Keskustelu:Tautitaakka Suomessa

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tautitaakkalaskennan päivitys

Tässä kuvataan 24.10.2018 aloitettu suunnitelma Seturi-laskennan ja Opasnet-laskennan yhdistämisestä.

Seturi-laskenta

Löytyy helfs01.thl.fi\documents\YMAL\Projects\Tekaisu\TP2\BoD methodology\Seturi_DALY_simple_GHE2012_päivitys.xlsx (päivätty 17.11.2016).

Altistekohtaiset välilehdet

  • Fluoroosi, lyijy, metyylielohopea, veden mikrobit, ruuan mikrobit, CO, ympäristömelu, kuolleisuus, PM2.5
  • Yksittäisen välilehden osat (rivinumerot ovat viitteellisiä ja vaihtelevat välilehdittäin):
    • rivit 1-16 yleisiä tietoja ja ohjeita
    • rivit 18-23 yleisiä parametreja: diskontto (Rate), ikävakiointi-beta (Beta), ikävakiointi-C (Const), -Rate-Beta (BplusR), ikävakioinnin painotus K (Agewt)
    • rivit 25-102 osa A: YLL-laskenta
    • rivit 105-133 osa B: YLD-laskenta
    • rivit 136-150 osa C: DALY-laskenta

A YLL template

Columns and calculations used:

  • A age groups, separately for males and females (0-4,5-14,15-29,30-44,45-59,60-69,70-79,80+): index
  • B population size: data
  • C deaths (# per year): data
  • D deaths per 1000 py: C/B*1000
  • E average age at death: data
  • F standard remaining life expectancy - time from group floor to average time of death (scaled): P+(E-O)*(P[+1]-P)/(O[+1]-O). The formula implies that this is the remaining life expectancy given that the person lives up to the average age at death in this age group rather than P which starts from the beginning of the age group.
  • G disability weight: 1 for YLL
  • H YLL: =JOS(
    Rate=0;
    C*G*Agewt*Const*exp(-Beta*E)/Beta^2*(exp(-Beta*F)*(-Beta*(F+E)-1)-(-Beta*E-1))+(1-Agewt)*F;
    +C*G*(Agewt*Const*exp(Rate*E)/BplusR^2*(exp(BplusR*(F+E)*(BplusR*(F+E)-1))-exp(BplusR*E)*(BplusR*E-1))+(1-Agewt)/Rate*(1-exp(-Rate*F)))
    )
  • I YLL per 1000 py: H/B*1000
  • O Age at lower end of age group: index
  • P standard remaining life expectancy e(a) WestLevel26: data from Finnish statistics

Derivation of the YLL formula

YLL may be age weighted and may be discounted, although these are currently rarely done. The logic comes from Murray 1996, where they define age weighting as 

W = C e-bx,

where W is the weighting factor, C = 0.16243 and b = 0.04, and x is age in years. When an event (death or disease) happens, lost life may be discounted with rate r assuming that the event is at present time. This is equal to discounting W after current age x0 (x >= x0): 

W = C e-bx e-r(x-x0).

When we integrate this over age, we get 

∫ W dx = ∫ C e-bx e-r(x-x0)dx = -C (x(b+r)+1) erx0-x(b+r) / (b+r)2 + constant

and the definitive integral from the event at age x0 to age x1 is 

C ex0r / (b+r)2 * ((x0(b+r)+1) e-x0(b+r) - (x1(b+r)+1) e-x1(b+r))

This formula applies even with no age weighting (b=0 and C=1) and no discounting (r=0). But if b=r=0, then the formula simplifies to 

W = 1

and the definitive integral is just 

x1 - x0.

