Keskustelu:Yksilöllinen terveys ja hyvinvointi

Hakemusta ei lähetetty 28.2.2012 haussa teemaan yksilöllinen terveys ja hyvinvointi. Mahdollinen seuraava tilaisuus Tekesin strategisten tutkimusavausten puitteissa lokakuussa teemalla bioinformaatioteknolgian uudet mahdollisuudet?

TEKES-hakemuksen rakenne

hakemuslomake löytyy: https://hakemus.tekes.fi/exec/xwfm_tekes/public/Tekes/fi/rahoitus_julkinen/TK/1_0_0/view.html

Teeman kuvauksesta poimittuja kohtia huomioitavaksi (muut ovat jo hyvin sisäänrakennettuna ideaan):

• Mitkä ovat yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin suurimmat haasteet 10 –20 vuoden kuluttua? Mitä osaamisia tarvitaan näihin haasteisiin vastaamiseen? Minkälaisia hoitoja, teknologisia sovelluksia, toimintatapoja ja palveluja käytämme vuonna 2030? Minkälaisia kumppanuuksia tarvitaan hyvien tulosten saavuttamiseen?
• Hakemuksessa pyydetään kuvaamaan projektin yhteys hakijan tutkimustoiminnan kokonaisuuteen ja siihen liittyvään kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Hakemuksessa tulee esittää visio tulosten hyödyntämiseksi sekä alustava suunnitelma toimenpiteistä ja kumppanuuksista, jotka tarvitaan vision toteutukseen.

Hakijan perustiedot

Hakijaorganisaation yhteystietojen kohdalle tulee täyttää organisaation viralliset yhteystiedot. Mahdollista rahoituspäätöstä koskeva posti lähetetään aina hakijaorganisaation kirjaamon kautta.

Organisaation osoitetiedot

Nimi*: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Käyntiosoite: Mannerheimintie 166

Postiosoite: PL 30

Postinumero*: 00271

Postitoimipaikka*: Helsinki

Emoyhtiön/konsernin nimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Virallinen sähköpostiosoite: kirjaamo[at]thl.fi

Web-osoite: www.thl.fi

Tutkimusyksikkö, joka vastaa projektista hakijaorganisaatiossa: Ympäristöterveyden osasto

Vastuu- ja yhteyshenkilöt

Projektin vastuullinen johtaja

Vastuullinen johtaja on hakijaorganisaation palveluksessa oleva henkilö, jolla on organisaation antamat riittävät valtuudet. Projektin vastuullinen johtaja ei saa olla esteellinen. Vastuullisella johtajalla ei saa olla merkittävää omaa intressiä projektin rahoittaja- tai hyödyntäjäyrityksessä eikä myöskään projektille palveluja myyvässä yrityksessä.

Tekes lähettää kaikki hankkeeseen liittyvät kirjeet organisaation kirjaamoon. Vastuullisen johtajan nimi ja yksikkö käyvät ilmi kirjeiden viitetiedoista.

Etunimi*: Jouni

Sukunimi*: Tuomisto

Oppiarvo: LT, dos.

Virka/Toimi: erikoistutkija

Puhelinnumero*: +358400576247

Telefax: +358206106499

Sähköpostiosoite: jouni.tuomisto[at]thl.fi

Henkilötunnus:

Yhteyshenkilö projektin asioissa.

Yhteyshenkilö on projektin hyvin tunteva henkilö, jolle hakijaorganisaatio haluaa ensisijaisesti ohjata projektin rahoitusvalmistelua ja seurantaa koskevat Tekesin yhteydenotot.

Projektin yhteyshenkilö talousasioissa

Projektin talousasiat hyvin tunteva henkilö, jolle hakijaorganisaatio haluaa ensisijaisesti ohjata taloutta koskevat Tekesin yhteydenotot.

Etunimi: Laura

Sukunimi: Hiltunen

Oppiarvo: DI

Asema tai ammattinimike hakijaorganisaatiossa: projektikoordinaattori

Puhelinnumero: +358206106468

Telefax-numero: +358206106499

Sähköpostiosoite: laura.j.hiltunen[at]thl.fi

Henkilötunnus

Projektin perustiedot

Projektin nimi*: Altistuminen ja kuntoilu yksilöllisessä ohjauksessa

Lyhenne: ALKU1

Projektin nimi englanniksi*: Exposure and fitness with personalised guidance

Alkamispäivä*: 1.11.2012

Päättymispäivä*: 31.10.2014

Suorituskunta*: Kuopio

Julkaistava tiivistelmä tutkimuksesta suomeksi*

Yksilöllisiä eroja esim. fysiologiassa ja ympäristötekijöissä ei yleisesti ottaen huomioida riittävästi terveyden ja hyvinvoinnin tieto-ohjauksessa. Kuitenkin parempi lopputulos sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta saavutettaisiin yksilöllisellä räätälöidyllä neuvonnalla. ALKU1-hanke pyrkii tähän kahdella terveyden ja hyvinvoinnin rintamalla: ympäristöterveydessä ja fyysisessä aktiivisuudessa.

Hankkeessa kehitetään terveyden ja hyvinvoinnin yksilölliseen tieto-ohjaukseen liittyviä yleisiä menetelmiä ja rakennetaan toiminnallisia, internet-selaimen avulla käytettäviä arviointimalleja, jotka ennustavat yksilöllisesti ympäristöaltistumista ja fyysisen suorituskyvyn kehittymistä. Mallit antavat yksilöllisiä suosituksia ja päivittyvät yksilöiden antaman lisätiedon avulla. Sama toimintaperiaate on sovellettavissa myös muuille terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueille.

Huomion keskipisteeseen nostetaan yksilöiden omat tietoprosessit, joissa vastaanotetaan, hankitaan ja muokataan sekä käytetään tietoa niin jokapäiväisten kuin suurempienkin päätösten tekoon ja toteutukseen. Yksilölliset mallit toimivat näiden tietoprosessien tukena ja samalla täsmentävät terveyttä ja hyvinvointia koskevaa tietoa väestötasolla.

Julkaistava tiivistelmä tutkimuksesta englanniksi*

Tarve, tavoiteltavat tulokset ja keskeinen sisältö

1. Miksi projekti tarvitaan? Minkä tarpeen täyttämiseen tai ongelman ratkaisemiseen se tähtää?

2. Mitkä ovat keskeiset tutkimuskohteet ja kehitettävä osaaminen? Miksi asiaa kannattaa tutkia Suomessa? Tutkimuksen pitkän tähtäimen tavoite.

3. Projektin keskeinen sisältö ja vaiheet

4. Tutkimuksen laaja-alaisuus ja uutuusarvo

Projektin liitynnät

Mihin teknologia-alueeseen tutkimustyö pääasiallisesti tai lähinnä liittyy?*

Ohjelmisto- ja tietoliikenneteknologiat

Työelämän innovaatiot ja kehittäminen

Sulautetut elektroniikkajärjestelmät

Liiketoiminnan, muotoilun, käytettävyyden ja sisältöjen hallinnan osaaminen

Materiaalit ja prosessit

Tuotteet, tuotantojärjestelmät ja valmistusprosessit

Bio- ja terveysteknologiat

Rakennettu ympäristö ja turvallisuus

Palveluinnovaatiot

Ympäristötieto ja avaruussovellukset

Yhteiskunta ja innovaatioiden merkitys

Projektin liitynnät

Liittyykö hakemus Tekesin ohjelmaan*

Ei/Kyllä

Ohjelman nimi (tai lyhenne)

Liittyykö hakemus muuhun tutkimus/ rahoituskokonaisuuteen?*

Ei/Kyllä

Tutkimusyhteistyön tai rahoitusohjelman nimi (tai lyhenne): Strategiset tutkimusavaukset #1: Elinvoimainen ihminen ja Ratkaisukeskeiset palvelut ja aineettomat sisällöt arvonluojina: Yksilöllinen terveys ja hyvinvointi.

