Ikaantyvat hyvinvointikertomuksiin

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tervetuloa mukaan tukemaan ikääntyvien kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn näkymistä kuntien hyvinvointikertomuksissa. Tälle sivulle kootaan Ikääntyvät hyvinvointikertomuksiin -materiaalia, jotka kaikki saavat kommentoida tai täydentää, joko kirjautumalla Opasnettiin tai lähettämällä sähköpostia tapani.kauppinen () thl.fi


Taustaa tälle työlle

STM:n toimeksiannosta kootaan erityisesti kunnille (ja sosiaali- ja terveystoimille) materiaalia siitä, miten ikääntyvät kuntalaiset voidaan ottaa paremmin huomioon kuntien strategioissa, hyvinvointikertomuksissa ja kuntien toiminta- ja taloussuunnitelmissa.

Sote-uudistuksen jälkeen kuntiin jää useita merkittäviä hallinnonaloja ja toimijoita, joiden toimilla on suuri merkitys ikääntyvien kuntalaisten toimintakykyyn, hyvinvointiin ja kotona pärjäämiseen.

Materiaali kootaan joukkoistamalla niin, että teksti on kaikkien kommentoivavissa ja täydennettävissä Opasnet-sivulla (http://fi.opasnet.org/fi/Ikaantyvat_hyvinvointikertomuksiin) ja eri toimijoita mm. ministeriöistä, kunnista ja järjestöistä kutsutaan mukaan tähän työhön.

Materiaalia käytetään hyödyksi ainakin

Materiaalia fasilitoi tapani.kauppinen()thl.fi, yhdessä sari.jokinen()thl.fi ja marika.kylänen()thl.fi kanssa.

Miksi juuri kuntien hyvinvointikertomukset

Tässä kertyvää materiaalia voi ja saa käyttää muuhunkin ikääntyvien toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena.

Hyvinvointikertomus on lakisääteinen kuntastrategian väline, jossa kunta asettaa hyvinvointitavoitteita ja nimeää monialaisia toimenpiteitä. Laaja hyvinvointikertomus tehdään kerran valtuustokaudessa lähes kaikissa Suomen kunnissa ja siinä asetettujen tavoiteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan luottamushenkilöille vuosittain tavanomaisella hyvinvointikertomuksella. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/kunnan-hyvinvointikertomus

Ikääntyvien merkitys ja mahdollisuudet

Tällä sivulla käytetään termiä ikääntyvät, yli 65-vuotiaisiin, jotka joko eivät vielä ole "iäkkäitä", tai ovat jo vanhuspalvelulain mukaisia iäkkäitä. Iäkkäällä tarkoitetaan ”henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta” (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 3 §).

Määrä

Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yli 85-vuotiaiden määrä nousee nykyisestä 94 000:sta 349 000:een. Entistä useampi ikääntyvä asuu entistä vanhemmaksi kodissaan ja tulisi pysyä toimintakykyisenä.

”Ikääntyminen” on pitkä elämänvaihe. Ryhmänä 65-vuotiaat ovat erilaisia kuin 80-vuotiaat, jotka puolestaan ovat aika erilaisia kuin 95-vuotiaat – ja lisäksi yksilölliset erot ikääntymisessä.

Yli 75- vuotiaista arviolta noin puolella on todettu olevan toimintakyvyn haasteita (ikäinstituutti)

Talousnäkökulma

Ikääntyvien palveluiden kasvavat kustannukset Hyvinvointiin ja toimintakykyyn panostamisen kustannusvaikutukset... onko tähän valmista tekstiä?

Ikäinstituutin on tehnyt laskelmaa Voitas (Voima- ja tasapainoharjoittelu) tehojaksojen kustannusvaikuttavuudesta, etsi tämä

Ikääntyvät voimavarana

Ikääntyvistä voi viestiä kunnassa muutenkin kuin palvelujen ja hoivan tarvitsijoina. Uudessa viestinnässä voi nostaa esiin ikääntyneitä voimavarana ja aktiivisina toimijoina. Hallituksen ikäystävällisyyden tavoitteena oli nähdä ikääntyneet myös yhteiskunnan voimavarana....

