Keskustelu:Tutkimuslaitoksen tietopolitiikka
Julkishallinnon tietosisältöjä Wikipediaan
Joissakin julkishallinnon laitoksissa on alkanut sisäinen keskustelu tiedon avaamisesta. Yhtenä ajatuksena on alkaa vapauttaa jo tuotettua tietoa (en nyt puhu tässä numerodatasta vaan yleisölle suunnatusta pääasiassa tekstimuotoisesta tiedosta kuten raporteista ja nettisivuista). Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että julkishallinnon organisaation tietoa vapautettaisiin käyttöön samalla tekijänoikeuslisenssillä kuin Wikipediassa eli CC-BY-SA. Käsittääkseni tämä tarkoittaisi, että tekstiä saisi vapaasti kopioida Wikipediaan ja toisin kuin edellisessä keskustelussa yhdistyksistä, tekstin tyyli olisi usein jo valmiiksi neutraalia ja viitattavissa alkuperäiseen lähteeseen. Tästä nousee kysymyksiä: [1]
- Olenko ymmärtänyt oikein eli voisiko tekstiä vapaasti kopioida asianmukaisiin paikkoihin Wikipediaan?
- Olen itse valtiolla töissä ja yritän edistää tätä ajatusta omassa organisaatiossani. Onko Wikipedisteillä käytäntöjä tai ohjeita tämmöisten avaamisneuvottelujen käymiseen? Entä konkreettista asiantuntijatukea eli jotakuta ihmistä, joka voisi tulla mukaan, jos saan johtajien kanssa neuvottelut järjestymään?
- Näettekö tämmöisen avaamisyrityksen tärkeänä eli kannattaako tämmöistä väsytystaistelua käydä usein jähmeiden organisaatioiden kanssa?
- Jos avaaminen onnistuisi, materiaalia voisi vapautua kerralla kymmeniätuhansia sivuja ja minun omalta toimialaltanikin useita satoja sivuja. Miten organisoidaan se, että tämä tieto oikeasti saadaan olennaisilta osiltaan siirrettyä Wikipediaan? Onko wikipedisteillä joitain vakiintuneita organisoitumistapoja, vai tapahtuuko kaikki spontaanisti alhaalta käsin ilman organisointia? Mistä itse voisin saada apua minulle tärkeiden satojen sivujen muokkaamiseen?
- Tällainen valtionhallinnon ja Wikipedian yhteistyö kuulostaa minusta imagon kannalta hyvältä molemmille osapuolille. Onko Wikipedian puolella jotain viestintä/markkinointiosastoa, joka lähtisi mukaan kirjoittamaan lehdistötiedotteita tämmöisestä asiasta?
- Mitä muita käytännön neuvoja voisitte antaa? --Jtuom 13. maaliskuuta 2011 kello 08.00 (EET)
- Omia vastauksiani, muut voi täydentää: (1) Sitä voisi tuoda, lähdeviitteineen, mutta yleensä vaatii toimittamista jotta tyyli sopii tietosanakirjaan. (2) En tiedä. (3) Joo, mutta toivon että ylempäsikin ymmärtävät että tänne tuotu teksti päätyy amatöörien edelleen kehitettäväksi. (4) Ennakkotapaus: Commons:Bundesarchiv. Voidaan ehkä perustaa erityinen wikiprojekti, ja mahdollisesti viedä sivut ensin projektin hiekkalaatikkoon ? Esmerkki projektista: fi:Wikipedia:Wikiprojekti Maantieteelliset koordinaatit. (5) Joo, meillä on tiedottaja, ja lehdistötiedotteita on tapana muokata yhdessä, ks. fi:Wikipedia:Lehdistölle (6) Paneudu vaikka aluksi tuohon Bundesarkivin hommaan, tutki miten se hoidettiin. --Tappinen 13. maaliskuuta 2011 kello 08.29 (EET)