According to Berendregt and coworkers[1], age weighting is an undesirable feature because YLL is an age weighting method itself. This may be a key reason why it is not used by default any more. Also, discounting is problematic because it should be used across time, not across age. In other words, it can be thought that when a person dies, the loss occurs at death rather than along time when the person would be there but is not. In contrast, if a policy action reduces deaths ten years from now rather than immediately, those saved deaths should be discounted to present value by discounting for ten years, rather than discounting from time points where these people presumably will die because they are not expected to die in ten years, thanks to a better policy. See also WHO documentation[2]

+ Näytä koodi

B YLD template

Columns and calculations used:

  • A age groups, separately for males and females (0-4,5-14,15-29,30-44,45-59,60-69,70-79,80+): index
  • B population size: data
  • C incidence (# per year): data
  • D incidence per 1000 py: C/B*1000
  • E average age at onset: midpoint of group
  • F duration: data
  • G disability weight: data
  • H YLD: =JOS( # ←--arg2491: . Laskenta on identtinen YLL:n kanssa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 24. lokakuuta 2018 kello 14.07 (UTC) (type: ; paradigms: science: defense)
    Rate=0;
    (C*G)*(Agewt*Const*((exp(-Beta*E))/Beta^2)*((exp(-Beta*F))*(-Beta*(F+E)-1)-(-Beta*E-1))+((1-Agewt)*F));
    +C*G*(Agewt*((Const*exp(Rate*E))/(BplusR^2))*((exp(BplusR*(F+E))*(BplusR*(F+E)-1))-(exp(BplusR*E)*(BplusR*E-1)))+((1-Agewt)/Rate)*((1-exp(-Rate*F))))
    )
  • I YLL per 1000 py: H/B*1000

C DALY template

Columns and calculations used:

  • A age groups, separately for males and females (0-4,5-14,15-29,30-44,45-59,60-69,70-79,80+): index
  • B population size: data
  • C DALY: YLL.H + YLD.H
  • D DALY per 1000 py: C/B*1000

Agent-specific notes

  • fluorosis: data added to YLD.C 0-14 a groups
  • lead:
    • mild developmentan defect: data added to YLD.C 0-4 a group
    • blood pressure: data added to YLD.C 60+ a groups BUT disability weight for 80+ group is 0!
  • methylmercury (mild developmental defect): data added to YLD.C 0-4 a group. ALSO contains a copy of lead calculations (by error?)
  • water microbes: data added to YLD.C for all age groups. NOTE: incidence is constant despite different population sizes.
  • food microbes: data added to YLD.C for all age groups. NOTE: incidence is constant despite different population sizes.
  • CO: data added to YLL.C for 45-49 a group (probably representing the whole population)
  • noise: data added to YLD.C (9375) for all age groups. NOTE: incidence is constant despite different population sizes.
  • deaths: data added to YLL.C (50910 total) to all age groups. Data comes from Statistic Finland and contains all deaths.
  • PM2.5 and chronic bronchitis: data added to YLD.C age groups 30+.

DALY sheet

Columns used:

  • A Altiste: indeksi
  • B Altisteen mittasuure ja yksikkö: selite
  • C Vaikutus: selite
  • D Lähdeväestö: selite
  • E Lähdeväestön lukumäärä: data
  • F Vuotuinen tapausmäärä lähdeväestössä (I): data
  • G Vuotuinen kuolintapausmäärä: data
  • H BoD WHO DALY (discounted): data
  • I Altistuneet: selite
  • J Altistuvia: data tai E*O
  • K Altistuvien keskimäär. altistus: data
  • L Tausta- tai kynnys-altistus: data
  • M RR (per altistusyksikkö): data
  • N RR taustan/ kynnyksen yläpuolella: exp(ln(m)*(K-L))
  • O Altistumisen prevalenssi lähdeväestössä: data tai J/E
  • P Syyosuus lähdeväestössä (%) PAF: O*(N-1)/(O*(N-1)+1) TAI Q/F TAI R/F
  • Q Ylimääräisiä tapauksia / vuosi AI: P*F (tai data) PAITSI PM2.5 ja bentseeni: (K-L)*J*M
  • R Ylimääräisiä kuolemantapauksia / vuosi AI: P*G (tai data) PAITSI Tshernobyl ja porakaivot: (K-L)*J*M
  • S Sairauden kesto (vuotta): data
  • T Haittapainokerroin: data
  • U Menetetty elinikä (vuotta): data
  • V YLD: T*Q*S
  • W YLL: U*R
  • X DALY (DW*L, non-discounted): V+W
  • Y DALY (WHO discounted): P*H
  • Z Syöpä arvot sub-region A (Suomi), for all cancer sites, the disability weight is 0.75 for the metastasis stage, and 0.81 in the terminal : stage: selite

