järjestämällä paikalle induktiosilmukkaa.
• Tulkkipalveluiden puute estää kuulovammaista asioimasta kunnan virastoissa tai osallistumasta esimerkiksi työpaikan henkilöstöpalaveriin.
• Vammainen lapsi ei voi osallistua liikuntatunneille, koska koululla ei ole koulunkäyntiavustajaa.
• Näkövammainen henkilö ei voi osallistua yliopiston pääsykokeeseen, koska koe vaatii näkökykyä, vaikka itse opintoura ja opintojen suorittaminen olisivat hänelle mahdollisia.

Seksuaalivähemmistöt

• Henkilö ei uskalla tuoda samaa sukupuolta olevaa partneriaan työyhteisön tietoon.
• Homoseksuaalit joutuvat viharikosten uhriksi.
• Seksuaalivähemmistöihin kuuluva nuori/ aikuinen joutuu kuuntelemaan loukkaavia vitsejä koulussa tai työpaikalla.
• Sateenkaariperhe ei saa samoja palveluita kuin muut perheet.

Sukupuolivähemmistöt

• Sukupuolivähemmistöön kuuluvan henkilön on vaikea käyttää erilaisia sukupuolten mukaan jaoteltuja tiloja, kuten miesten ja naisten pukuhuoneita, wc:tä jne.
• Transsukupuoliset kohtaavat syrjintää työelämässä ja vapaa-ajalla.
• Työnantaja kieltäytyy palkkaamasta sukupuolivähemmistöihin kuuluvaa henkilöä tämän sukupuolisen suuntauksen perusteella.

Lapset ja nuoret

• Lapsia ja nuoria ei kuulla heidän elämäänsä koskevia päätöksiä tehtäessä.
• Erilaisista taustoista tulevilla lapsilla ei ole yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua erilaisiin harrastuksiin ja saada palveluita.
• Kaikilla nuorilla ei ole eri kunnissa samanlaista mahdollisuutta saada esim. kouluterveydenhoitajan, -psykologin tai -kuraattorin palveluita.
• Oppilasta kiusataan tai häiritään koulussa hänen taustansa vuoksi.

Vanhukset

• Vanhukset nähdään sairaina tai kyvyttöminä vaikuttamaan heidän omaa elämäänsä koskeviin ratkaisuihin.
• Vanhukselle ei tehdä tarpeellista leikkausta, koska hänen ei koeta enää tarvitsevan sitä, tai hän ei ole tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä ikänsä vuoksi.
• Vanhusten tarpeita ei ota huomioon sähköisiä palveluita suunniteltaessa.

Uskonnolliset ja vakaumukselliset ryhmät

• Henkilön vaatetukseen tai uskonnonharjoittamiseen liittyviä tekijöitä pidetään esteenä työnteolle, vaikka ne eivät käytännössä vaikuta työsuoritukseen.
• Uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat ennakkoluuloja ja heidän on vaikeampi työllistyä.
• Kouluissa ja päiväkodeissa on vaikeaa saada korvaavaa ateriaa uskonnon asettamien vaatimusten perusteella.
• Uskonnollisten vähemmistöjen edustajat joutuvat viharikollisuuden (väkivalta ja ilkivallanteot) uhreiksi.

Moniperusteinen syrjintä

• Romanivanhusta syrjitään niin romanina kuin vanhuksenakin.
• Vammaista maahanmuuttajaa ei oteta työvoimapoliittiselle kotoutumiskurssille, koska hänen työllistymismahdollisuutensa katsotaan olevan muita huonommat.
• Maahanmuuttajataustaisella lapsella on korkeampi riski tulla kiusatuksi päivähoidossa tai koulussa.
• Seksuaalivähemmistöön kuuluvan vanhuksen kumppania ei tunnusteta perheenjäseneksi sairaan- tai vanhuksenhuollossa

Toimijat/lisätiedon lähteet

Sisäasiainministeriö (2014) Yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnin ohje http://yhdenvertaisuus-fi-bin.directo.fi/@Bin/b2178c210db116fd8200604c122aada6/1408441914/application/pdf/344669/Yhdenvertaisuusvaikutusten%20arvioinin%20ohje.pdf

Lue lisää: Indikaattorit ja tietovarannot

Esimerkit

Katso esimerkki: Kotouttamislainsäädännön kokonaisuudistus (he 185/2010) Yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnin ohjeesta http://yhdenvertaisuus-fi-bin.directo.fi/@Bin/b2178c210db116fd8200604c122aada6/1408441914/application/pdf/344669/Yhdenvertaisuusvaikutusten%20arvioinin%20ohje.pdf

Takaisin pääsivulle

Kielellisten vaikutusten arviointi

Mistä on kyse

Kielellisten vaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan sellaisten lakiehdotusten ja päätösehdotusten vaikutusten ennakollista arviointia, jotka liittyvät julkisten palvelujen tuotantoon perustuslain 17 §:ssä mainituilla kielillä, erityisesti kansalliskielillä suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilaissa.

