Keskustelu:Pori

Tekaisu-palaveri Porissa 21.5.2013

• Paikalla: Heidi Rosenblad (ympäristö), Eila Hirvonen (SAMK), Sirpa Kynäslahti (hyvinvointi), Kimmo Rinne (vapaa-aika), Heli Nukki (kaupunkisuunnittelu), (Eija Riihimäki liikenne), Jouni Tuomisto (Tekaisu, THL). Poissa olivat Aulis Laaksonen (apulaiskaupunginjohtaja), Päivi Kolehmainen (kaupunginvaltuusto), Sanna Välimäki (liikenne), Timo Aro (tutkimus ja kehitys).
• Kokouksen aiheena oli Porin sisäisen kokouksen perusteella jatkotyöstää Tekaisu-pilottia, erityisesti näistä aiheista:
  1. Kuvata pilotin käytännön toimintaa
  2. Ideoida ja täsmentää pilotin aihetta Isomäen alueesta
  3. Keskustella ja päättää lisärahoituksen hakemisesta, erityisesti Kaste-ohjelmasta.

Pilotin käytännön toiminta

• Jouni Tuomisto esitteli lyhyesti pilottien työn sisältöä. Tarkemmin voi katsoa sivuilta Pori#Suunnitelma pilotin käytännön toteutuksesta ja Kuntapilotti.
• Todettiin yhteyksiä muihin meneillään oleviin hankkeisiin: SYKE on tuottanut ja testaamassa erilaisia nettipohjaisia palveluja, joita voisi tässä käyttää. Esimerkiksi HARAVA (karttapohjainen palautteenkeräys), LIITERI ja TARKKAILIJA (jotka korvannevat nykyiset OIVA- ja HERTTA-palvelut). Näiden hyödyntämistä olisi syytä pohtia tässäkin.
• Todettiin, että AVI on tehnyt kyselyn vaikutusarviointien käyttämisestä, ja siinä todetaan, ettei vaikutusarviointeja tai niistä annettuja lausuntoja käytetä tehokkaasti päätöksenteossa.
• Suomessa on aktiivinen avoimen demokratian verkosto, joiden mukaanottamista Tekaisu-pilotteihin pitäisi selvittää. Näitä ovat mm. Verkkodemokratiaseura, Avoin Ministeriö, Aloitekanava,... Ryhmät voisivat toisaalta tarjota osaamista osallistamiseen ja muuhun avoimeen demokratiaan, toisaalta itse osallistumalla tehdä mahdolliseksi laajemmat vaikutusarvioinnit kuin mitä pelkän virkarahoituksen puitteissa on mahdollista. Jouni selvittää lisää.
• Porin osallisuusryhmä pitäisi saada mukaan Tekaisu-keskusteluihin. Heillä painopisteenä on nimenomaan kansalaisosallistuminen, joka Tekaisussa on tärkeä osa muttei keskeisin asia. Selvitetään mahdollisuutta tehdä Tekaisuun liittyvää kansalaiskuulemista yhteistyönä. Sirpa toimii yhteyshenkilönä.
• Seuraava tapaaminen pidetään 27.8.2013 klo 9.00 - 11.30 Porin kaupungintalolla.