Exposure agents considered:

  • Radon
  • PM2.5 ulkoilma
  • Kloorauksen sivutuotteet
  • Ulkomelu (sydäninfarkti ilmaantuvuus ja kuolleisuus; Kiusallisuus/häiritsevyys; Unihäiriö)
  • Arseeni
  • ETS (keuhko syöpä ilmaantuvuus ja kuolleisuus; IHD ilmaantuvuus ja kuolleisuus; Astma ilmaantuvuus ja kuolleisuus; Astma ilmaantuvuus ja kuolleisuus; Keuhkoinfektiot; Välikorvan tulehdus)
  • Formaldehydi
  • Kosteusvauriot (Astma ilmaantuvuus ja kuolleisuus; Alahengitystieoireet ilmaantuvuus ja kuolleisuus; Ylähengitystieoireet ilmaantuvuus ja kuolleisuus)
  • Otsoni
  • Auringon UV-säteily
  • CO
  • Ruoan mikrobit
  • Veden mikrobit
  • Kalan metyylielohopea
  • Ympäristön lyijy (Lievä kehitysvamma; Verenpainetauti)
  • Juomaveden fluoridi
  • PM2.5 ulkoilma (Krooninen bronkiitti; Vakava oirepäivä)
  • Itämeren kalan dioksiini (syöpä)
  • Luonnon radionuklidit porakaivovedessä
  • Tshernobyl laskeuma ja ydinasekokeet
  • Hengitysilman bentseeni
  • Otsoni (Oirepäivä; Yskäpäivä; Alahengitystie oirepäivä)

Terveysriskien hallinta on monimutkaista (HS 10.1.2018)

Vastine Hesarin kolumniin (8.1.2018) uudenvuodentinoista ja viranomaisten terveysperusteisista määräyksistä. Julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 10.1.2018 otsikolla Terveysriskien hallinta on monimutkaista. Alkuperäinen kolumni Vastine

Terveysriskien hallinta on monimutkaista

Vaikka riski olisi pienikin, se voi olla vaarallinen juuri siksi, ettei kukaan ajattele siihen liittyviä vaaroja.

Petteri Tuohinen kirjoitti (HS Merkintöjä 8.1.) hauskasti ympäristön terveysriskeistä ja erilaisten riskien suuruuksien vertailusta. Ja aihetta onkin: uudenvuodentinojen lyijy ei todellakaan ole suurimpia ympäristön terveysriskejä eivätkä rakettien aiheuttamat silmävammatkaan.

Viranomaisen ja päättäjän rooli on kuitenkin vaikeampi kuin kolumnistin, kun asioita pitää miettiä yhtaikaa monelta kantilta. Muistan tapauksen, jossa pienen koululaisen oppimisvaikeuksien syy lopulta paljastui: hänellä oli tapana imeskellä tuttua esinettä. Lyijy maistuu makealta. Kesti pitkään ennen kuin kukaan edes tuli ajatelleeksi moista riskiä. Lyijyn pitkäaikaisvaikutukset tuntien hän tuskin koskaan toipui täysin.

Vaikka riski olisi pienikin, se voi olla vaarallinen juuri siksi, ettei kukaan ajattele siihen liittyviä vaaroja. Viranomaisen epäkiitollinen tehtävä on miettiä ja ennaltaehkäistä vaaroja jos mahdollista. Viranomaisen on mietittävä kansanterveyden lisäksi sitä, millainen riski voi kohdistua yksittäiseen ihmiseen.

Uudenvuodentinat ovat hieno perinne ja osa suomalaista kulttuuria. Mutta kun lyijyn käytölle on monia myrkyttömiä vaihtoehtoja, miksei viranomainen tuuppaisi perinteitä siihen suuntaan?