- Vielä kommentoin että koeta selvittää ylemmillesi myös se,e ttä yhteisö päättää mikä on luonteeltaan tietosanakirjaan soveltuvaa materiaalia. Esim. Tekesin shokien ympärillä on ollut kauheaa kalabaliikkia, kun tiedottajan hommana on kirjoittaa wikiin ja artikkeli joutuukin poistoäänestykseen. --Tappinen 13. maaliskuuta 2011 kello 08.37 (EET)
- Omia vastauksiani, muut voi täydentää: (1) Sitä voisi tuoda, lähdeviitteineen, mutta yleensä vaatii toimittamista jotta tyyli sopii tietosanakirjaan. (2) En tiedä. (3) Joo, mutta toivon että ylempäsikin ymmärtävät että tänne tuotu teksti päätyy amatöörien edelleen kehitettäväksi. (4) Ennakkotapaus: Commons:Bundesarchiv. Voidaan ehkä perustaa erityinen wikiprojekti, ja mahdollisesti viedä sivut ensin projektin hiekkalaatikkoon ? Esmerkki projektista: fi:Wikipedia:Wikiprojekti Maantieteelliset koordinaatit. (5) Joo, meillä on tiedottaja, ja lehdistötiedotteita on tapana muokata yhdessä, ks. fi:Wikipedia:Lehdistölle (6) Paneudu vaikka aluksi tuohon Bundesarkivin hommaan, tutki miten se hoidettiin. --Tappinen 13. maaliskuuta 2011 kello 08.29 (EET)
- Hei! Ensinnäkin julkaisupaikasta: jos materiaali on valmista julkishallinnon aineistoa, jota ei sen kummemmin tarvitse muuttaa eikä oikeastaan ole suotavaakaan, että sisältöä juurikaan muutettaisiin, oikea paikka julkistamiseen olisi mielestäni Wikiaineisto. Se on Wikipedian sisarprojekti, jonka tarkoituksena nimenomaan on tuoda Internetiin vapaata aineistoa esille, mutta ei tietosanakirjamuodossa käyttäjien muokattavaksi vaan ihan sellaisenaan. Nyt vastauksia kysymyksiisi ajatellen Wikiaineistoa.
- Tekstiä voi kopioida, jos valtionhallinnon organisaatio päättää julkaista materiaalin Wikiaineistossa sekä a) CC-BY-SA-lisenssillä että myös b) GFDL-lisenssillä. On myös organisaation oma sisäinen asia selvittää, mitkä ovat alkuperäisen materiaalin tekijänoikeudet ja voiko organisaatio aineiston julkaista kokonaan vai osittain vai ollenkaan.
- En osaa sanoa.
- Avoimuus on mielestäni tärkeää. Jos yleisöä kiinnostavaa aineistoa saadaan nettiin, se on hyvä. Ihan toinen mahdollisuus on tietysti, että organisaatio julkaisee aineiston itse omilla sivuillaan ja omilla ehdoillaan, jolloin Wikiprojekteja ei tarvita tähän lainkaan. Tällöin organisaatio myös varmistaa sen, ettei tekstiä voi ulkopuoliset muuttaa. Esimerkiksi jotain valmista ja hyväksyttyä raporttia (jossa on nimet alla) ei ole mitään järkeä antaa vapaasti muokattavaksi.
- Kymmenientuhansien sivujen tuominen Wiki(aineistoon) olisi sen verran suuri projekti, että se vaatisi paljon ns. kahvia ja tupakkaa. Valitettavasti en usko, että Wikiprojektien vapaaehtoiset, harrastuksekseen Wikejä muokkaavat ihmiset välttämättä haluavat ilman palkkaa tällaiseen savottaan ryhtyä, vaan tässä pitäisi talkoomiehenä olla valtion.
- Kysymykseen taidettiin vastata yllä.
- Pitää korostaa sitä, että jos aineisto julkaistaan täällä, valtiolla ei enää ole mitään keinoa estää sen muuttamista ja muuttumista vaikkapa ihan päinvastaiseksi kuin alkuperäinen. Jos muokkauksia halutaan valvoa, valtiolla pitäisi olla oma aineiston ylläpitäjä vahtimassa. Ja on myös vastoin Wikiperiaatteita, että sivuja suojattaisiin muutoksilta.
Terveisin Pxos 15. maaliskuuta 2011 kello 01.03 (EET).