Tapaustukimuksen aiheen täsmentäminen

• Aiemman valmistelun perusteella Isomäen virkistysalueen kehittäminen oli noussut parhaaksi kehityskohteeksi. Tämän pohjalta käytiin keskustelu. Jouni korosti, että pilotti tulisi rakentaa konkreettisten, todellisten päätettäväksi tulevien päätösten ja niitä palvelevan päätösvalmistelun ympärille.
• Isomäkeen liittyy useita isoja ja pieniä päätöksiä. Näitä ovat esimerkiksi
  • Alueen yleissuunnitelma, joka on vuodelta 1996 ja joka pitäisi päivittää.
  • Alueen tarkempi käyttösuunnitelma, joka on tuoreempi mutta joka niin ikään pitäisi päivittää.
  • Jäähallin uudistussuunnitelma (joko kokonaan uuden hallin rakentaminen kaupungin pohjoispuolelle, vanhan peruskorjaus tai molemmat). Ilmeisesti peruskorjauskysymys on tulossa valtuustoon jo syyskuussa. Uuden hallin valmistelu ei siihen ehdi.
  • Isomäessä tehdään jatkuvasti pienempiä ylläpitoon ja investointiin liittyviä päätöksia, esimerkiksi pyöräteihin, pysäköintiin, piha-alueisiin bussien liikkumisen parantamiseksi tai metsänhoitoon liittyen.
  • Alueen liikennejärjestelyt ovat iso ja monimutkainen ongelma, joka olennaisesti liittyy alueen käyttöön ja toiminnan kehittämiseen. Tämän aihepiirin alakysymyksiä ovat mm.
    • Autojen alikulun rakentaminen länteen valtatie 8:n ali.
    • Tilausbussiliikenteen sujuvoittaminen isoissa tapahtumissa.
    • Pysäköintiongelman parantaminen alueella (liikennettä vähentämällä vai parkkipaikkoja lisäämällä?)
    • Autoliikenteen ohjaaminen pois alueilta, joissa on kevyttä liikennettä tai lapsia.
    • Bussilinjaliikenteen tai sukkulabussiliikenteen kehittäminen henkilöautotarpeen vähentämiseksi.
  • Isomäen alueen kaupunkipuiston kehittäminen (urheilualue rajattaisiin tarkastelussa sivurooliin).
• Keskustelun jälkeen (katso myös rahoituskeskustelu alla) todettiin, että on syytä lähteä liikkeelle konkreettisesta kohteesta, jossa on joka tapauksessa valmistelu tulossa lähiaikoina. Tällaiseksi valikoitui Isomäen liikennejärjestelyt, erityisesti alikulun rakentaminen, joka on ELY-keskuksen aloitteesta etenevä prosessi. Aihetta laajennetaan mahdollisuuksien mukaan, jos a) saadaan resurssit Isomäen yleissuunnitelman päivitykselle (joka olisi tärkeää tehdä) tai b) saadaan ulkopuolista lisärahoitusta.
• Pilotti toteutetaan siten, että lähdetään tästä päätöksen tarkastelusta liikkeelle. Jouni hahmottelee tulevan arvioinnin sisältöä yhdessä Eijan kanssa: Eija toimittaa aiheeseen liittyvää materiaalia ja ELY-keskuksen yhteyshenkilöiden tiedot.
• Kunhan pilotin sisältö tarkentuu, Jouni keskustelee Eilan kanssa SAMK:n osallistumisesta ja opiskelijavoimin mahdollisesti toteutettavista haastattelututkimuksista.
• Arvioinnissa käytettävät menetelmät pitää myös selkeyttää. Jouni keskustelee tästäkin Eilan kanssa, kunhan pilotti täsmentyy.

Ulkopuolinen rahoitus

• Monipolvisen keskustelun jälkeen useamman ihmisen arvio oli, että tämäntyyppinen hanke tuskin saa rahoitusta Kasteesta. Jouni puhuu tästä Jari Keinäsen kanssa. Ainakaan tämän keskustelun perusteella Pori ei lähde hakemaan Kaste-rahoitusta.
• Jouni myös kysyy STM:n suoraa tukea kunnan osuuteen pilotissa, vaikka hän pitikin tätä epätodennäköisenä.
• Jouni myös selvittää Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoitusta, vaikka nyt näyttää että sieltä saa rahaa tutkimukseen (sopii THL:lle) muttei pilottien käytännön toteutukseen (huono Porille).
• Yhtenä resurssimahdollisuutena Jouni selvittää avoimen demokratian liikkeestä, löytyykö vapaaehtoisvoimia tällaiseen päätösvalmistelun kehittämiseen. Suomessa on joka tapauksessa aktiivista väkeä, joka pitää aihetta tärkeänä.
• Kimmo yrittää saada Isomäen yleissuunnitelman päivityksen kaupunginhallituksen päätöksellä työlistalle, jolloin siihen myös voitaisiin kohdistaa virkaresursseja eri tavalla kuin nyt.
• Aihe, josta ei puhuttu mutta joka tuli mieleen tätä kirjoittaessani: jos löytyisi jokin sellainen aihe, jota tehdään useassa eri kunnassa, voisimme yhdistää voimia ja tehdä yleishyödyllisen arviointityökalun kaikille kunnille. Tämä siis toteutettaisiin Isomäen pilotista riippumatta, koska resurssit joka tapauksessa tulisivat eri paikasta. Eräs tällainen Kuopiossa esiin tullut aihe on polttonesteiden jakeluasemien ympäristöluvitus, joka on nyt tullut työlistalle kaikkialla, koska määräykset ovat tiukentuneet. Kaikki voisivat kommentoida tätä ideaa yleisesti, ja Heidi voisi kommentoida tätä nimenomaista esimerkkiä. Olisiko tällainen toimintatapa elinkelpoinen? Suostuisivatko kunnat irrottamaan omia resurssejaan yhteiseen hankkeeseen?

