Keskustelu:Kuntakone

Tietokäytännöt ja ympäristön politiikka -abstrakti

Uusilla toimintatavoilla eloa ja älyä yhteisölliseen päätöksentekoon

Kansalaisten mielenkiinto poliitiikkaan laskee tasaisesti sillä mahdollisuudet vaikuttaa jatkuvasti (ei vain kerran neljässä vuodessa) esimerkiksi oman lähiympäristön suunnitteluun ja suunnitelmien toteutukseen tuntuvat vähäisiltä. Nykymallisesta päätöksentekokäytännöstä on mahdollista siirtyä asteittan kohti aidosti osallistuvaa demokratiaa, jossa eri toimijat voivat suoraviivaiseti operoida monissa eri rooleissa. Näin saavutetaan useita etuja kokonaisuuden kannalta. Hyvänä esimerkkinä toimii ympäristö- ja yhteiskuntasuunnittelu. Mikäli kuntalaiset pääsevät osallistumaan aktiivisemmin esimerkiksi oman asuinalueensa suunnitteluun kaikilla siihen kuuluvilla osa-alueilla ammattilaisten avustamina, paranee asumisviihtyvyys sekä yleinen hyvinvointi tarvelähtöisen suunnittelu- ja toteutusprosessin myötä.

Yhteiskunta on muuttumassa kohti aktiivisten toimijoiden verkostoja. Jo olemassa olevien verkostojen argumentaatiovoimaa tehostavat uudet yhteisölliset päätöksentekotyökalut. Verkostot voivat yhteistyössä virkamiesten kanssa tarjota laajemman näkökulman asioihin kuin mitä nykysysteemissä on mahdollista. On kuitenkin vältettävä ideoiden ja argumenttien hallitsematonta kakofoniaa. Niinpä tarvitaan järjestelmiä, joissa ideat ja ehdotukset voivat vapaasti kilpailla toisiaan vastaan, ja niitä pystytään vertailemaan sekä kvalitatiivisilla että usein myös kvantitatiivisilla argumenteilla avoimemmin ja helpommin kuin aiemmin.

⇤6 Tieteelliseen tekstiin istuu "uuden systeemin" retoriikka huonosti. Pyöristin kulmia tässä asiassa. --Jouni 31. toukokuuta 2010 kello 12.25 (UTC)

On myös selkeä tarve käyttää asiantuntijatahojen tietämystä hyväksi erityyppisten ryhmien keskustelun organisoinnissa ja huonojen vaihtoehtojen poissulkemisessa. Asiantuntijatahoja voivat olla paitsi virkamiehet, myös korkeakoulututkijat, edistyneet harrastajat tai valtion tutkimuslaitosten edustajat. Heidän tietämystään ja näkemystään on mahdollista jakaa kaikille kiinnostuneille uusien joukkoälyä hyödyntävien yhteisöllisten päätöksentekoympäristöjen kautta. Tällaista ympäristöä edustaa parhaillaan rakenteilla oleva Kuntakone.

--1 Mikä on asiantuntijoiden rooli prosessissa? Perinteisesti asiantuntijat esittävät ideat ja ehdotukset ja kansalaiset saavat vain ilmaista mieleipiteensä niiden suhteen. piäisikö korostaa näkemystä, että kuka vain saa ideoida ja ehdottaa ja asiantuntijat tiedoillaan auttavat niiden eteenpäin viemisessä ja/tai hylkäämisessä? --Mikko Pohjola 31. toukokuuta 2010 kello 11.00 (UTC)

Kuntakoneen monet palaset ovat jo nyt olemassa ja toiminnassa erillisinä hankkeina. Kunnianhimoisimmillaan niiden yhteennivominen tarjoaa laajoja mahdollisuuksia osallistuvan demokratian toteuttamiseen. Kuntakoneen kautta kansalaiset näkevät selkokielellä kunnanvaltuuston esityslistojen tiivistelmät ja saavat käyttöönsä samat dokumentit kuin varsinaiset päätöksentekijätkin. Kuntakoneen kautta voi tehda valtuustoaloitteita, sekä väitellä ja äänestää niin varsinaisissa vaaleissa kuin virtuaaliparlamentissakin esimerkiksi aina valtuuston kokousten yhteydessä. Kuntakone kerää statistiikkaa virallisten edustajien ja kuntalaisten mielipiteistä ja tarjoaa näihin erilaisia vertailevia näkökulmia yleistetyn vaalikoneen tapaan.