Kustannusarvio

Kustannusarvio -taulukossa tulee ilmoittaa projektin arvioidut kokonaiskustannukset kustannuslajeittain eriteltynä. Valtion budjettitalouteen kuuluvat virastot ja laitokset ilmoittavat arvioidut kustannukset ilman arvonlisäveroa, poikkeuksena EAKR-hankkeet, joissa kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero ilmoitetaan rivillä Muut kustannukset. Muut kuin valtion budjettitalouteen kuuluvat organisaatiot (esim.kunnat) sisällyttävät arvonlisäveron kustannusarvioon, mikäli eivät voi sitä vähentää toiminnassaan. Tekes voi hyväksyä kaikki tai osan esitetyistä kustannuksista. Kustannukset hyväksytään projektin ajalta, kuitenkin aikaisintaan siitä päivästä lähtien, jolloin Tekes on saanut kaikki vaatimuksen mukaiseen hakemukseen kuuluvat tiedot ja liitteet. Tekes suosittaa, että projektit suunniteltaisiin alkamaan aikaisintaan 3 kuukautta rahoitushaun päättymisestä. Jos kuitenkin rahoitusta haetaan jo hakemuksen jättöpäivästä lukien, hakijaorganisaatiolla on oltava luotettava työajan kohdistamisjärjestelmä, jonka avulla projektille kuuluvat palkkakustannukset voidaan todentaa hakupäivästä lukien. Kaikki kustannukset on perusteltava projektisuunnitelmassa.

Kustannusarviotaulukko, Euroina

Kustannuslaji (per vuosi, yhteensä, sivukulu- ja yleiskustannus%)

Rahapalkka

Henkilösivukustannukset

Yleiskustannukset

Matkat

Aineet ja tarvikkeet

Laiteostot

Ostettavat palvelut

Muut kustannukset

Yhteensä

Keskustelu:Yksilöllinen terveys ja hyvinvointi(€)

Obs	Obs	Laitos	Rahoittaja	Työpaketti	Kustannuslaji	2013	2014	kuvaus
1	1	THL	Tekes	TP1	Palkka VT6	3.5	3.5	Henkilön N.N. palkka
2	2	Nordem	Tekes	TP1	Ostopalvelu	21000	21000	Ostopalvelut Nordemilta sivukuluineen 6000 e/kk * 3.5 kk
3	3	THL	Tekes	TP2	Palkka VT6	3.5	3.5	Henkilön N.N. palkka
4	4	Nordem	Tekes	TP2	Ostopalvelu	21000	21000	Ostopalvelut Nordemilta sivukuluineen 6000 e/kk * 3.5 kk
5	5	THL	Tekes	TP3	Palkka VT6	3.5	3.5	Henkilön N.N. palkka
6	6	Nordem	Tekes	TP3	Ostopalvelu	30000	30000	Ostopalvelut Nordemilta sivukuluineen 6000 e/kk * 5 kk
7	7	THL	Tekes	TP1	Muut kustannukset	4620	4620	ALV 22% ostettavista palveluista
8	8	THL	Tekes	TP2	Muut kustannukset	4620	4620	ALV 22% ostettavista palveluista
9	9	THL	Tekes	TP3	Muut kustannukset	6600	6600	ALV 22% ostettavista palveluista

• Vuosi 2013: 1.11.2012 - 31.10.2013
• Vuosi 2014: 1.11.2013 - 31.10.2014

Tämä koodi tuottaa vain tapahtumalistauksen ilman yhteenvetoja.

⇤#: Alla olevat koodit eivät jostain syystä toimi, vaikka ne toimivat Tekaisun budjetille. Ei taida olla aikaa korjata koodia huomiseksi, niin että pitää vain laskea Excelillä. --Jouni Tuomisto 28. helmikuuta 2012 kello 00.28 (EET)

Voit rajata tarkastelusi yhteen työpakettiin tai vuoteen. Tarkasteltava työpaketti: Kaikki työpaketit TP1 TP2 TP3 Tarkasteltava vuosi: Kaikki vuodet 2013 2014 + Näytä koodi- Piilota koodi out <- budjettilaskenta("Op_fi2835", rahoittaja = "Tekes", projekti = "ALKU1", työpaketti = "TP1", työpaketti.add = "TP1", rahoittaja.add = "THL") if(työpakettirajaus != "Kaikki") {out <- out[out$Työpaketti == työpakettirajaus, ]} if(vuosirajaus != "Kaikki") {out <- out[out$Vuosi == vuosirajaus, ]} print(xtable(out), type = 'html')

Tämä tuottaa halutut yhteenvedot mutta ei tapahtumalistausta.

Voit valita näytettävät yksityiskohdat ja myös rajata tarkastelusi yhteen työpakettiin tai vuoteen. Mitkä jaottelut haluat näyttää yhteenvedossa?: Projekti Työpaketti Vuosi Laitos Rahoittaja Kustannuslaji Tarkasteltavat työpaketit: TP1 TP2 TP3 Tarkasteltava vuosi: Kaikki vuodet 2013 2014 Voit testata budjettia tällä tilapäisellä lisätapahtumalla. Työpaketti: TP1 TP2 TP3 Rahoittaja: THL Tekes Kustannuslaji: Palkka VT3 Palkka VT4 Palkka VT5 Palkka VT6 Palkka VT7 Palkka VT8 Palkka VT9 Palkka VT10 Ostopalvelu Matka Tarvike Budjettiin lisättävä summa: kuvaus.add: + Näytä koodi- Piilota koodi out <- budjettilaskenta("Op_fi2835", rahoittaja = "Tekes", projekti = "ALKU1", työpaketti = "TP1", työpaketti.add = työpaketti.add, rahoittaja.add = rahoittaja.add, kustannuslaji.add = kustannuslaji.add, määrä.add = määrä.add, kuvaus.add = kuvaus.add) out <- out[out$Työpaketti %in% työpakettirajaus, ] if(vuosirajaus != "Kaikki") {out <- out[out$Vuosi == vuosirajaus, ]} print(xtable(budjettiyhteenveto(out, jaottelu)), type='html', html.table.attributes="class='sortable'") print(xtable(budjettiyhteenveto(out[out$tulomeno == "Tulot", ], jaottelu)), type='html', html.table.attributes="class='sortable'") print(xtable(budjettiyhteenveto(out[out$tulomeno == "Menot", ], jaottelu)), type='html', html.table.attributes="class='sortable'") tulot <- budjettiyhteenveto(out, c(3,5)) tulot <- data.frame(Kustannuslaji = "", tulot[tulot$tulomeno == "Tulot", ]) menot <- budjettiyhteenveto(out, c(3, 6)) menot <- menot[menot$tulomeno == "Menot", ] menot$Rahoittaja <- "" out <- rbind(menot, tulot) if(vuosirajaus == "Kaikki") { out$id <- rep(1:(nrow(out)/3), each = 3) out <- reshape(out, timevar = "Vuosi", varying = list(c("2013", "2014")), v.names = "Summa", idvar = "id", direction = "wide") out <- out[, colnames(out) != "id"] } print(xtable(out), type='html', html.table.attributes="class='sortable'")

Rahoitussuunnitelma

Tekesiltä haettu rahoitus, Euroa

Taulukossa tulee selvittää esitetyn tutkimustyön kokonaisrahoitus. Rahoitussuunnitelman loppusumman tulee täsmätä kustannusarvion loppusumman kanssa.