Jos riskeihin liittyy merkittäviä hyötyjä, asia muuttuu vielä monimutkaisemmaksi. Kolumnissa mainitut pienhiukkaset ovat Suomessa vähäpätöisenä pidetty mutta todellisuudessa kaikkein suurin ympäristön terveysuhka, paljon suurempi kuin liikenneonnettomuudet, kemikaaleista puhumattakaan. Viime vuonna pienhiukkasten takia nähtiin Suomessa yli tuhat ylimääräistä kuolemaa. Suomen suhteellisen puhdas ilma ei kerro riskin pienuudesta vaan siitä, että saastuneissa maissa pienhiukkaset ovat kauhea tappaja.

Meistä monet ovat tunteneet pienhiukkasiin kuolleita ihmisiä, mutta he ovat tunnistamaton osa tavallista sydän- ja syöpäkuolleisuutta. Emme siis saa asiasta omakohtaista tuntumaa tai vaaran kokemusta. Ilman huolellista tutkimusta emme edes tietäisi riskistä mitään.

Naureskelu klapien viemisestä pesästä asettaa viranomaisen vaikeaan tilanteeseen. Kolmannes Suomen pienhiukkaskuolemista johtuu nimenomaan puun pienpoltosta saunoissa ja takoissa.

Pahimpana aikana 1970-luvulla liikenne tappoi yhtä paljon kuin pienhiukkaset nyt. Sinnikkään ja määrätietoisen toiminnan ansiosta on päästy alle neljännekseen liikennekuolemissa, koska riskit on tunnistettu ja otettu vakavasti.

Pienpolttoa ei voi kieltää sen enempää kuin liikennettäkään. Kuitenkin takkojen tuotekehittelyssä samanlainen riskin vähentäminen olisi aivan mahdollista, jos siihen olisi ymmärrystä ja pyrkyä. Asiantuntijoiden yrityksistä huolimatta tätä ei ole syntynyt.

Alkoholin sääntely on taas aivan oma lukunsa, jossa vakavat kansanterveyshaitat on tehty päättäjille selväksi. Kyse oli tasapainoilusta sen välillä, miten valittaisiin yksien saaman hyödyn ja toisille koituvan haitan välillä.

Kannatan vakavilla asioilla vitsailua, mutta koetetaan tehdä se niin, että ymmärrys samalla lisääntyy eikä vähene.

Jouni Tuomisto
johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Alkuperäinen kolumni:

Hallitus halusi ”edistää kansan­terveyttä ja vastuunottoa omasta elämästä” – kielsi uuden­vuodentinat ja lisäsi alkoholin saatavuutta

Petteri Tuohinen 8.1.2018

Olemme erinomaisissa käsissä. Poliitikot ja viranomaiset kun huolehtivat väsymättä meidän kansalaisten terveydestä.

Tästä on kiistattomana todisteena jo hallitusohjelma, jossa luvataan edistää ”kansanterveyttä, kansalaisten liikkumista, terveellisiä elämäntapoja ja ravintotottumuksia sekä vastuunottoa omasta elämästä”.

Konkreettisena uudistuksena kansakunnan terveyden edistämiseksi Suomessa kiellettiin uudenvuodentinojen myynti. Voi vain hämmästellä, kuinka olemme selvinneet ennen tätä kieltoa.

Menneenä uutenavuotena tinoja – jotka tosiasiassa ovat lähes kokonaisuudessaan vaarallista lyijyä – sai vielä myydä, kunhan mukana oli asianmukaiset varoitustekstit. Tarpeellisesti varoituksissa muistutettiin, kuinka lyijy ”vaarantaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa nieltynä tai hengitettynä”.

Sen sijaan on käsittämätöntä, ettei uudenvuoden ilotulituksia ole kielletty. Suomessa kun saa paukutella vuodessa ilotulitteita peräti kahdeksan tunnin ajan vain pienin alueellisin rajoituksin. Ruotsissa sentään on oltu viisaampia ja ymmärretty monin paikoin siirtyä laser-näytöksiin. Niistä voi nauttia turvallisesti ilman pienhiukkaspäästöjä.

Pienhiukkaspäästöjä saisi vähennettyä merkittävästi muutoinkin. Esimerkiksi kaikenlainen puun pienpoltto olisi kiellettävä mitä pikimmin. Nuotion tai takkatulen voi aivan hyvin korvata esimerkiksi kännykkävideolla. Säästyttäisiin palovammoiltakin.