Muistilista konkreettisista tehtävistä:

Kaikista näistä tehtävistä ei nimenomaisesti sovittu, mutta isoja työtaakkoja tästä ei tullut kenellekään, joten toivon että nämä hoituvat.

• Jouni puhuu Jari Keinäsen (STM) kanssa rahoituskuvioista ja selvittelee Kaste-, KAKS- ja muita mahdollisia lähteitä.
• Muut selvittävät Porin sisäisiä rahoituslähteitä ja mahdollisuuksien mukaan muitakin.
• Heli jakaa osallistujille Isomäen yleissuunnitelman ja käyttösuunnitelman sähköpostilla.
• Sirpa ottaa yhteyttä osallistumistyöryhmään ja rakentaa yhteistyötä sinne.
• Kimmo selvittää mahdollisuutta käynnistää Isomäen yleiskaavan päivitys.
• Heli selvittää karttapohjaisen palautekanavan (HARAVA) käyttökelpoisuutta pilotissa.
• Jouni ja Eija kehittelevät pilotin sisältöä liikennekysymyksen pohjalta.
• Tämän jälkeen Jouni ja Eila kehittelevät pilotissa käytettäviä menetelmiä, erityisesti opiskelijoiden mahdollista roolia.
• Heidi kommentoi jakeluasemaidean toimivuutta ja muut vastaavan yhteis-kunnallisen arvioinnin toimivuutta.
• Jouni selvittää avoimen demokratian liikkeen kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuutta.

Kaupunginjohtajan perustelut asemakampukselle

Luukkonen: Tässä kampusratkaisun taustat ja kustannukset Satakunnan Kansa Päivitetty 7.2.2013 15:13, julkaistu 7.2.2013 13:24

Satakunnan KansaLähetä palautetta toimittajalle

Kustannusvertailu kertoo, minkä hintaiseksi kampusalue eri vaihtoehdoissa tulisi.

Kampusvaihtoehto	Vuosivuokra
Puuvilla	5254200
Asema-aukio + Tiilimäki	4838940
UcPori 2012	1358522
SAMK Tiedepuisto + Tiilimäki 2012	3599210
YHTEENSÄ	4957732
UcPori 2017	1293300
SAMK Tiedepuisto + Tiilimäki 2017	3545640
YHTEENSÄ	4838940

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen on lähettänyt Satakunnan Kansalle perustelut, joilla kampusratkaisu tehtiin Asema-aukion hyväksi.

SK24.fi julkaisee Luukkosen, teknisen palvelukeskuksen johtajan ja kampushankkeen valmistelutyöryhmän puheenjohtajan Jukka Kotiniemen sekä kehittämispäällikkö Timo Aron allekirjoittamat perustelut sellaisenaan:

Kampusratkaisulle on vahvat perustelut

Jyrki Kataisen hallitusohjelman keskeiset linjaukset painottavat vahvasti korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikkaa. Keskeiset korkeakoulupoliittiset linjaukset liittyvät muun muassa korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen, korkeakoulujen rahoituksen uudistamiseen ja tiede- ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön vahvistamiseen alueidensa keskeisinä innovaatiotoimijoina.