Tekesiltä haettu rahoitu

Euroa*

Prosenttia

Muu rahoitus: tulorahoitus, omistajien lisäsijoitukset ja muut rahoittajat

Rahoittajan nimi, Rahoituslaji, Summa, Rahoittajan päätöstilanne

Rahoitus yhteensä

Kustannusarvion loppusumma

Muu panostus, nimi

Tyyppi

Arvo

Voimavarat ja yhteistyö

1. Projektin avainhenkilöt ja heidän kokemuksensa

2. Kotimaiset ja kansainväliset yhteistyökumppanit ja verkostot. Mitä kansainvälisellä yhteistyöllä tavoitellaan?

3. Syntyvät uudet yhteistyömuodot ja -kumppanuudet.

4. Merkittävät tutkimus- ja tuotekehitysympäristöt

1. Projektin avainhenkilöt ja heidän kokemuksensa

Jouni Tuomisto, LT, toksikologian dosentti (Itä-Suomen yliopisto), erikoistutkija (THL). Tuomisto on tehnyt ympäristöterveystutkimusta 20 vuoden ajan dioksiineista, pienhiukkasten riskeistä, riskinarvioinnista ja viime vuosina terveysvaikutusten arvioinnista. Hän on kehittänyt uuden arviointimenetelmän nimeltään avoin arviointi, jossa keskeistä on avoimuus koko arviointiprosessin ajan, tiedon kritisoitavuus ja helppo korjattavuus, sekä välitön kytkentä tiedon käyttötarpeisiin ja itse käyttöön. Tuomisto on myös johtanut Avointa arviointia soveltavan Opasnet-verkkotyötilan (fi.opasnet.org) kehitystyötä.

Mikko Pohjola, DI, vieraileva tutkija (THL), toimitusjohtaja (Nordem Oy), liikuntatieteiden yo. (Jyväskylän yliopisto). Pohjolalla on kuuden vuoden kokemus ympäristöterveyden riskinarvioinnista ja tutkimuksesta, jonka parissa hän on ollut keskeisessä roolissa avoimen arvioinnin ja Opasnet-verkkotyötilan kehittämisessä. Pohjola viimeistelee väitöskirjaansa avoimesta arvioinnista, tiedon ja toiminnan välisistä suhteista sekä päätöksenteon tietotuen evaluoinnista. Hänellä on aiempaa työkokemusta mm. teollisuuden esimiestehtävistä sekä konsultointiyrittäjyydestä. Pohjola suorittaa parhaillaan (2011-2012) myös opintoja Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian maisteriohjelmassa. Lisäksi hän on useita vuosia toiminut urheilun ja liikunnan parissa, mm. kilpaurheilijana (suunnistus, hiihto), seuravalmentajana (suunnistus) ja aktiivikuntoilijana.

2. Kotimaiset ja kansainväliset yhteistyökumppanit ja verkostot.

Hankkeessa sovelletaan uusia vaikutusarvioinnin menetelmiä, joita testataan useassa eri tutkimusprojektissa Suomessa ja kansainvälisesti. Tekaisu-projekti (2012-2014) on STM:n rahoittama projekti, jossa tarkastellaan ympäristöterveyden keskeisiä altisteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä mallinnuksella ja arvioinnilla tuotetavan tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Molemmat aiheet ovat keskeisen tärkeitä ALKU1-hankkeen toteuttamiselle. Tekaisussa tuotettavaa tietoa kehitetään sovellettavaksi yksilökohtaiseen päätöksentekoon liittyvissä tilanteissa. Minera (2010-2012) on THL:n, GTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteishanke, jossa avoimen arvoinnin keinoin tarkastellaan metallimalmikaivosten terveys- ja ekologisia riskejä. Minerassa kehitetään laskentamalleja, jotka ovat jalostettavissa myös yksilölliseen käyttöön.

Kansainvälisiä projekteja ovat jo päättyneet Beneris, Intarese ja Heimtsa, joissa tuotettiin ALKU1-hankkeessa käytettävä Opasnet-verkkotyötila ja iso osa avoimen arvioinnin menetelmästä. Nykyisistä projekteista on mainittava Urgenche (2011-2014), joka tuottaa mallikehikon verkkopohjaiselle arviointityökalulle. Työkalun avulla voidaan yleistetyn mallin avulla tuottaa tapauskohtaisesti räätälöity malli erikoistapauksena tarkasteluun; aihepiirinä projektissa ovat kaupunkitason ilmastopolitiikkojen terveysvaikutukset. Urgenchessa tehdään erityisen tiivistä yhteistyötä Exeterin ja Stuttgartin yliopistojen sekä WHO:n Euroopan-toimiston kanssa.

3. Syntyvät uudet yhteistyömuodot ja -kumppanuudet.

Hanke kytkee uudella tavalla yhteen kaksi erilaista, varsin keskeistä, terveyden ja hyvinvoinnin osa-aluetta, ympäristöterveyden (ympäristömyrkyt) ja fyysisen aktiivisuuden (kuntoilu). Yhdistävänä tekijänä toimii henkilökohtaista päätöksentekoa ohjaavaa tietoa tuottava ja tarjoava tukijärjestelmä, joka on toimintaperiaatteiltaan kummallekin osa-alueelle sama vaikkakin yksityiskohdiltaan erilainen. Mikäli konsepti osoittautuu toimivaksi, voidaan myös muita terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueita kytkeä vastaavasti toisiinsa, luoden uuden näkökulman terveyden ja hyvinvoinnin hallintaan ja kehittämiseen yhtenäisempänä kokonaisuutena, jossa sekä yhteiskunnallisella päätöksenteolla ja ohjauksella että yksilöllisellä päätöksenteolla on omat tärkeät roolinsa.

Organisatorisessa mielessä hanke avaa uudenlaisia yhteistyön mahdollisuuksia ympäristöterveydellisen (THL) ja liikuntatieteellisen (JY) tutkimuksen välille.

4. Merkittävät tutkimus- ja tuotekehitysympäristöt

ALKU1-hanke perustuu Opasnet-verkkotyötilan (fi.opasnet.org) käyttöön. Se on tieteellisen tiedon tuottamiseen, arviointien tekemiseen ja päätöksenteon tukemiseen suunniteltu avoin järjestelmä, jossa tiedon tuottaminen ja käyttö on saumattomasti kytketty toisiinsa. Opasnetiä käytetään useissa erilaisissa hankkeissa (kaikkien edellisessä kohdassa mainittujen hankkeiden lisäksi useissa muissa), joista jokainen tuottaa lisää tietoa ja toiminnallisuuksia Opasnetin käyttäjien vapaasti käytettäväksi. Myös ALKU1-hankkeen mallit ja henkilökohtaiset tukijärjestelmät tulevat käytettäviksi osana Opasnetiä. Yksilöllisen kunto-ohjauksen työpaketissa tullaan lisäksi tarkastelemaan kaupallisten urheilu-/kuntoilukäyttöön tarkoitettujen rannetietokoneiden ja ohjelmistojen toiminnallisuuksien yhteensopivuutta yksilöllisen mallinnuksen apuna.

• Hakemuksessa tulee esittää visio tulosten hyödyntämiseksi sekä alustava suunnitelma toimenpiteistä ja kumppanuuksista, jotka tarvitaan vision toteutukseen.

Osaamisen hyödyntäminen

1. Ketkä voivat hyödyntää projektissa tavoiteltavia tuloksia? Miten ja millä aikajänteellä hyödyntäminen tapahtuu?

Lähtökohtaisesti ALKU1-hankkeen tulokset ovat avoimesti Opasnet-verkkotyötilassa nähtävissä ja kaikkien hyödynnettävissä. Kehitysvaiheessa osa toiminnallisuuksista, erityisesti kunto-ohjauksen tukijärjestelmään liittyen, voidaan kuitenkin toteuttaa Opasnetin suojattua aluetta, ns. projekti-wikiä, hyödyntäen, mikäli katsotaan tarpeelliseksi esim. mahdollisen tulevan kaupallisen hyödynnettävyyden kannalta. Tulosten pohjalta voidaan kehittää edelleen kaupallisia tai epäkaupallisia yksilöllisen neuvonnan ja ohjauksen työkaluja. Esimerkiksi kunto-ohjauksen tukijärjestelmän osalta tuotettavaa tietoa voidaan kytkeä esimerkiksi urheilu- ja liikuntakäyttöön tarkoitettujen rannetietokoneiden ja ohjelmistojen osaksi luultavasti jo lähivuosina projektin päättymisen jälkeen.