Puolustusvoimienkin tulisi siirtyä harjoitusammunnoissa täysin ruudittomiin vaihtoehtoihin.

Samalla menoja säästettäisiin, kun oikeita aseita ei enää tarvittaisi. Varusmiehet voisivat simuloida asetta kämmenellä ja huutamalla ammuttaessa ”laukaus!” Suuremmissa harjoituksissa tykistötulta voisi pätevästi havainnollistaa siten, että koko komppania huutaisi reippaasti ”pamaus!”.

Suomen ilmanlaatu on kerännyt huomiota myös maailmalla. Maailman terveysjärjestön WHO:n sadassa maassa tekemän pienhiukkasvertailun mukaan Suomessa on vasta maailman kolmanneksi puhtain ilma. Edelle menevät hiukkasen hienosti Ruotsi ja Kanada.

Tilanne on mitä häpeällisin.

Onneksi hallitus sentään lisäsi alkoholin saatavuutta. Se kun edistää kummasti hallitusohjelmassa mainittua kansalaisten vastuunottoa omasta elämästä.

Kirjoittaja on HS:n ulkomaantoimittaja.

Päivitetty versio, joka on tarkoitettu THL-blogiin 16.1.2018 ja josta on siksi poistettu viittaukset Hesarin kolumniin.

Terveysriskien hallinta on monimutkaista

Vaikka riski olisi pienikin, se voi olla vaarallinen juuri siksi, ettei kukaan ajattele siihen liittyviä vaaroja.

Julkisuudessa on vitsailtu uudenvuoden viettoon liittyvistä uusista kielloista, terveysriskeistä ja niiden vertailusta. Ja miksei olisi: uudenvuodentinojen lyijy ei todellakaan ole suurimpia ympäristön terveysriskejä eivätkä rakettien aiheuttamat silmävammatkaan.

Viranomaisen ja päättäjän rooli on kuitenkin vaikeampi kuin somettajan, kun asioita pitää miettiä yhtaikaa monelta kantilta. Muistan tapauksen, jossa pienen koululaisen oppimisvaikeuksien syy lopulta paljastui: hänellä oli tapana imeskellä tuttua esinettä, josta löytyikin lyijyä. Lyijy maistuu makealta. Kesti pitkään ennen kuin kukaan edes tuli ajatelleeksi moista riskiä. Lyijyn pitkäaikaisvaikutukset tuntien hän tuskin koskaan toipui täysin.

Vaikka riski olisi pienikin, se voi olla vaarallinen juuri siksi, ettei kukaan ajattele siihen liittyviä vaaroja. Viranomaisen epäkiitollinen tehtävä on miettiä ja ennaltaehkäistä vaaroja jos mahdollista. Viranomaisen on mietittävä kansanterveyden lisäksi sitä, millainen riski voi kohdistua yksittäiseen ihmiseen.

Uudenvuodentinat ovat hieno perinne ja osa suomalaista kulttuuria. Mutta kun lyijyn käytölle on monia myrkyttömiä vaihtoehtoja, miksei viranomainen tuuppaisi perinteitä siihen suuntaan?

Jos riskeihin liittyy merkittäviä hyötyjä, asia muuttuu vielä monimutkaisemmaksi. Pienhiukkaset ovat Suomessa vähäpätöisenä pidetty mutta todellisuudessa kaikkein suurin ympäristön terveysuhka, paljon suurempi kuin liikenneonnettomuudet, kemikaaleista puhumattakaan. Viime vuonna pienhiukkasten takia nähtiin Suomessa yli tuhat ylimääräistä kuolemaa. Suomen suhteellisen puhdas ilma ei kerro riskin pienuudesta vaan siitä, että saastuneissa maissa pienhiukkaset ovat kauhea tappaja.

Meistä monet ovat tunteneet pienhiukkasiin kuolleita ihmisiä, mutta he ovat tunnistamaton osa tavallista sydän- ja syöpäkuolleisuutta. Emme siis saa asiasta omakohtaista tuntumaa tai vaaran kokemusta. Ilman huolellista tutkimusta emme edes tietäisi riskistä mitään.