- En voi sanoa, että olisin hyvin perehtynyt tähän aihepiiriin, mutta aihetta sivuavia pohdintoja on Mikko Heikkisen artikkelissa Luonnon tutkija -lehdessä 2008: Malline:Lehtiviite Siinä kirjoittaja esittää ennustuksen (jonka en ole vielä havainnut ainakaan toimivasti toteutuneen) että vastaisuudessa eri tahot voivat palkallisesti teettää tekstiä Wikipediaan. - Tai siis tätähän on kyllä yritettykin, niin kuin ylempänä esitetään esimerkkejä, mutta joissain tapauksessa huonolla menestyksellä, kun ei ole joko kaikin osin tai lainkaan hahmotettu wikiprosessin luonnetta, eli että esimerkiksi tietoa voidaan muuttaa, poistaa ja muokata edelleen tai että kaikki tieto ei välttämättä tai lainkaan sellaisena sovellu Wikipediaan. Ja silloin siis niiden, jotka tietoa tuovat tai tiedon tuottamisesta päättävät, pitää olla edes jonkun verran sisällä Wikipedian toimintaperiaatteissa voidakseen tietää, mikä on mahdollista ja mikä ei. ("Etteks te ****n spedet tajuu, et me ollaan täällä töissä?" - tämä oli muistaakseni autenttinen kommentti, kun ilmeisesti joillain harjoittelijoilla tai työssäoppijoilla joskus yritettiin teettää jotakin Wikipediaan.) - Ja jonkun verran täällä on myös näkynyt joitain tiedotustoimistoja tekemässä puffeja, mutta nekin vaihtelevalla menestyksellä. Ja niinpä oikeastaan jatkona Mikko Heikkisen pohdinnoille yhteisö voisi kenties harkita ohjeen kirjoittamista aiheesta "Miten organisaationi voi tuoda tietoa Wikipediaan?" (Tai joku Wikipedisti voisi puffata itsensä johonkin tekemään tämän palkallisesti?) Mutta varmaan tosiaan Wikiaineisto, kunhan tekijänoikeuspuoli saadaan siinä yhteydessä hoidettua voisi olla yksi mahdollinen tie tämän ohella. Ja kuvathan esimerkiksi ovat toinen. Ja esimerkiksi fi:Kansallisarkiston digitaaliarkiston kuvat ovatkin vapaina kuvina Wikipedian käytettävissä, ja niitä varten laadittiin Wikimedia commonsiin oma tekijänoikeusmalline.--Urjanhai 15. maaliskuuta 2011 kello 13.31 (EET)
- Nykyään on myös olemassa Wikimedia Suomi Ry, joka voi olla sopiva yhteistyökumppani asioiden hoitamiseksi. Tuon yhdistyksen puitteissa on ollut ainakin puhetta yhteistyöstä kirjastoalan kanssa. --Harriv 19. maaliskuuta 2011 kello 10.15 (EET)
Vinkkaan tähän, että Jyväskylässä olisi tätä asiaa koskeva miitti/tapahtuma ens lauantaina: Big Clean screen scraping -päivä Ks. myös keskustelu sekalaista kahvihuoneessa. --Zache 16. maaliskuuta 2011 kello 10.07 (EET)
- Ja jos nämä valtionhallinnon hyvät hankkeet menevät tavanomaisella tavalla, en kannustaisi liian ripeään toimintaan. Pysyköön lestissään, nec supra crepidam. --19. maaliskuuta 2011 kello 09.33 (EET)
- Ei pidä unohtaa, että Wikipedia on tietosanakirja, ja sisällön tulisi olla myös sen mukaista. Epäilen vahvasti, soveltuuko julkishallinnon tietosisältö sellaisenaan wikiin (=tietosanakirjaan) - yllä ehdotettu wikiaineisto lienee sopivampi. Kannattaa ensin tutustua sivuihin fi:Wikipedia:Merkittävyys ja fi:Wikipedia:Mitä Wikipedia ei ole kuten myös sivuun fi:Ohje:Artikkelin rakenne, jota wikiin tuotavan tekstin on noudatettava. Suosittelisin ennemminkin normaalin wiki-artikkelin luontia aiheesta (jos sellaista ei vielä ole tai täydentämään olemassa olevaa artikkelia), joka sitten linkittää ko. tietosisältöön (lähden siitä, että kaikki aineisto julkaistaisiin myös ko. yksikön omilla sivuilla).--Nedergard 19. maaliskuuta 2011 kello 13.09 (EET)