2. Miten projektin tuloksia levitetään? Teollisoikeuksien käsittelytapa?

Tuloksista kirjoitetaan artikkeleita ja katsauksia vertaisarvioituihin kansainvälisesti arvostettuihin tieteellisiin lehtiin. Lisäksi kehitettävät mallit ja muu materiaali ovat, ainakin pääosin, saatavissa Opasnetissä. Opasnetissä olevalla materiaalilla on avoin käyttöoikeus, kunhan lähde asianmukaisesti mainitaan ja johdannaistuotteille annetaan vastaavanlainen avoin käyttöoikeus (CC-BY-SA). Tämän estämättä ALKU1-hankkeen tutkijat voivat erillisellä sopimuksella antaa samat tutkimustulokset kaupalliseen käyttöön myös suljetulla lisenssillä, mikä mahdollistaa normaalilla tekijänoikeudella suojattujen johdannaistuotteiden valmistamisen. Tähän myös pyritään rakentamalla yhteistyötä suomalaisiin likunta- ja hyvinvointiteknologian alan yrityksiin.

3. Yhteiskunnalliset ja välilliset vaikutukset

Avoimet päätöksenteon tukijärjestelmät kehittyvät kovaa vauhtia juuri nyt, ja jo muutaman vuoden kuluessa niiden voi odottaa merkittävästi muuttavan ihmisten jokapäiväistä käyttäytymistä ja toimintaa. Opasnet on sikäli ainutlaatuinen järjestelmä, että sillä toteutetaan eri hankkeissa sekä yksilöllisen että yhteiskunnallisen päätöksenteon tukijärjestelmiä. Erityisen hedelmällistä on tulevaisuudessa eri päätöksentekijöiden näkökulmien ottaminen yhteen ja samaan tarkasteluun. Samoja työkaluja ja menetelmiä käyttämällä tämä mahdollisuus on varsin lähellä tulevaisuudessa.

⇤#: Ei kovin vakuuttavaa. Kappale ei sisällä mitään, mikä vakuuttaisi skeptisen lukijan. --Jouni Tuomisto 28. helmikuuta 2012 kello 00.28 (EET)

Liitteet

Hakemuksen liitteet

Liitteet 1 ja 2 ovat pakollisia. Hakemus otetaan käsittelyyn, kun Tekes on saanut kaikki ohjeen mukaiset hakemustiedot ja liitteet.

Ohje: Liitetiedoston maksimikoko on 3 Mt/ tiedosto. Et voi lähettää tätä suurempia tiedostoja hakemuksen liitteenä. Liitteinä suositellaan käytettäväksi vain yleisesti käytössä olevia tiedostomuotoja (esim. Word, Excel, PDF, BMP). Liitteeksi ei katsota linkkiä www-sivustolle. Jos toimitat liitteet postitse, mainitse hakemuksen tunnus tai diaarinumero, jos sellainen on olemassa.

1. Projektisuunnitelma

• Projektisuunnitelma vastaa tutkimusryhmälle ja sen yhteistyökumppaneille kysymyksiin: mitä, miksi ja miten tehdään ja kuka kyseiset asiat toteuttaa. Tämä hakijan oman suunnitteluprosessin tuottama, ytimekäs ja vapaamuotoinen projektisuunnitelma toimitetaan Tekesille hakemuksen liitteenä.
• Projektisuunnitelmassa tyypillisesti käsiteltäviä asioita ovat: lähtökohta, tavoite, toimenpiteet, aikataulu, projektin resursointi ja riskit. Projektisuunnitelmassa tulee esittää yksilöidympi kustannusarvio ja perustelut esitettäville kustannuksille.
• Tyypillisen projektisuunnitelman laajuus on enintään 10 - 20 sivua.

2. Ehdotus johtoryhmän asiantuntijoiksi

3. Ilmoitus projektiin osallistumisesta

• Jotta projektissa syntyvä osaaminen siirtyisi mahdollisimman tehokkaasti kotimaisessa yritystoiminnassa hyödynnettäväksi, projektin johtoryhmään ja osarahoittajiksi on yleensä tarkoituksenmukaista sitouttaa yrityksiä ja/tai muita hyödyntämisen asiantuntijoita.
• Hakijan tulee neuvotella projektiin osallistumisesta mahdollisten hyödyntäjätahojen kanssa jo ennen hakemuksen jättämistä Tekesiin. Hakemukseen tulee liittää vähintään alustavat osallistumisilmoitukset projektiin sitoutuvilta yrityksiltä ja/tai muilta hyödyntäjiltä. Hankearvioinnissa ja päätöksenteossa Tekes ottaa huomioon vain vahvistetut ilmoitukset. Osallistumisilmoituksen Word -lomake on ladattavissa Tekesin www-sivuilta ( http://www.tekes.fi/fi/community/ Lomakkeet/536/Lomakkeet/1407 ). HUOM! Lomakkeessa on oltava oikea tunniste esim. diaari- tai palvelimelta saatava lomaketunnus.
• Hyödyntäjätahojen sitoutumisella projektiin on suuri merkitys projektien rahoitusmahdollisuuksia arvioitaessa. Tarkoituksenmukainen taso hyödyntäjien panostuksille arvioidaan tapauskohtaisesti, projektin sisällön perusteella.

Muu selvitys

Liite 1. Projektisuunnitelma

Lähtökohta

• Teemakuvauksesta:Mitkä ovat yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin suurimmat haasteet 10 –20 vuoden kuluttua? Mitä osaamisia tarvitaan näihin haasteisiin vastaamiseen? Minkälaisia hoitoja, teknologisia sovelluksia, toimintatapoja ja palveluja käytämme vuonna 2030? Minkälaisia kumppanuuksia tarvitaan hyvien tulosten saavuttamiseen?

Yksilöllisiä eroja esim. fysiologiassa ja ympäristötekijöissä ei yleisesti ottaen huomioida riittävästi terveyden ja hyvinvoinnin tieto-ohjauksessa. Yksilöidyn tiedon tuotannon, tarjonnan ja hyödyntämisen sijaan usein pyritään keskiarvoistuksiin ja yleistyksiin isoissa populaatioissa olettaen, että terveyden ja hyvinvoinnin vaikuttimet toimivat kaikille yksilöille samalla tavalla (esim. liikunta- ja ravitsemusohjeistus). Toisaalta usein myös pyritään vain herkimpien yksilöiden tai osapopulaatioiden yksittäisten terveys- ja hyvinvointiriskien minimointiin (esim. ympäristöaltisteita koskevat rajoitteet). Kumpikin toimintamalli jättää erityisesti monia hyötyjä, mutta mahdollisesti myös riskejä, huomiotta ja johtaa useimpien yksilöiden kannalta epäoptimaaliseen lopputulokseen. Lisäksi yleistetty ja/tai vain heikoimpien tarpeisiin pohjautuva "ylhäältä annettu" tieto-ohjaus, kuten liikunta-, ravinto- ja kulutussuositukset, ei useimpien yksilöiden kohdalla ole omakohtaisuuden puuttuessa niin omaksuttavaa ja yksilön toimintaan vaikuttavaa kuin yksilöllisiin ominaisuuksiin, tarpeisiin ja tilanteisiin räätälöity tieto-ohjaus.

Tarjoamalla ihmisille keinoja ja välineitä hankkia, omaksua ja tuottaa heille itselleen yksilöityä terveys- ja hyvinvointitietoa voidaan heitä auttaa tekemään parempia päätöksiä ja tekoja oman terveytensä ja hyvinvointinsa hyväksi. Yksilöity tieto perustuu ymmärrykseen populaatiotasolla ja herkimmissä osapopulaatioissa havaittavista vaikuttimista ja vaikutuksista, mutta on sovitettua ja sovellettua yksilön ominaisuuksiin, tarpeisiin ja tilanteisiin. Yksilötasolla tuotettua tietoa voidaan myös hyödyntää täydentämään ja täsmentämään populaatiotasoa sekä herkimpiä osapopulaatioita koskevaa ymmärrystä. Yksilöllinen terveyden ja hyvinvoinnin tieto-ohjaus palvelee siten sekä yksilöllistä että yhteiskunnallista päätöksentekoa ja siten terveyden ja hyvinvoinnin hallinnassa niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla.