--2 Yleiskuvaus siitä mitä ominaisuuksia ideaalisen kuntakoneen tulisi sisältää olisi tarpeellinen. Näin lukijalle muodostuu myös vertailupohjaa sille miten jo yllä mainitut olemassa olevat ominaisuudet liittyvät kokonaisuuteen ja mitä vielä puuttuu. --Mikko Pohjola 31. toukokuuta 2010 kello 11.00 (UTC)

--4 Muutenkin Kuntakoneideaa voisi vähän avata. Kuka sitä tekee, koska se tulee, kenelle se on tarkoitettu, missä sitä voi käyttää jne. --Mikko Pohjola 31. toukokuuta 2010 kello 11.00 (UTC)

Kuntakoneella voi tehdä myös monia muita asioita, kuten osallistua oman lähiympäristönsä suunnitteluun. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiön jäsenet voivat suunnitella yhdessä arkkitehdin kanssa verkkoselainta käyttämällä uuden asuinrakennuksensa ulkonäön ja toiminnallisuudet. He voivat myös saada arvion lähistöllä sijaitsevan tien aiheuttamasta pienhiukkasaltistuksesta ja käyttää kvantitatiivista argumenttia kommunikoidessaan hallintoon päin muutosehdotustaan. Kunnan virkamiehet voivat käyttää samoja Kuntakoneesta löytyviä työkaluja arvioidessaan vaikkapa uuden automarketin aiheuttamaa hiilidioksidijalanjalkeä.

--3 Mikä on näiden, ja ylempänäkin mainittujen, toimintojen valmiusaste (erityisesti suhteessa näitä integroivaan tulevaan Kuntakoneeseen)? Pitäisikö ne systeemit, joissa erilaisia Kuntakoneessa sovellettavissa olevia ominaisuuksia on jo olemassa, mainita nimeltä? Vaihtoehtoisesti voisi yrittää avata sitä miten ja miksi ko. toiminnot auttavat kohti avoimempaa päätöksentekoa. --Mikko Pohjola 31. toukokuuta 2010 kello 11.00 (UTC)

Kuntakone tukee luonnollisesti myös kvalitatiivista vuoropuhelua ja arvokeskustelua, jotka tavanomaiseen politiikkaan kuuluviksi ymmärretään. Tämän lisäksi Kuntakone luo uuden ulottuvuuden tarjoamalla myös eri eturyhmille, esimerkiksi kansalaisjärjestöille sekä yksittäisille asioista kiinnostuneille kansalaisille mahdollisuuden tuottaa tieteellisesti perusteltuja argumentteja esitystensä tueksi. Samalla olemassaolevalle hallinnolle tarjotaan mahdollisuus hyödyntää argumentaatiossaan samoja työvälineitä. Näin vuorovaikutussuhde muuttuu tasapuolisemmaksi, eikä kvantifiointi jää enää yksittäisten virkamiesten tai ulkopuolisten konsulttien etuoikeudeksi kuten nykyään. Tämä pätee kaikkeen päätöksentekoon liittyvän tiedon tuottamiseen verobudjettisimulaatiosta kaupunkisuunnitteluun.

Kuntakoneen mallipohjainen päätöksenteko-osio ammentaa ammattimaisesta sisällöntuotannosta (josta suurelta osin vastuussa ovat ammattitutkijat) ja avoimesta datasta. Itse asiassa avoin data, jonka tuottamiseen hallinto on jo sitoutunut, vie kohti avointa päätöksentekoa, jossa hyödynnetään niin määrällisiä kuin laadullisiakin argumentteja kaikkien päätöksentekoprosessin osapuolten toimesta mahdollisimman yhteismitallisella tavalla. Tähän kulttuuriin kasvaminen ja oppiminen tulee vahvasti muuttamaan yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon rakennetta lähitulevaisuudessa.

--5 Tähän viimeiseen kappaleeseen voisi vielä lisätä jotain seuraavankaltaista: "Avoimen päätöksenteon kulttuuri perustuu pyrkimykselle kehittää yhteiskuntaa laajamittaisen kollektiivisen oppimisen avulla. Tässä oppimisprosessissa päättäjät, asiantuntijat ja tavalliset kansalaiset ovat kaikki sekä opettajia että oppilaita." --Mikko Pohjola 31. toukokuuta 2010 kello 11.00 (UTC)