Miksi tämä vaikutus on tärkeä

Säädösehdotuksen tai päätösehdotuksen valmistelijan on arvioitava, miten esitys vaikuttaa kielellisten oikeuksien toteutumiseen lähitulevaisuudessa ja useamman vuosikymmenen tähtäimellä.

Kielilain mukaan jokaisella on oikeus käyttää valtion ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaispalveluissa suomea tai ruotsia. Lain mukaan viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä eikä kenenkään tarvitse niitä erityisesti vaatia.

Erityiset menetelmät

Ehdotuksen vaikutukset perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumiseen

• Vaikuttaako esitys perustuslaissa tai kielilaissa säädettyihin kielellisiin oikeuksiin?
• Kenen oikeuksiin ehdotus vaikuttaa?
• Heikentyvätkö kielelliset oikeudet? Onko tämä perusteltavissa ja voidaanko heikentymistä minimoida?
• Tarvitaanko erityisratkaisuja jommankumman, suomen- tai ruotsinkielisen, kieliryhmän oikeuksien turvaamiseksi?
• Miten kielellisten oikeuksien ja oikeusturvan toteutumista on tarkoitus seurata?
• Miten esitys vaikuttaa kielellisten oikeuksien toteutumiseen esimerkiksi 20 vuoden tähtäimellä?

Ehdotuksen vaikutukset yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen

• Ovatko suomen- ja ruotsinkieliset kansalaiset ehdotuksen mukaan tosiasiallisesti yhdenvertaisessa asemassa?
• Tarvitaanko erityisratkaisuja, esimerkiksi yksikön perustamista jommankumman kieliryhmän palvelujen turvaamiseksi, yhdenvertaisen viranomaispalvelun varmistamiseksi?
• Tarvitaanko perustuslain 6 ja 17 §:n mahdollistamaa positiivista erityiskohtelua suomen- ja ruotsinkielisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi?

Ehdotuksen vaikutukset palveluiden alueelliseen saatavuuteen

• Vaikeutuuko palvelujen saatavuus jommankumman kieliryhmän edustajille? Keskitetäänkö esimerkiksi yhdellä kielellä annettavat palvelut sellaiselle alueelle, joka on maantieteellisesti kaukana palvelun käyttäjien asuinpaikoista?
• Onko alueen kielisuhteet kartoitettu suomen- ja ruotsinkielisten palvelutarpeiden selvittämiseksi?
• Mikä on ehdotettavan toiminnan vaikutusalue ja sen asiakkaiden/asukkaiden kieli? Onko ehdotuksella vaikutuksia esimerkiksi koko maahan vai rajattuun alueeseen?
• Miten suomen- ja ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta on tarkoitus seurata?
• Muuttuuko viranomaisen virka-alue, yhdistyvätkö viranomaisen toiminnot ym.? Mitä tästä seuraa kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiselle?

Tietoyhteiskuntapalvelut

• Voiko kielelliset oikeudet turvata jommallekummalle kieliryhmälle esimerkiksi tietoteknisten etäpalvelujen avulla?
• Sisältyykö esitykseen tietoteknisiä ratkaisuja, esimerkiksi tietokantoja tai palveluportaaleja, joiden pitää toimia molemmilla kielillä? Otetaanko tämä huomioon ratkaisujen suunnittelussa?
• Onko tietokannasta mahdollista tulostaa asiakkaita koskevia tietoja ja päätöksiä sekä suomen että ruotsin kielellä? Miten asiakkaan äidinkieli tallennetaan tietokantaan?

Asiantuntijatahoja/lisätiedon lähteitä

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/perusoikeudetjademokratia/kielilaki/kielellistenvaikutustenarviointi/kielellistenvaikutustenarviointi.html

Kielellisten vaikutusten ennakkoarviointi lainsäädännön ja hallinnon muutosten valmistelussa (http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/perusoikeudetjademokratia/kielilaki/kielellistenvaikutustenarviointi/kielellistenvaikutustenarviointi.html)

Lue lisää: Indikaattorit ja tietovarannot

Esimerkit

• Paras-hanke: HE 155/2006, muun muassa kohta 4.7. Kunta- ja palvelurakenneuudistus -Lakityöryhmän väliraportti, sisäasiainministeriön julkaisuja 8/2006.
• HE 45/2009, Käräjäoikeuslain ja tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 §:n muuttamisesta.
• HE 220/2009, Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta, kohta 4.
• ALKU-hanke: Aluehallinnon aluejakotyöryhmän loppuraportti 31.10.2008, s.16,17,22.Keski-Pohjanmaan sijoittamisen selvitysryhmän raportti, VM 18.6.2010. (pdf, 2.44 Mt)

  Takaisin pääsivulle