On aika päivittää terveyden ja hyvinvoinnin tieto-ohjauksen keinot nykyaikaan. Lähtökohtana ei tule enää olla vain yleistettyyn ja/tai varovaisuusperiaatteeseen pohjautuvaan asiantuntijatietoon perustuvat suositukset ja rajoitukset, joita sanellaan ylhäältä käsin. Sen sijaan huomion keskipisteeseen tulee nostaa yksilöiden omat tietoprosessit, joissa vastaanotetaan, hankitaan ja muokataan sekä käytetään tietoa niin jokapäiväisten kuin suurempienkin päätösten tekoon ja toteutukseen. Yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on näiden tietoprosessien tukemista. Tarkoitukseen sopivia keinoja ja välineitä on jo tuotettu mm. terveysvaikutusarvioinnin ja -mallinnuksen, liikuntateknologian, tietokoneavusteisen kollaboratiivisen oppimisen, hyöty-riskianalyysin, päätösanalyysin ja osallistavan yhteiskunnallisen päätöksenteon aloilla. Vielä on myös paljon kehitettävää mm. edellä mainittujen keinojen ja välineiden soveltamisessa yksilöllisten tarpeiden tueksi, turvallisessa, mutta tehokkaassa, yksilöllisten tietoaineistojen yleisessä hyödyntämisessä sekä yksilöllisen näkökulman soveltamisessa terveys- ja hyvinvointitietoa ja -osaamista tuottavassa tutkimuksessa.

Tavoite

1. Selvittää ja kuvata yksilöllistä terveyttä ja hyvinvointia koskevan päätöksenteon ja toiminnan tukemisen käsitteelliset ja menetelmälliset perusteet.
2. Selvittää ja kuvata yksilöllisen ympäristöaltistuksen hallinnan ja yksilöllisen kunto-ohjaukseen erityiskysymykset sekä kehittää ja testata mallipohjaiseen oppimiseen perustuvat esimerkkisovellukset yksilöllisten ympäristöaltistusten hallintaan ja yksilöityyn kunto-ohjaukseen.
3. Arvioida yksilölliseen mallinnukseen pohjautuvan lähestymistavan toimivuutta ja vaikuttavuuspotentiaalia sekä edellä mainituilla että muilla terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla

Toimenpiteet

Tehtävät työt on jaettu kolmeen työpakettiin:

1. Yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin tukemisen yhteinen perusta
2. Yksilöllisen ympäristöaltistuksen hallinnan järjestelmä
3. Yksilöidyn kunto-ohjauksen tukijärjestelmä

TP1: Yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin tukemisen yhteinen perusta (THL + Nordem)

Tässä työpaketissa kehitetään terveyden ja hyvinvoinnin yksilölliseen tieto-ohjaukseen liittyviä yleisiä menetelmiä ja keinoja sekä arvioidaan lähestymistavan toimivuutta ja vaikuttamispotentiaalia. Töpaketin sisältö jakautuu seuraaviin tehtäviin:

1. Teknologiat ja tietokäytännöt yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin edistamisessä
2. Mallipohjaiseen oppimiseen perustuvan yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin hallinnan toimivuuden ja vaikuttavuuspotentiaalin arviointi projektissa tarkasteltavilla sovellusalueilla sekä muilla terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla (mm. ravitsemus, terveyden/-sairaanhoito, lääkehoito, kuntoutus ja fysioterapia)
3. Projektin hallinta (THL)

--#: Tehtävät 1 ja 2 pitäisi kirjoittaa lyhyesti auki alle esim. seuraavan mukaisesti. --Mikko Pohjola 27. helmikuuta 2012 kello 06.50 (EET)

Tehtävässä 1.

• kirjallisuuskatsaus: vaikutusarviointi ja -mallinnus sekä päätöksenteon tukijärjestelmät yksilöllisessä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä (epistemologinen näkökulma)
• Opasnet verkkotyötilan kehitystyö: yksilöllisen tiedon yleinen hyödyntäminen sekä yleisen tiedon yksilöllinen hyödyntäminen
  • informaatiorakenne
  • tietokantasovellus
  • yksilöllistä seurantaa, tiedonkeruuta ja mallinnusta tukeva käyttöliittymä

Tehtävässä 2.

• Esimerkkisovellusalueille kehitettyjen mallien toimivuuden evaluointi
  • properties of good assessment -arviointiperiaatteen mukaisesti
  • tutkimusjakson aikana ilmenevien teknisten tai käyttöongelmien seurannalla ja tilastoinnilla (esim. apupyyntöjen määrä/toiminnallisuustyyppi)
  • kumpikin sovellus sekä erikseen että toisiinsa vertaillen
• Kummallekin esimerkkisovellusalueelle kehitetyn mallipohjaisen hallinta-/tukijärjestelmän tekninen käytettävyystestaus
• kirjallisuuskatsaus (?): yksilöllisyys terveyden ja hyvinvoinnin eri aloilla: tarve, potentiaali, valmius?

--#: Halutaanko tehtävässä 2 sörkkia esimerkkisovellusalueiden ulkopuolelle? Ko. alojen asiantuntijat saattavat vetää herneitä neniinsä kun ns. asioista mitään tietämättömät muiden alojen edustajat tulevat hämmentämään heidän sopppaansa, mutta toisaalta TEKESin näkökulmasta toimintamallin laajennettavuuden terveyden ja hyvinvoinnin aloille yleisemminkin pitäisi olla kiinnostavaa. --Mikko Pohjola 18. helmikuuta 2012 kello 16.07 (EET)

--#: Mallien ns. validointitestaukset tehtäköön omissa työpaketeissaan. Ennustetarkkuudet yms. ovat pitkälti sovellusaluespesifejä, mutta mallien/tukijärjestelmien toimivuus toiminnan ohjaajina on universaalimpi ilmiö. --Mikko Pohjola 27. helmikuuta 2012 kello 06.50 (EET)

TP2: Yksilöllisen ympäristöaltistuksen hallinnan järjestelmä (THL + Nordem)

• Yleinen henkilökohtaisen altistuksen arvioinnin ja altistukseen vaikuttamisen malli
• Selvitys: tausta-aineistojen (altisteet, tautikuormat, altistekohtaiset leviämis- ja altistusmallit, väestö- jä sairastavuustilastot, ...) saatavuus ja käytettävyys
• Kirjallisuuskatsaus: yksilöllisen päätöksenteon ympäristöterveysvaikutuspotentiaali (sekä omaan että yleiseen altistukseen)
• Toiminnallinen mallisovellus Opasnet verkkotyötilaan, tapaus: Kuopio?
  • suora altistumisen välttäminen omin toimin/valinnoin
  • epäsuora vaikuttaminen altistumispotentiaaliin omin toimin/valinnoin
• Esimerkkimallin validointitutkimus: seuranta-aineistovartailut, mallivertailut, pitoisuusmittaukset, biomarkkerimääritykset, ...?

--#: Ylläoleva listaus vedettiin hatusta ennen kuin alla olevat esimerkkitapaukset oli keksitty. Pitäisi miettiä mitä kaikkea käyttökelpoista alla olevaan on jo olemassa (aika paljon) sekä mitä ja miten pitää hankkia/tehdä. Sen pohjalta voidaan sitten katsoa minkälainen lista konkreettisia töitä tähän työpakettiin oikeastaan halutaan sisällyttää. --Mikko Pohjola 18. helmikuuta 2012 kello 16.07 (EET)

Työpaketissa rakennetaan malli, jonka avulla voi tarkastella kahta keskeistä ympäristöaltistetta radonia ja metyylielohopeaa henkilökohtaiselta kannalta.