Voimavara-ajatus näkyy esimerkiksi seuraavien näkökulmien kautta:

  • kuluttajina,
  • vapaaehtoistyön tekijöinä, vapaaehtoistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet,
  • jälkikasvunsa tukena (lapset, lapsenlapset jne) sekä
  • eri sukupolven välisen vuorovaikutuksen vahvistajina (esim. päiväkotien/koulujen ja ikääntyneiden kohtaamiset).

Ei ole yksin sosiaali- ja terveystoimen asia

Ajatus ikääntyvistä kuntalaisista, ei yksin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaana... onko tähän valmista tekstiä?

kuvataan toimivat palveluketjut esim. sosiaali- ja terveyspalveluista liikuntapaleluihin ja järjestöjen toimintaan. Turussa on tehty tätä työtä ikääntyneiden liikuntapalveluiden osalta.

Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Kunnan on vanhuspalvelulain (980/2012external link) 5 §:n mukaan laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. https://www.kuntaliitto.fi/sosiaali-ja-terveysasiat/sosiaalihuolto/iakkaiden-palvelut/suunnitelma-ikaantyneen-vaeston-tukemiseksi

Ikääntymispolitiikkaa toteuttavat käytännössä kunnat, jotka järjestävät ikääntyneen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tavoitteena on, että kaikilla kunnilla on ikääntymispoliittinen strategia. (velvoite loppuu?) https://stm.fi/ikaantyneiden-palvelut/laatu-kehittaminen

Kuntien suunnitelmia ikääntyneen väestön tukemiseksi:

  • Suunnitelma ikääntyneen toimintakykyä tukevien liikuntamahdollisuuksien järjestämiseksi (esim Turku)

Kuka osallistuu ja edustaa ikääntyviä hyvinvointikertomustyössä

  • Sote-toimi
  • Vanhusneuvosto, esimerkkejä?
  • Suorat vaikuttamiskanavat, esimerkkejä?

Kuka muu osallistuu ikääntyvien asioiden edistämiseen suoraan/edustuksellisesti:

  • liikuntapalvelut/ vapaa-aikatoimiala

Mitä tietoa on käytettävissä

Mitä kaikkea ikääntyviin liittyvää tietoa on ei hallinnonaloilla ja mitä erityisesti tarvittaisiin

Hyvinvointikertomuksen minimitietosisältö

THL on valmistellut ehdotuksen hyvinvointikertomuksen minimitietosisällöksi. Kunnille ja alueille on koottu erilliset minimitietosisällöt. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/tiedon-hyodyntaminen/hyvinvointikertomusten-minimitietosisalto Ehdotus auttaa kuntia ja alueita valitsemaan ne indikaattorit, joilla voi riittävän tarkasti seurata asukkaiden hyvinvoinnin tilaa. Sopivat indikaattorit auttavat ohjaamaan resursseja ja seuraamaan toiminnan vaikutuksia. Kaikkia indikaattoreita tulee tarkastella ikäjaotuksen mukaan, mikäli mahdollista. Erityisesti ikääntyville osoitettuja indikaattoreita ovat:

  • 13 "Kunta on asettanut tavoitteet ja toimenpiteet ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi
  • 28 Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus, iäkkäät
  • 29 Virkistysalueiden saavutettavuus
  • 60 Onko kuntanne huomioinut ikääntyneiden terveys- ja hoivapalveluiden järjestämisessä ja kilpailutusten laatuvaatimuksissa ravitsemustilan arvioinnin ravitsemushoitosuosituksen mukaisesti?
  • 61 75 vuotta täyttäneiden yhdenhengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista
  • 62 Omaishoidon tuella kotona hoidettavat 75 vuotta täyttäneet vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
  • 63 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä
  • 64 Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä

Valittujen indikaattoreiden toivotaan kuvaavan ilmiötä, jota lähemmin tarkasteltaessa voi tunnistaa eri toimijoita, toimenpiteitä ja tarkempia indikaattoreita, joilla on vaikutusta valittuun indikaattoriin, kuten esimerkiksi lonkkamurtumaan, johon voi vaikuttaa esimerkiksi esteettömyys, ravitsemus, harrastukset, yksinäisyys, päiheet, kotiväkivalta, lääkitys, diagnoosi tai tarpeenmukainen hoitopaikka.