Hallitusohjelmassa todetaan mm. seuraavaa

”Korkeakoulujen toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu. Opettajankoulutuslaitoksia kehitetään ja yliopistokeskusten toimintamahdollisuudet turvataan. Korkeakoulutuksen laadun parantamiseksi ja toisen asteen koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi edistetään oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä.”

Kampus eli korkeakoulualue tarkoittaa kirjaimellisesti yliopiston tai muun korkeakoulun aluetta ja sen rakennuksia.

Porin tekemä kampusratkaisu on johdonmukainen hallitusohjelman keskeisten korkeakoulupoliittisten linjausten kanssa.

Porin kampushanke tukee niin korkeakoululaitoksemme kilpailukykyä uudessa hakujärjestelmässä kuin hallitusohjelmassa edellytettyä korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä. Tulevassa korkeakoulujen eli ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen haku- ja valintajärjestelmässä opiskelija voi hakea enintään kuuteen kohteeseen. Hakukohteet listataan tärkeysjärjestyksessä, jota ei voi muuttaa enää pisteidenlaskun jälkeen. Järjestelmä tarjoaa opiskelijalle ainoastaan yhtä paikkaa, jonka voi ottaa vastaan tai hylätä. Paikka on omalla listalla korkeimmalla sijalla ollut paikka, johon pisteet riittävät.

Porin kaupunginhallitus teki asiassa valmistelupäätöksen, jonka mukaan neuvotellaan Citycon Oyj:n kanssa puitesopimus Asema-aukiolle sijoittuvasta yhteiskampuksesta. Valintapäätöksen perusteina ovat sekä toiminnallisuus että kustannukset. Tällä ratkaisulla Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspuoli jää nykyiselle paikalleen Tiilimäen kampukselle ja yhteistyö Diakin koulutusohjelmien kanssa tulee entisestään tiivistymään. Opetustilojen käytön tehokkuutta lisäämällä ja tukipalveluprosessien yhtenäistämisellä saavutetaan merkittäviä synergiaetuja.

Kampusratkaisu on herättänyt vilkasta keskustelua julkisuudessa. Pidämme tätä yksinomaan hyvänä ja arvokkaana asiana, sillä kilpailukykyisen korkeakoululaitoksen olemassaolo jatkossakin niin Porin kaupungissa kuin Satakunnan maakunnassa on meille elintärkeää. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Porissa kaikista korkeakoulutukseen tehdyistä panostuksista huolimatta alhaisempi kuin muissa kaupungeissa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut merkittävästi 2000-luvun aikana, mutta keskimääräinen osuus on edelleen noin 10-15 vuotta jäljessä muita suuria korkeakoulukaupunkeja. Porin kaupungin panostukset kilpailukykyiseen, houkuttelevaan ja vetovoimaiseen korkeakouluyhteisöön ovat alueen menestymisen kannalta merkittäviä tulevaisuusinvestointeja. Kaupungin on kyettävä vetämään puoleensa sekä inhimillistä pääomaa että yrityksiä. Opiskelijat ovat yksi keskeinen avainryhmä alueen tulevan kasvun kannalta. Kampusratkaisu vahvistaa Porin asemaa houkuttelevana opiskelijakaupunkina.

Päätöksenteossa ja asian jatkovalmistelussa niin meidän kuin muidenkin on kuitenkin tunnustettava se tosiasia, että yliopistokeskuksen ääni on sama kuin emoyliopistojen rehtorien ääni. Rehtori johtaa yliopistolain mukaisesti yliopiston toimintaa ja päättää yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi sekä vastaa yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta. Koska kampuksesta aiheutuvat vuokrat tulevat aiheuttamisperiaatteella emoyliopistojen ja ammattikorkeakoulun maksettavaksi, on ratkaisujen oltava taloudellisesti kestäviä ja tulevaisuuslähtöisiä.