- Ei kannata tarttua tähän yksityiskohtaan. Hyvin harva osaa valmiiksi kirjoittaa wikipedian käytäntöjen mukaisesti tai alkaa perehtymään työn puitteissa siihen. Maksimihyöty tullee sillä, että saadaan mahdollisimman paljon uutta wikipedia-yhteensopivaa aineistoa. Eli kaikkea aineistoa vain samalla lisenssillä julki. Sitten kuka tahansa kirjoittaakaan wikipediaa voi ottaa siitä huoletta sen verran mitä artikkeliin tarvitsee. Tämä mahdollistaa sen, että wikipediaa auttavan ei tarvitse osata yhtään käytäntöjä, kunhan vain julkaisee sopivalla lisenssillä. Verrokiksi otettakoon Flickr, jossa käyttäjät osin tietämättäänkin auttavat wikipediaa valitessaan sopivan CC-lisenssin kuvilleen. Kotimainen esimerkki voisivat olla ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt (Theseus.fi), jotka on (pakko)julkaistu sähköisesti kokonaisuudessaan jo noin vuoden ajan. Nekin voi julkaista CC:llä - toivottavasti yhä useampi tekisi niin. Siis pelkät aineistojulkaisutkin ovat toivottavia - meillä on kuitenkin paljon nuoria muokkaajia, jotka ovat heikompia sillä saralla, mutta velhoja käytäntöjen ja wikisyntaksien suhteen. --Ras 19. maaliskuuta 2011 kello 17.29 (EET)
- Eli yhteenvetona: Esimerkiksi jonkun tutkijan ei kannata välttämättä alkaa opettelemaan kuinka kirjoitetaan täydellinen wikipedia-artikkeli, vaan keskittyä omaan asiantuntijaosaamiseensa. Aineistoja julki. Nykyiset wikipedistit voivat kirjoittaa sitten niiden pohjilta. Esimerkiksi niinkin yksinkertainen asia kuin suomalaisten yliopistojen professorien pärstäkuvat jos saataisiin wikipediayhteensopivalla lisenssillä julkaistua, olisi heti joitakin kymmeniä artikkeleita kuvan verran parempia. Plus eri kieliset lokalisoinnt! Kuvat kun on universaaleja eri wikipedioiden välillä. --Ras 19. maaliskuuta 2011 kello 17.41 (EET)
- Ei kannata tarttua tähän yksityiskohtaan. Hyvin harva osaa valmiiksi kirjoittaa wikipedian käytäntöjen mukaisesti tai alkaa perehtymään työn puitteissa siihen. Maksimihyöty tullee sillä, että saadaan mahdollisimman paljon uutta wikipedia-yhteensopivaa aineistoa. Eli kaikkea aineistoa vain samalla lisenssillä julki. Sitten kuka tahansa kirjoittaakaan wikipediaa voi ottaa siitä huoletta sen verran mitä artikkeliin tarvitsee. Tämä mahdollistaa sen, että wikipediaa auttavan ei tarvitse osata yhtään käytäntöjä, kunhan vain julkaisee sopivalla lisenssillä. Verrokiksi otettakoon Flickr, jossa käyttäjät osin tietämättäänkin auttavat wikipediaa valitessaan sopivan CC-lisenssin kuvilleen. Kotimainen esimerkki voisivat olla ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt (Theseus.fi), jotka on (pakko)julkaistu sähköisesti kokonaisuudessaan jo noin vuoden ajan. Nekin voi julkaista CC:llä - toivottavasti yhä useampi tekisi niin. Siis pelkät aineistojulkaisutkin ovat toivottavia - meillä on kuitenkin paljon nuoria muokkaajia, jotka ovat heikompia sillä saralla, mutta velhoja käytäntöjen ja wikisyntaksien suhteen. --Ras 19. maaliskuuta 2011 kello 17.29 (EET)