Kuvaksi dia 7, Esimerkki indikaattorista, lonkkamurtuma https://thl.fi/documents/966696/1449811/Minimitietosisalto_kuntien_ja_maakuntien_hyvinvointikertomuksiin_2019_11_15_Saavutettava.pdf/72385fe3-1280-4d49-b80e-a9b45b43ca01

Esimerkkejä TEAviisarin ikääntyneisiin liittyvistä tiedoista

TEAviisari on työväline kunnille ja kouluille. Tiedot kuvaavat terveydenedistämisaktiivisuutta eli kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntakohtaiset tiedot päivitetään kaksi kertaa vuodessa www.teaviisari.fi

LIIKUNTA: Johtaminen

  • 11. Onko vuoden 2018 toiminnan suunnittelussa määritelty tavoitteet ja resurssit joidenkin seuraavien asioiden edistämiseksi?

TAVOITTEET JA RESURSSIT: Ikääntyneiden liikunta /Seuranta ja arviointi

  • 15. Seurataanko liikunnan edistämisestä vastaavalla toimialalla säännöllisesti seuraavia asioita?

Ikääntyneiden liikunta-aktiivisuus

  • 18. Tehdäänkö liikunnan edistämisestä vastaavalla toimialalla seuraavista asioista vuosittainen yhteenveto niin, että se raportoidaan kunnan toimintakertomuksessa, hyvinvointikertomuksessa tai vastaavassa?

Ikääntyneiden liikunta-aktiivisuus

  • 19. Onko seuraavia asioita esitelty LUOTTAMUSHENKILÖHALLINNOLLE vuoden 2017 aikana?

Ikääntyneiden liikunta-aktiivisuus

  • 20. Onko seuraavia asioita esitelty KUNNAN JOHTORYHMÄLLE tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmälle vuoden 2017 aikana?

Ikääntyneiden liikunta-aktiivisuus /voimavarat

  • 24. Kunnan käytetyimmän uimahallin käyttömaksut /Eläkeläiset, kertamaksu

KULTTUURI: Johtaminen

  • 12. Onko vuoden 2019 toiminnan ja talouden suunnittelussa (talousarvio) määritelty erityisiä tavoitteita ja resursseja joidenkin seuraavien asioiden ja väestöryhmien huomioimiseksi?

TAVOITTEET JA RESURSSIT: Ikääntyneiden kulttuuritoiminta /Voimavarat

  • 24. Onko kunnalla käytössä jokin toimintamalli, jolla yli 65-vuotiaille erikseen tarjotaan kulttuuritoimintaa (mm. alennettuja lippuja, kulttuurivierailuja)?

Muut koko väestön kulttuurin edistämisen ydintoiminnat

  • 32. Edistikö kunta vuonna 2018 kulttuuritoimintaa joillekin seuraavista ryhmistä erikseen tai integroidusti? Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevat kotona asuvat ikäihmiset

KUNTAJOHTO: Sitoutuminen

  • 11. Onko kunnassanne asetettu tavoitteita tai määritetty toimenpiteitä hyvinvointia ja terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi ikäryhmittäin? Ei/Kyllä, asetettu tavoitteet/ Kyllä, laadittu tarkemmat toimenpiteet

Ikääntyneet

  • 12. Onko kunnassanne asetettu kestävyystavoitteita tai tehty kestävyyssitoumuksia/-strategioita seuraaviin asioihin liittyen?


lisäksi:

  • Myönteinen mielenterveys ja Psyykkinen kuormittuneisuus ikääntyneillä

Miten ikääntyvät näkyvät/tulisi näkyä kunnan tavoitteissa ja strategioissa

Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan ikäystävällisyys sisältää konkreettisten, fyysisten näkökulmien, kuten asumisen, asuinympäristön ja rakennusten lisäksi myös osallistumismahdollisuuden, tiedonsaannin ja -välityksen. WHO on julkaissut ikäystävällisen kunnan arviointikriteerit. Arvioinnissa tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi laajasti eri osa-alueita (https://www.karelia.fi/ikanyt/2018/02/15/kriteerit-kunnan-ikaystavallisyyden-arviointiin/):

Kuntien hyvinvointikertomuksissa nyt ikääntyvien toimintakykyä koskevat maininnat voivat olla hyvin erilailla kirjattuja:

Esimerkkejä ikääntyvien erillisohjelmista

  • Stadin ikäohjelma on ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetyn lain mukainen toimeenpanosuunnitelma Helsingissä. Stadin ikäohjelma on yksi Helsingin hyvinvointisuunnitelman 2019-2021 painopisteistä. https://www.hel.fi/stadinikaohjelma/fi

Kunta iäkkäiden hyvinvoinnin edistäjänä -tavoitteet (THL)

THL:n Kunta iäkkäiden hyvinvoinnin edistäjänä –sivulla on koottu keskeisimmät tavoitteet kunnille: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/toimivat-vanhuspalvelut/kunta-edistaa-iakkaiden-hyvinvointia

  • Asumisen ja elämisen ympäristöt esteettömiksi ja turvallisiksi
  • Palvelut lähelle ikäihmisiä
  • Vireä, yhteisöllinen kunta on hyvä myös iäkkäille

Kunta eriarvoisuuden kaventajana

Sosioekonominen asema on iäkkäilläkin yhteydessä toimintakykyyn ja terveyteen. Vähän koulutetuilla ja pienituloisilla iäkkäillä on keskimäärin heikompi fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, suurempi sairastuvuus ja korkeampi kuolleisuus.

Väestön ikääntyessä ja ikärakenteen muuttuessa haasteena on edistää ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja kotona selviytymistä erityisesti alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä.

Tässä voisi olla päivitetty Arkitoimissa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus -kuva https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elamankulku/iakkaat

Ikääntyneiden tapaturmien tavoite- ja toimenpideohjelman toimenpide-ehdotukset

Riitta.koivula(at)thl.fi:n Ikääntyneiden tapaturmien tavoite- ja toimenpideohjelman ehdotukset tähän, onko jo julkisia tiedostoja linkitettäväksi?

Esimerkkejä toimenpiteistä, joita eri toimijat kunnassa voivat tehdä

Asuntotoimi

Kolmas sektori ja kunta yhteistyössä

  • Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta on asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arviointia ja korjausten edistämisen sekä avustusten hakemisessa auttamista. Yleisimpiä ikääntyneiden asuntoihin tarvittavia korjauksia ovat pesutilojen muutokset sekä erilaiset esteettömyyttä parantavat muutostyöt. Rakenteiden ja järjestelmien huonokuntoisuus aiheuttaa myös yleistä peruskorjaustarvetta. https://vtkl.fi/toiminta/korjausneuvonta
  • Lisäksi kolmas sektori tarjoaa erittäin paljon kotona asumista tukevaa toimintaa ja palveluja, jotka tarvitsevat ulko- ja sisätiloja sekä muuta tukea. Katso esimerkkejä...

Koulutoimi

Kulttuuriala

Liikunta-ala 

ja liikuntaneuvonta, Senioriranneke ja Saattajakortti Turussa (etsi linkit)
  • Iäkkäiden maksuttomat kuntosalit ja ohjaus, alennusliput uimahalleihin, esimerkiksi Espoo....

Liikenne, yhdyskuntasuunnittelu, tekninen toimi

Osallistuminen ja osallisuus

Ruoka-ala

Tietohallinto



allaolevat jäänevät pois hyvinä järjestö/itsetuki-materiaalina mutta näissä on vähäinen yhteys peruskuntaan

  • Elämäni eläkevuodet -valmennus on kahdeksan kerran ryhmätoimintamalli. Valmennuksen aikana etsitään ja löydetään tapoja lisätä itselle mieluisaa liikkumista ja keinoja vahvistaa mielen hyvinvointia. Osallistuja on valmennuksessa oman elämänsä asiantuntija. https://www.ikainstituutti.fi/elakevalmennus/
  • Mielenterveyden ensiapu –koulutukset. Toteutetaan ikääntyvien tarpeita painottaen ikääntyneille itselleen ja heidän kanssaan työskenteleville. https://mieli.fi/fi/esitteet/mielenterveyden-ensiapu-koulutukset
  • Mielen hyvinvoinnin vahvistamisen Ikäopisto (https://ikaopisto.fi/), taitopankki ikäihmisille. Verkkosivustolla olevia välineitä/harjoitteita voi hyödyntää omassa arjessa. Myös järjestöt ja muut toimijat ovat hyödyntäneet Ikäopiston sisältöjä omassa toiminnassaan

Kunnan hyvä tietää perusterveydenhuollon tiedoista ja tuesta kunnille ja ikääntyville kotona asuville