Naureskelu klapien viemisestä pesästä asettaa viranomaisen vaikeaan tilanteeseen. Kolmannes Suomen pienhiukkaskuolemista johtuu nimenomaan puun pienpoltosta saunoissa ja takoissa.

Pahimpana aikana 1970-luvulla liikenne tappoi yhtä paljon kuin pienhiukkaset nyt. Sinnikkään ja määrätietoisen toiminnan ansiosta on päästy alle neljännekseen liikennekuolemissa, koska riskit on tunnistettu ja otettu vakavasti.

Pienpolttoa ei voi kieltää sen enempää kuin liikennettäkään. Kuitenkin takkojen tuotekehittelyssä samanlainen riskin vähentäminen olisi aivan mahdollista, jos siihen olisi ymmärrystä ja pyrkyä. Asiantuntijoiden yrityksistä huolimatta tätä ei ole syntynyt.

Alkoholin sääntely on taas aivan oma lukunsa, jossa vakavat kansanterveyshaitat on tehty päättäjille selväksi. Kyse oli tasapainoilusta, miten valittaisiin yksien saaman hyödyn ja toisille koituvan haitan välillä.

Kannatan vakavilla asioilla vitsailua, mutta koetetaan tehdä se niin, että ymmärrys samalla lisääntyy eikä vähene.

Jouni Tuomisto
johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

LIITO-lehden artikkeli tautitaakasta 4/2017

Tiina Apajalahden sähköposti THL:een 16. kesäkuuta 2017 10:43

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry. julkaisee LIITO-jäsenlehteä. LIITO 4/17 lehden teemana on terveystieto. Haluaisimme lehteen artikkelin ympäristöterveydestä. Tämä on uusi kokonaisuus, joka tuli uuden opetussuunnitelman myötä lukion kakkoskurssiin.

Te2 kurssissa käsitellään ympäristöä seuraavista näkökulmista:

  • fyysinen ympäristö terveyden tukena
  • ympäristön altisteet voivat vaarantaa terveyden
  • ilmansaasteet ovat ympäristöterveysriski
  • melu ja säteily
  • puhdas vesi terveyden edellytys
  • puhdas ruoka
  • ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset terveysvaikutukset

Löytyisikö teiltä kirjoittajaa/kirjoittajia joistakin näistä aiheista? Esim. ilmastonmuutos on ollut puheissa taas viime päivinä ja tähän liittyen esim. tulevaisuuden uhkat terveyden näkökulmasta voisi olla hyvää matskua yo-kokeitakin ajatellen opettajille lisämateriaaliksi. Sisäilmaongelmat ja tutkimustulokset sen terveysvaikutuksista puhuttavat aina. Tähän liittyvä viimeisin tutkimustieto kiinnostaisi.

Artikkelin deadline on 30.10. ja lehti ilmestyy joulukuun alussa. Laajuus sen mukaan, mikä on tarve.

Riikka Airaksisen vastaus 30.6.2017

Kiitos yhteydenotosta, tekisimme mielellämme jutun lehteen. Kyselin hieman meidän tutkijoiltamme sopivaa aihetta, ja Jouni keksi idean tautitaakasta (kts. [1]). Tautitaakka kuvaa riskien aiheuttaman terveyshaitan suuruutta ja sen avulla voidaan vertailla hyvinkin erityyppisiä riskejä keskenään. Artikkelissa olisi mahdollista siis kertoa esimerkkien avulla mainitsemistasi erilaisista ympäristöterveysriskeistä.

Jouni lupasi ottaa artikkelista kirjoitusvastuun ja me muut sitten avitamme tarvittaessa.

Lopullinen artikkeli löytyy nykyään sivulta Tautitaakka auttaa hahmottamaan ja välttämään terveysriskejä‎‎.

  1. ↑ J.J. Barendregt, L. Bonneux, P.J. Van der Maas. DALYs: the age-weights on balance. [2]
  2. ↑ WHO. WHO methods and data sources for global burden of disease estimates 2000-2016. [3]
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Tautitaakka_Suomessa&oldid=35560”