Koneluettava tiede
Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi5094 |
|---|
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Koneluettava tiede on idea tiedon jäsentämisestä tehokkaammin hyödynnettäväksi. Usein kutsutaan myös nimellä avoin tiede.
Kysymys
Mitä on koneluettava tiede ja miksi sellaista pitäisi tehdä?
Vastaus
Valtion sektoritutkimuslaitosten tehtäväksi annetaan koneluettavan tieteen tuottaminen. Tämä tarkoittaa perinteisten artikkelien, raporttien ja toimikuntien lisäksi työtä, jolla tuotetaan avoimia, systemaattisia, kritiikinkestäviä, kvantitatiivisia, koneluettavassa muodossa olevia todennäköisyysjakaumaestimaatteja yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta tärkeistä aiheista.
Esimerkkejä tämmöisistä voisivat olla vesivälitteisten infektioiden tautitaakka Suomessa, pienhiukkasten annosvaste tai kosteusvaurioituneiden rakennusten osuus. Nämä estimaatit esitettäisiin tarpeen mukaan jaoteltuna kuvaamaan pienempiä alaryhmiä, kuten eri mikrobeja, väestöryhmiä tai rakennustyyppejä.
Ideana olisi siis hyödyntää kaikki saatavilla oleva kritiikinkestävä tieto estimaatin pohjaksi. Tätä estimaattia jatkuvasti päivitettäisiin uuden tiedon ilmaantuessa, ja päivitystyö olisi nimenomaan sektoritutkimuslaitoksen tehtävä.
Koneluettavuus tarkoittaa sitä, että estimaattiin pääsee käsiksi avoimen rajapinnan kautta, kunhan vaan tietää muuttujan nimen. Estimaattia sitten voi käyttää omassa vaikutusarviointimallissa, tai siitä voi piirtää kuvaajia tai muita esitysmuotoja. Käyttäjän kannalta tärkeää on se, että tutkimuslaitoksen mielestä juuri tämä estimaatti on paras käytettävissä olevista, ja siksi tiedon kaiveluun, opiskeluun ja vertailuun ei tarvitse yksittäisen loppukäyttäjän uhrata aikaa.
Miksi tämmöistä pitäisi tehdä? Siksi, että tämmöinen toimintatapa tekisi tieteelle saman kuin Wikipedia teki tietosanakirjoille: ihmiskunnan resurssit suunnataan tehokkaammin ja järkevämmin tuottamaan tietoa, joka on helpommin kaikkien hyödynnettävissä. Tieteellinen artikkeli tai jopa omakielinen raportti on huono väline levittää tieteellistä tietoa jokapäiväiseen käyttöön yhteiskunnassa.
Katso myös
- Strategisen tutkimuksen teemat korostavat demokratiaa, uudistumista ja sopeutumista (Suomen Akatemia 15.6.2016) [1]
- Avoimen tieteen ja tutkimuksen foorumi 11.11.2015, Tampereen yliopisto [2]
- Akordi 13.10.2015: Joint fact-finding – vaihtoehto asiantuntijoiden arvovaltakiistoille [3]
- Helsingin energiapäätös 2015 -arvioinnissa on mahdollisuuksien mukaan sovellettu koneluettavan tieteen käytäntöjä.
- OKFFI:n Avoimen tieteen työryhmän lausunto opetusministerille 29.2.2016 [4]: Oikeansuuntaisia toimia mielestämme olisivat
- Hyväksyttyjen tutkimussuunnitelmien sekä niiden arviointien välitön julkaiseminen ja alistaminen julkiselle tieteelliselle keskustelulle.
- Lähtökohtaisesti avoin (open-by-default) -ajattelun omaksuminen osaksi kaikkia tutkimuksen prosesseja.
- Avaamisen suunnittelun sisällyttäminen laadukkaan tutkimussuunnitelman määritelmään ja velvoite noudattaa suunnitteluvaiheessa esitettyä.
- Yhtenäisten käytäntöjen etsiminen tutkimusaineistoihin ja lähdekoodiin viittaamiseksi sekä sisällyttäminen hyvän tieteellisen käytännön määritelmään.
- Mekanismien kehittäminen tukemaan ja palkitsemaan avointa tutkimusyhteistyötä (Open Collaboration Method).
- fi:Wikipedia:Wikiprojekti Avoin kulttuuridata hyötykäyttöön
- Wikidata:Wiki loves open data
- Ben Panko 20.5.2016: Industry-backed project aims to become one-stop shop for clinical research data [5]
- Open Data For Social Good: The Case For Better Transport Services [6]
Viitteet