Esimerkkejä TEAviisarin ikääntyneisiin liittyvistä tiedoista perusterveydenhuollosta

Vertailutiedot: www.teaviisari.fi PERUSTERVEYDENHUOLTO: johtaminen

  • 5) Sisältääkö terveyskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma tavoitteita ja toimenpiteitä koskien seuraavia ennaltaehkäiseviä toimia? Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy ja torjunta, Iäkkäiden vajaaravitsemuksen ehkäisy

Voimavarat

  • 18) Onko terveyskeskuksessa käytettävissä seuraavaa erityisosaamista omana toimintana tai ostopalveluna? Vanhustyön ammattilainen esim. geronomi/gerontologi

Osallisuus

  • 23) Ovatko seuraavat asiasisällöt terveyskeskuksen/kunnan verkkosivuilla kuntalaisten avoimesti tarkasteltavissa? Ikääntyneiden terveystarkastus- ja neuvontapalvelut, Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset
  • 24) Toteutettiinko vuosina 2016-2017 terveyspalvelujen käyttäjille erillisiä asiakaspalautekyselyjä? Ikääntyneiden neuvontapalveluista, muut terveydenedistämisen ydintoiminnat
  • 27) Tarjottiinko terveyskeskuksessa vuonna 2017 määräaikaisia yleisiä terveystarkastuksia seuraaville ikäryhmille tai muille erityisryhmille? Yli 63-vuotiaille

Vaihtuvat teemat

  • 38) Mitä ennaltaehkäiseviä tai omahoitoa tukevia RYHMIÄ on terveyskeskuksenne palveluvalikoimassa omana toimintana tai yhteistyössä esimerkiksi järjestöjen kanssa? (Tarkoitetaan juuri kyseisiin asioihin kohdennettuja ja suunniteltuja palveluja, ei toimintaa osana perusvastaanottotyötä).

Kaatumisten ehkäisy

  • 40) Onko tämän tai edellisen valtuustokauden aikana sovittu palveluketjuista/-tuotannosta terveyskeskuksen ja kunnan/kuntien muiden toimialojen tai terveyskeskuksen alueella toimivien järjestöjen kanssa seuraavissa asioissa?
  • Yli 75-vuotiaiden kotona asuvien henkilöiden ohjaaminen liikuntaryhmiin tai muuhun toimintakykyä ylläpitävään harjoitteluun

Sotkanetin ikääntynet-indikaattorikoonti

Sotkanetin indikaattorit kuvaavat ikääntyvien määrä ja palveluiden käyttöä, ei kotona asumisen ehtoja tai kotona asuvien toimintakyvyn rajoitteita? "Ikääntyminen info 358" https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=358

Rai-kysely? ei apua tähän, jätetään pois?

Toimintatapoja sote-palvelutuottajien yhdyspinnoille

lähetekäytäntöjä (lähetekäytäntöjä tai liikuntareseptejä tms, kolmas sektori mikäli se ei näy esimerkeissä) Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Idea https://www.kuntaliitto.fi/sosiaali-ja-terveysasiat/sosiaalihuolto/iakkaiden-palvelut/hyvinvointia-edistavat-palvelut

Esimerkki kattavasta ja kaikki tavoitettavasta kunnasta?

Esimerkki monisektorisuudesta?

Palvelukeskus Siiri? Asiakasohjausyksikkö Siiriin keskitettyjen ikääntyneiden palveluiden tarkoituksena on tukea ikäihmisten kotona selviytymistä ja etsiä arjen sujumisen ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteena on löytää oikeanlaista apua oikeaan aikaan. Palveluneuvojat kertovat tarjolla olevista vaihtoehdoista ja auttavat asiakasta palveluiden valinnassa. https://www.phhyky.fi/fi/ikaantyneiden-palvelut-ja-kuntoutus/asiakasohjausyksikko-siiri/

Kiitokset

Johanna Friman, Karoliina Luukkainen Turun kaupunki, Arja Lyytikäinen Ravitsemusneuvottelukunta, Meri Larivaara Suomen Mielenterveys ry.

Sari Jokinen, Teija Hammar, Pia Hakamäki, Timo Koskela THL

Riitta Koivula, Marika Kylänen THL

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Ikaantyvat_hyvinvointikertomuksiin&oldid=36430”