Radon on maaperästä tihkuva radioaktiivinen kaasu, jonka pitoisuus voi nousta huoneilmassa korkeaksi ja lisätä keuhkosyöpäkuolleisuutta. Suomessa on samanikäisten ihmisten välillä helposti yli satakertaisia eroja radonin aiheuttamassa riskissä. Tärkeimmät riskin suuruutta vaihtelevat tekijät ovat maaperän radonpitoisuus, asunnon tyyppi ja tupakointi tai altistuminen tupakansavulle. Radonpitoisuudesta eri puolella Suomea on varsin kattavat tiedot, mutta tiedot tupakoinnista ja asunnon tyypistä ja toisaalta radonpitoisuuden vähentämismahdollisuuksista vaihtelevat yksilöittäin.

Metyylielohopea on ympäristömyrkky, joka tulee alunperin maaperästä ja kulkeutuu vesiekosysteemeissä erityisesti petokaloihin. Kalojen metyylielohopeapitoisuudet vaihtelevat paljon riippuen vesistöstä sekä kalan lajista ja iästä. Ihmisten altistuminen vaihtelee lisäksi riippuen kalansyönnin määrästä ja lajivalikoimasta sekä siitä, kuinka paljon syödään tietystä järvestä pyydettyä kalaa. Kuten radonin tapauksessa, joitakin näistä tekijöistä voidaan tietää väestötasolla, mutta yksilöiden oma käyttäytyminen vaikuttaa suuresti kokonaisaltistumiseen. Niinpä tehokas yksilöllinen neuvonta edellyttää sitä, että yksilö itse antaa tietoja omasta kalanpyynnin ja -käytön tavoista.

Sekä radonin että metyylielohopean tapauksissa yksilöllinen vaihtelu on niin suurta ja monimuotoista, että ilman tätä tietoa on mahdollista antaa vain keskimääräisiä suosituksia, jotka ovat ehkä kelvollisia mutta eivät kenenkään yksikön kannalta parhaita mahdollisia.

Hankkeessa rakennettaan malli, joka tarkastelee erilaisia toimenpidevaihtoehtoja radoniin ja metyylielohopeaan liittyen ja vertailee näiden vaihtoehtojen todennäköisiä terveysvaikutuksia. Malli toteutetaan siten, että väestötason tietoihin perustuvia suosituksia tarkennetaan sitä mukaa kuin käyttäjä antaa lisätietoja omasta tilanteestaan. Malli kuvaa myös jäljellä olevan epävarmuuden suuruutta ja sitä, mikä vaikutus sillä on terveyssuositusten varmuuteen.

Malli toteutetaan avoimesti internetissä Opasnet-verkkotyötilassa. Kummastakin aihepiiristä on olemassa internetissä toimivia malleja, jotka tarkastelevat tilannetta väestötasolla: Radonin terveysvaikutukset, Benefit-risk assessment of methyl mercury and omega-3 fatty acids in fish. Tällä tavalla toteutettuna on mahdollista rakentaa malli siten, että sen oletukset ja laskenta ovat avoimesti nähtävinä, kritisoitavina ja parannettavina. Myös erilaiset toimenpidevaihtoehdot ovat avoimesti nähtävinä, ja käyttäjät voivat lisätä niitä malliin. Kuitenkin mallia ajetaan siten, että yksilökohtaiset tiedot anonymisoidaan siten, että käyttäjät eivät voi tunnistaa muita käyttäjiä. Näin saadaan toteutettua yksilölliset suositukset yhteisöllisessä, oppivassa järjestelmässä.

TP3: Yksilöidyn kunto-ohjauksen tukijärjestelmä (JY + Nordem)

Työpaketissa rakennetaan yksilöllisen kestävyyskunnon harjoittelun mallipohjaisen tukemisen käsitteellinen malli ja sen toiminnallinen sovellus.

Säännollinen aerobinen liikunta sekä hyvä kestävyyssuorituskyky tunnustetaan yleisesti tekijöiksi, jotka alentavat kuolleisuutta sekä vaikuttavat positiivisesti useisiin terveyden osa-alueisiin (mm. Kesaniemi et al. 2001). Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet myös, että pitkäjänteisellä kestävyystyyppisellä harjoittelulla on kestävyyssuorituskykyä parantava vaikutus (mm. McArdle ym. 1996, Iwasaki ym. 2003, Purge ym. 2006, Scharhag-Rosenberger ym. 2009). Kestävyyskunnon harjoittamisen, kuten myös sen määrittämisen, yleiset periaatteet ja ohjeet ovatkin laajalti tunnustetut sovelletut ympäri maailman (mm. ACSM 2006, Mero ym. 2006, Keskinen ym. 2007). On kuitenkin lukuisin tutkimuksin osoitettu myös, että yksilölliset erot harjoitusvaikutuksissa samankaltaiselle yleisen ohjeistuksen mukaiselle harjoittelulle voivat olla merkittäviä, vaihdellen negatiivisesta vaikutuksesta huomattavasti positiiviseen vaikutukseen (mm. Bouchard & Rankinen 2001, Hautala ym. 2003, 2009, Vollaard ym. 2009, Buchheit ym. 2010, Vesterinen ym. 2011). Näin ollen keskiarvoisille vaikutuksille perustuvien yleisten ohjeiden mukainen harjoittelu tai kunto-ohjaus on yksilöllisesti sopivaa vain osalle ja epäoptimaalista tai pahimmillaan jopa haitallista osalle riippuen lukuisista yksilöllisistä tekijöistä kuten perimä, ikä, sukupuoli, ravitsemus, harjoittelutausta, kuntotaso, uni, lepo ja stressi (Vesterinen ym. 2011) sekä terveydentila ja lääkitys.

Optimaalisen kestävyyskunnon harjoittamisen tueksi tarvitaan siten yksilöllistä tietoa mm. a) vallitsevasta suorituskyvystä, b) suorituskyvyn fysiologisista ja ei-fysiologisista osatekijöistä, c) harjoittelun vaikutuksista suorituskykyyn, d) muiden tekijöiden vaikutuksista sekä harjoitusvaikutukseen että suorituskykyyn ja e) kestävyyskunnon kehittämisen tavoitteista ja tarpeista.

Kaikista yllämainituista seikoista on olemassa varsin laadukasta tutkimustietoa, mutta ei kokonaisvaltaista yksilöllistä kunto-ohjausta palvelevaksi toimivaksi kokonaisuudeksi sovellettuna. Esimerkiksi, vaikka vanhakantaiset pyrkimykset löytää yksi tai vain muutama yleispätevä fysiologinen parametri selittämään yksilöllistä kestävyyssuorituskykyä (esim. Costill ym. 1973, Joyner 1991) ovat väistymässä kokonaisvaltaisempien suorituskyvyn selitysmallien (esim. Joyner & Coyle 2008) tieltä, näkökulma edelleenkin korostaa havaintojoukkojen keskiarvojen tilastollista analyysiä. Myös systeemianalyyttisessä harjoitusvaikutuksen mallinnuksessa pyrkimys on perinteisesti ollut löytää yleispäteviä mallirakenteita ja niiden parametrisointeja (esim. Banister & Calvert 1975, Busso ym. 1991), mutta viime aikoina mm. Busson (2003) ja Manzin ym. (2009) toimesta on etsitty paremmin yksilöllisyyttä huomioivia malleja. Systeemianalyyttisten mallien sovellettavuutta rajoittaa myös, että niiden rakenne ei mukaile fysiologisia toiminnallisuuksia eivätkä ne siten edistä esim. poikkeavien harjoitusvaikutusten tunnistamista (Taha & Thomas 2003). Borresen ja Lambert (2009) toteavatkin, että nykyisellään ei ole olemassa tarkkoja kvantitatiivisia keinoja kuvailla harjoittelutapojen, -keston ja -intensiteetin suhdetta tiettyihin fysiologisiin vaikutuksiin, etenkään yksilölliset eroavaisuudet huomioon ottaen. Niinpä, vaikka erilaisilla malleilla onkin ylletty kohtalaiseen tai jopa hyvään suorituskyvyn ennustetarkkuuteen retrospektiivisissä analyyseissä (esim. Mc Laughlin ym. 2010, Noakes ym. 1990, McGregor ym. 2009, Manzi ym. 2009, Busso 2003, Suzuki ym. 2006), niiden käyttökelpoisuus harjoittelun suunnitteluun ja ohjaamiseen on enimmäkseen ollut kyseenalainen tai jäänyt uskottavasti todentamatta.