Yliopistokeskuksen rehtorikokoukselle on esitelty kampusasiaa 3.10.2012. Rehtorikokous käsittelee omalta osaltaan asian jatkovalmistelua 21.2.2012. Olennaista on määritellä, millä aikataululla ja kokoonpanolla toiminnallisen yhteistyön jatkovalmistelu käynnistetään siten, että korkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat otetaan parhaalla tavalla huomioon. Yliopistokeskuksen rehtorikokoukseen osallistuvat emoyliopistojen rehtoreiden ja yliopistokeskuksen johdon lisäksi Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja/rehtori, Opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja ja Porin kaupunginjohtaja. 21.2.2012 pidettävässä kokouksessa kampushankkeen kiinteistöratkaisua valmistelleet apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus ja teknisen palvelukeskuksen johtaja Jukka Kotiniemi tulevat olemaan paikalla samoin kuin Porin kaupungin liikenneinsinööri Sanna Välimäki ja kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä. Emoyliopistojen rehtoreille välittyy näin ensikäden tieto myös kampusratkaisun liikenteellisestä vaikutuksesta samoin kuin kaupunkikuvallisesta merkityksestä.

Kokouksen jälkeen pidettävässä tiedotustilaisuudessa tullaan kertomaan, mitä on yhdessä sovittu.

Aino-Maija Luukkonen,

Kaupunginjohtaja.

Jukka Kotiniemi,

Teknisen palvelukeskuksen johtaja, kampushankkeen valmisteluryhmän puheenjohtaja.

Timo Aro,

Kehittämispäällikkö, VTT, Porin kaupungin edustaja yliopistokeskuksen tutkimuksen johtoryhmässä.

Liitteet:

Kaavio valmisteluprosessin etenemisestä

Tietolaatikko Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun tunnusluvuista

Kampusvaihtoehtojen kustannusvertailu

Perustelut liitteineen löytyvät alla olevasta linkistä:

Katso tästä linkistä kaupunginjohtajan perustelut.

Google Facebook Twitter Linkedin

Kommentit (106) Näytä: 10 20 30 40 50 kommenttia yhdellä sivulla, vanhimmat uusimmat ensin (Tuntematon)11.2.2013 11:03

Osa ylioppilaskeskuksen opetuksesta voitaisiin siirtää entisen Reposaaren ympäristökeskuksen tiloihin, joka vain muutama vuosi sitten perustettiin alkuna ddr-porin yliopistokeskukseksi. Maaherrat ja ministerit vihkivät tilat ja Reposaari nousi maailman tietoisuuteen ja heräsi ruususen unesta. Kovin paljon ei ole näkynyt maaherroja ja ministereitä pistämässä ovia lukkoon ja sammuttelemassa valoja.

Tämä vain esimerkkinä siitä, mihin katteettomat haaveet, taitamaton toiminta ja osaamattomat päättäjät parhaimmillaan pystyvät.

Täsmennyksenä edelliseen, että Reposaaren ympäristökeskuksen tilat ovat tyhjillään ja pääosin käyttämättömin ja lämpö päällä.

Ilmoita asiaton kommentti (Tuntematon)10.2.2013 12:01

Miksi korkeakoulut tietentahtoen haluavat sementoida kustannustasonsa jopa nykyistä korkeampaan nousevaan kustannustasoon 20 vuodeksi, kun vaihtoehtona olisi säästää merkittävästi kustannuksissa tulevina vuosina ja silti saavuttaa muut tavoitteet, ei tajua?

Jos verrataan tulevia kustannuksia nykytiloissa pysymiseen, ero katastrofaalinen, joka ei päivänvaloa kestäkään!

Ilmoita asiaton kommentti (Tuntematon)10.2.2013 10:47

Osa ylioppilaskeskuksen opetuksesta voitaisiin siirtää entisen Reposaaren ympäristökeskuksen tiloihin, joka vain muutama vuosi sitten perustettiin alkuna ddr-porin yliopistokeskukseksi. Maaherrat ja ministerit vihkivät tilat ja Reposaari nousi maailman tietoisuuteen ja heräsi ruususen unesta. Kovin paljon ei ole näkynyt maaherroja ja ministereitä pistämässä ovia lukkoon ja sammuttelemassa valoja.

Tämä vain esimerkkinä siitä, mihin katteettomat haaveet, taitamaton toiminta ja osaamattomat päättäjät parhaimmillaan pystyvät.

Ilmoita asiaton kommentti (Tuntematon)9.2.2013 21:57

päivän kolumnin linkki yhdisti tänne kampus keskusteluun, kolumnin otsikko "kovaa peliä kalmanlehdon liepeillä" Fredrika Runebergiä siteeraten..

Tuonen joki erottaa puuvillan elävien maailmasta. Tummana vyöryy Tuonen virta. Ken häämöittää sumussa sen rannalla ? Ken lähestyy Manalan pimeätä pirttiä? Kalma seisoo rannalla.

Liian on myöhäistä, vanha laulaja, huusi Kalmatar rannalta. Ei Tuoni tempaamaansa saalista takaisin anna. Jouduta lauttaasi. Manalasta ei kenkään palaja.

Mennyttä mikä mennyttä..

Ilmoita asiaton kommentti (Tuntematon)9.2.2013 15:28

Miten "uc-pori" liittyy tähän koko projektiin? Jokainen yliopisto on oma hallinnollinen yksikkönsä, joista mihinkään ei Porin kaupungilla ole minkäänlaista valtaa tai vaikutusmahdollisuuksia. Ihmisiä hämätään näillä kokonaisvuokrilla, vaikka kaupunki maksaa ainoastaan samkin.

Ilmoita asiaton kommentti (Tuntematon)9.2.2013 14:25

Miksi kustannuspaineissa oleva korkeakoululaitos haluaa tietentahtoen sitoutua 20 vuodeksi nykyisiä kustannuksia korkeampaannousevaan kustannustasoon, kun tarve olisi selville säästöille?

On olemassa myös vaihtoehtoja, jotka johtavat hyviin ratkaisuihin ja lisäksi alempia kustannustasoja voidaan samalla saavuttaa.

Ilmoita asiaton kommentti (Tuntematon)9.2.2013 11:04

Voisiko joku sanoa miksi sairaanhoitajat pitää siirtää Tiilimäestä toisessa mallissa Puuvillaan? He eivät sitä halua eikä sairaanhoitajilla ole mitään yhteistä eikä myöskään esimerkiksi tekniikan ja sairaanhoidon henkilökunnailla. Hoitsut opiskelevat kurssimuotoisesti. Puuvillasta lienee Tiilimäelle matkaa 2-3 km, jonka terve ihminen jaksaa kyllä kävellä, jos on kerran vuodessa tarve. Onko ajateltu, että asema-aukiolla opiskelijat ovat työmaan keskellä vuosia, kun viereen rakennetaan liikennekeskusta ja kuorama-autot ja junttakoneet pörräävät. Siitä on puistomaisuus ja kukkaset kaukana. Menkää minne vaan, mutta älkää nyt aivan mahdottomia veronmaksajille uskotelko jos jonkin intressin vuoksi haluatte itse niin uskoa.

Ilmoita asiaton kommentti (Tuntematon)9.2.2013 00:24

Todetaanko siinä Kataisen hallitusohjelmassa, että Asema-aukio on Puuvillaa parempi, vai miksi tuhon hallitusohjelmaan vedotaan?

Ilmoita asiaton kommentti (Tuntematon)8.2.2013 19:23

UCPori 2012 kustannukset ovat vertailussa lähes 200.000 euroa liian suuret eli ne olivat alle 1,2 miljoonaa euroa, mistä seuraa, että yhteiset kustannukset olivat alle 4,8 miljoonaa, joten se näistä laskelmista.

Mitähän mahtaisivat ovat kustannukset nykytiloissa vuonna 2017?

Ilmoita asiaton kommentti (Tuntematon)8.2.2013 17:34

Kun Aino-Maija panee pojat kirjottaan alueen lehtiin, on asiassa varmasti mätää. Mitään järkeä tehdä opiskelijaslummi assalle, kun on Porissa kampusalueen vaatimukset täyttäviä paikkoja pilvin pimein.