On siis tarvetta mallipohjaiselle tukijärjestelmälle, joka yleisen harjoittelu- ja harjoitusvaikutustiedon sekä yksilöllisen harjoitus- ja harjoitusvaikutusseurannan avulla kykenee tuottamaan yksilöllistä kestävyyskunnon kehittämistä ohjaavaa tietoa yksilöllisten tarpeiden, ominaisuuksien ja tilanteiden mukaan. Tätä päämäärää kohden pyritään tässä työpaketissa kolmeen päätehtävän avulla:

1. Yksilöllisen kestävyyskunnon harjoittelun tukemisen käsitteellisen mallin kehitys
2. Yksilöllisen kestävyyskunnon harjoittelun tukemisen mallipohjainen toiminnallinen sovellus
3. Toiminnallisen sovelluksen käyttämän suorituskyky- ja harjoitusvaikutusmallin evaluointi
   • yksilöllisen kuvaus- ja ennustuskyvyn suhteen
   • harjoittelun ohjaamiskyvyn suhteen

Tehtävässä 1 (=Mikko Pohjolan liikuntateknologian pro gradu -työ?) katsastetaan ja koostetaan mm. liikuntabiologiaa ja -teknologiaa (esim. edellä mainitut), terveysvaikutusarviointia ja päätöksentekoa (esim. Pohjola & Tuomisto 2011a, Pohjola ym. 2012, Tijhuis ym. 2012) ja kollaboratiivisen oppimisen menetelmiä ja tietojärjestelmiä (esim. Pohjola ym. 2011b,c, Hakkarainen 2009, Paavola & Hakkarainen 2009, Lakkala 2009) käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta. Tämän pohjalta rakennetaan kestävyyskunnon harjoittelun tukemisen käsitteellinen malli ilmiöiden syy-seuraussuhteita kuvaavana verkkona (kausaaliverkkona).

Tehtävä 2 käsittää kestävyyskunnon harjoittelun tukemisen käsitteellisen mallin toiminnallisen toteutuksen. Toiminnallinen malli toteutetaan hierarkkisena Bayes-mallina Opasnet-verkkotyötilan (http://en.opasnet.org) mallinnusominaisuuksia ja/tai Bayes-verkkona Uninet mallinusohjelmistoa hyödyntäen. Käsitteellistä mallia voidaan tarpeellisessa määrin yksinkertaistaa mm. kuvattavien/ennustettavien ominaisuuksien ja seurantatiedon keruussa sallittujen syötteiden suhteen käytettävyyden ja toteutettavuuden parantamiseksi.

Lähtökohtaisesti malli rakennetaan yleiseksi probabilistiseksi kuvaukseksi suorituskyvyn osatekijöistä, niitä vastaavista fysiologisista ja ei-fysiologisista ilmiöistä sekä harjoittelun ja muiden vaikuttimien vaikutuksista niihin. Alkutilanteessa malli siten kuvaa satunnaisten yksilöiden muodostaman joukon suorituskykyä, sen taustalla olevia ilmiöitä ja vaikutuksia niihin. Syöttämällä malliin kunkin yksilön harjoittelua, suorituskykyä, ominaisuuksia, olosuhdetekijöitä yms. koskevaa seurantatietoa, malli päivittyy ja täsmentyy kyseistä yksilöä paremmin kuvaavaksi ja yksilöllisiä muutoksia seuraavaksi. Siten muodostuu joukko ns. yleisen mallin yksilöllisiä ilmentymiä. Näiden yksilöllisten mallien päivittyessä päivittyy myös yleinen malli, joka siten myös täsmentyy, mutta yleisenä kuvauksena.

Tarkoituksena on, että periaatteessa minä tahansa ajan hetkenä on mahdollista tuottaa mallin avulla yksilöllinen probabilistinen ennuste/arvio kestävyyssuorituskyvystä joko fysiologisina parametreinä (vrt. esim. suorituskykytestein määritetyt hapenottokyky ja kynnysarvot) tai lajispesifisinä suorituskykymuuttujina (esim. nopeus tietyllä intensiteetillä tai aika tietyn mittaisessa täysvauhtisessa suorituksessa). Lisäksi tarkoitus on kyetä kuvaamaan ja ennustamaan yksilöllisiä harjoitusvaikutuksia erilaisille harjoitusärsykkeille. Edellisten perusteella tulee mahdolliseksi myös yksilöllisen mallin hyödyntäminen yksilöllisten erityisominaisuuksien tunnistamisessa sekä optimaalisen harjoittelun suunnittelussa. Probabilistisina kuvauksina mallin antamat arviot sisältävät myös arvioiden sisältämien epävarmuuksien kuvauksen. Lisäksi kuvatunlainen rakenne mahdollistaa myös mallin antamien arvioiden ja niiden osatekijöiden tarkastelun mm. herkkyys- (sensitivity), merkitsevyys- (importance) ja tiedonarvoanalyysein (VOI, value of information)

Ennen varsinaista mallin käyttöä ja toimivuuden testaamista mallin tekniset ja laskennalliset ominaisuudet, esim. yksilöityvyys ja mallien ehdollistaminen. testataan simuloimalla ja/tai todellisilla harjoitusseurantatiedoilla.

Tehtävässä 3 toiminnallista mallia testataan pienellä (n. 10 hlöä) kohenkilöotoksella sisältäen ei-aktiivisia terveitä yksilöitä, aktiivisia kestävyysurheilun harrastajia sekä huipputason kestävyysurheilijoita. Koehenkilöt testataan arviointitutkimuksen alussa ja lopussa mallilla kuvattavien keskeisimpien ominaisuuksien suhteen (täsmennetään toiminnallinen sovelluksen kehittämisen yhteydessä). Kullekin koehenkilölle tarjotaan henkilökohtainen käyttöliittymä mallisovelluksen käyttöön. Tutkimuksen aikana koehenkilöt harjoittelevat normaalisti oman harjoitusohjelmansa mukaisesti ja syottävät harjoittelun seurantatiedot malliin sitä mukaa kuin sitä kertyy (seurantatietojen keruun menetelmät ja testissä sallitut syötteet mallille määritetään tarkemmin toiminnallisen sovelluksen kehittämisen yhteydessä).

Kullekin koehenkilölle tehdään malliin perustuva suorituskyvyn kuvaus/ennuste tutkimusjakson alussa ja lopussa. Alussa ennusteen perustana on yleisestä mallista ns. non-exercise ennustemalleissa kysyttyjen yksilöllisten taustatietojen (esim. Neto & Farinatti 2003) avulla tuotettu ensimmäinen yksilöity malliversio. Lopussa vastaavasti tutkimusjakson aikana kerätyn seurantatiedon pohjalta yksilöitynyt malli. Mallin antamia suorituskykyennusteita verrataan perinteisin laboratorio- ja kenttätestein saatuihin suorituskykyarvioihin. Malliennusteita verrataan myös alku- ja lopputilanteen välisten erovaisuuksien suhteen sekä suhteessa toisiinsa lopputilanteessa (yksilöityvyys). Yksilöityvyyttä tarkastellaan myös kunkin mallin alku- ja loppuversiolle tehtaävin herkkyys- (sensitivity), merkitsevyys- (importance) ja tiedonarvoanalyysein (VOI, value of information). Lisäksi tarkastellaan yksilökohtaisten tavoitemäärittelyjen mukaisesti mallia ehdollistamalla tuotettavia harjoittelusuosituksia (päämääräorientoitunut ennustevertailu) suhteessa toteuneeseen harjoitteluun mahdollisen epäoptimaalisesti toteutetun harjoittelun tunnistamiseksi ja/tai mallin potentiaalisen ohjausvoiman arvioimiseksi.

--#: Mallin arvioinnista ja testaamisesta voinee lohkoa liikunta-/hyvinvointiteknologan gradun (+artikkelin) kokoisia palan tai parikin mahdollise/ille halukkaa/ille. --Mikko Pohjola 18. helmikuuta 2012 kello 10.25 (EET)

Aikataulu

1.11.2012 - 31.10.2014

--#: lisää töiden vaiheistus! --Mikko Pohjola 28. helmikuuta 2012 kello 08.51 (EET)

Projektin resursointi ja riskit

• THL/YMAL: Jouni Tuomisto, ...
• Nordem (+THL +JY): Mikko Pohjola, ...

--#: riskit? --Mikko Pohjola 28. helmikuuta 2012 kello 08.52 (EET)

Yksilöity kustannusarvio ja perustelut kustannuksille

• Maksimituki tässä rahoitusmuodossa 350 k€
  • normaali tukiosuus 60% → maksimituetun projektin budjetti 585k€
  • EAKR-rahoituksessa tukiosuus 90% → maksimituetun projektin budjetti 390 k€
• Alustava suhteellinen resurssi-/työmääräjaottelu työpaketeittain
  • TP1: 30%
  • TP2: 30%
  • TP3: 40%
• Nordemin (Mikko Pohjola) tekemä työ kussakin työpaketissa hankitaan ostopalveluna

--#: Perustelu TP3:n suuremmalle resurssiosuudelle: mallipohjaiseen yksilölliseen kunto-ohjaukseen on olemassa vähemmän käyttövalmiita teorioita, menetelmiä, työkaluja ja aineistoja kuin muihin esimerkkisovelluksiin, joten jo käsitteellisen perustan luomisessa on paljon työtä. Lisäksi yksilöllisen kunto-ohjauksen esimerkkisovelluksen testaaminen edellyttää erillisen tutkimuksen tekemistä, kun taas muilta esimerkkisovellusalueilta löytyy paremmin käyttökelpoisia aineistoja, joiden suhteen voidaan esimerkkimallien toimivuutta ja käyttökelpoisuutta arvioida. --Mikko Pohjola 18. helmikuuta 2012 kello 16.07 (EET)

Liite 2. Ehdotus hankkeen ohjausryhmäksi

• Vesa Linnamo, Jyväskylän yliopisto, Hyvinvointiteknologian professori
• Antero Lehmuskoski, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
• N.N., Suunto (tai Polar)? / Aki Karjalainen, Viveca?
• Kristina Servomaa, Itä-Suomen ELY-keskus
• Matti Jantunen, professori emeritus, altistustutkija
• Jouni Tuomisto, ALKU1-projektin johtaja
• Mikko Pohjola, sihteeri

---

--#: yksilöllinen sosiaalihuolto ei nyt taida tähän hakemukseen tulla mukaan. ehkä myöhemmin. --Mikko Pohjola 27. helmikuuta 2012 kello 06.50 (EET)

TP4: Yksilöidyn sosiaalineuvonnan tukijärjestelmä (UEF + THL + Nordem)

• UEF/Itä-Suomen sosiaalityön osaamiskeskus/TIKESOS: Antero Lehmuskoski, ...?

Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation stretaginen johtamisjärjestelmä, jossa tavoitteenmukainen toiminta kuvataan prosesseina. Lisäksi kuvataan ne tiedot, jotka ovat tärkeitä toiminnan toteuttamiselle, ja ne tietojärjestelmät, jotka ovat tärkeitä tarvittavien tietojen keräämiseen, hallinnointiin ja käyttämiseen, ja lopuksi vielä ne teknologiat, joita tarvitaan noiden tietojärjestelmien ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kun kuvataan tällaisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaa, aloitetaan ensin näiden asioiden kuvaaminen käsitteelliseltä tasolta yleiskuvan piirtämiseksi (mitä tehdään ja miksi), sitten edetään konkreettisempiin ja yksityiskohtaisempiin kuvauksiin, ja viimeisenä kuvataan toiminta, tiedot, tietojärjärjestelmät ja teknologiat teknisiä yksityiskohtia myöten (esim. mitä tietueita tai tauluja pitää olla halutussa tietojärjestelmässä).

Kokonaisarkkitehtuuri on tullut velvoitteena kaikkeen julkiseen hallintoon tietohallintolain myötä 1.9.2011 alkaen, ja jokaisen organisaation on aloitettava oman kokonaisarkkitehtuurinsa kuvaaminen kevään 2012 aikana. Pisimmällä kehitystyössä on sosiaalihuolto, jonka kansallinen kokonaisarkkitehtuuri on juuri valmistunut. Siinä kuvataan kattavasti ja täsmällisesti sosiaalihuollon prosesseja ja suositeltuja tietokäytäntöjä siltä osin, kuin ne koskevat kunnallista tai valtakunnallista asiakastyötä, tukipäätösmenettelyä, tai sosiaalihuollon toimenpiteiden dokumentointia.

Kuitenkaan tässä kokonaisarkkitehtuurissa ei ole vielä tarkasteltu niitä toimintoja ja tietoja, joissa ihminen itse on aktiivinen toimija ja päätöksentekijä oman elämänsä hallinnassa ja jossa sosiaalihuolto voi toimia yksilöidyn tieton tarjoajana, ohjaajana ja tukijana. Kuitenkin juuri sosiaalihuollossa olisi tähän kehitystyöhön erinomaiset edellytykset, koska a) sosiaalihuollon muiden osa-alueiden kokonaisarkkitehtuurit ovat niin kehittyneet, b) viime vuosina on kertynyt runsaasti tietoa erilaisista sosiaalista pärjäämistä ennustavista, edistävistä ja uhkaavista tekijöistä, ja c) sosiaalihuollossa voidaan ottaa tässä asiassa nopeasti edistysaskeleita soveltamalla ympäristöterveyden alalla kehitettyjä alustavia menetelmiä, joiden avulla voidaan tarkastella samanaikaisesti yksilön omaa toimintaa ja valintoja sekä toisaalta yhteiskunnan toimenpiteitä, ja arvioida näiden kahden toimijan päätösten yhteisvaikutuksia.

Tässä hankkeessa otetaan kolmanneksi tutkimusalueeksi yksilöidyn tuen antaminen sosiaalihuollossa. Tarkoituksena on rakentaa yksilöä tukeva ja neuvova arviointimalli. Malli ennustaa ihmisen taloudellista ja sosiaalista pärjäämistä olennaisten yksilöllisten syytekijöiden kuten tulo- ja menotason, työllisyystilanteen, sairauksien, sosiaalisen verkoston, alkoholinkäytön ja oman asenteen avulla. Lisäksi se tarkastelee erilaisia elämäntilanteeseen liittyviä vaihtoehtoja ja yhteiskunnan tukimahdollisuuksia sekä ennustaa näiden vaikuttavuutta. Näiden ennusteiden avulla ihminen saa omaan elämäntilanteeseensa yksilöityjä suosituksia, joita hän voi käyttää itsenäisesti tai joita voidaan käyttää keskustelun ja toiminnan pohjana sosiaalihuollon asiakassuhteessa.

Yksilöity malli rakennetaan, kuten aiemmin esitellyissä ympäristöterveyden ja kunto-ohjauksen osa-alueissa, yleisenä "satunnaista" ihmistä koskevana ennustemallina. Mallin ennustetta pystytään lisääntyvästi täsmentämään ihmisen itsensä tai sosiaalihuollon antaminen yksilökohtaisten tietojen avulla. Yleinen malli on kokonaisuudessaan avoin ja käytettävissä internet-liittymän yli. Malliajoja varten annetut yksilökohtaiset tiedot anonymisoidaan siten, että malliin tallentuvasta aineistosta ei voi yksilöä tunnistaa. Eräs tämän hankkeen keskeisiä tutkimuskysymyksiä onkin, miten tuo anonymisointi tulee tehdä niin, ettei yksityisyyden suoja vaarannu mutta että yksilötiedon avulla voidaan päivittää myös mallin yleistä, "satunnaista" ihmistä koskevaa osaa.