Formaldehydi altistus Suomi

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi1813
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1813}}

FORMALDEHYDI

Eero Priha, Otto Hänninen

Altistuminen

Formaldehydille altistutaan sekä asunnoissa (pääasialliset lähteet rakennus-, kaluste- ja sisustusmateriaalit ja tupakointi) että työpaikoilla.

Altisteen mittasuure ja yksikkö

Mikrogrammaa kuutiometrissä (ug/m3)

Altistumisreitit ja rajaukset

Hengitysteiden kautta tapahtuvat altistuminen merkittävintä.

Työpaikoilla voidaan altistua myös ihon kautta(noin 10 uutta ammatti-ihotautia vuodessa , Työperäisten sairauksien rekisteri, 2005-2006). Kuluttajien kohdalla ihoaltistuminen saattaa olla myös merkittävä (tekstiilit, kosmeettiset tuotteet).

Vanha teksti - viitteet?

Suomalaisilla perheasunnoilla formaldehyditasot ovat viime aikoina vaihdelleet 20-80 ug/m³ tasoilla. Omakotitaloissa (keskiarvo 45 ug/m³) tasot ovat olleet korkeampia kuin kerrostaloissa (keskiarvo 20 ug/m³. Pitoisuudet ovat pudonneet 80-luvun tasosta huomattavasti. Nykyinen raja-arvo sisäilman formaldehydipitoisuudelle on 100 ug/m³.

Altistuneen väestön kuvaus. Arvio altistuvien lukumäärästä

Koko väestö altistuu jossain määrin hengitysteiden kautta formaldehydille. Tässä yhteydessä tarkasteltu vain hengitysteiden kautta tapahtuvaa altistumista.

Koko väestö (2006)

Best guess = <5276955>

Min = <5276955br>

Max = <5276955>

Työperäinen altistuminen

Best guess = <10700>

Min = <10700>

Max = <10700>

Altistuvien keskimääräinen altistus

Jurvelin ym (2001) mittasi osana EXPOLIS-tutkimusta formaldehydialtistuksia aikuisväestöltä (keskiarvo 27 µg m-3). Altistustasot olivat alhaisempia kuin sisäpitoisuuden kotona (42 µg m-3), ja ulkopitoisuudet (3 µg m-3) )edelleen altistuksia alhaisempia. Työpaikkojen pitoisuudet (ei-teolliset työpaikat ?) olivat ulkoilmaa korkeampia (15 µg m-3) mutta alle puolet kotien sisäpitoisuuksista. Väestötasolla altistuksia ohjaavat siis kotien sisäpitoisuudet.

Kynnysarvomallia varten (asthma) pitoisuuksien oletettiin jakautuvan lognormaalisti (23+/-16 µg m-3), jolloin tason 40 µg m-3 ylittää 11.6% kodeista ylitysten keskiarvon ollessa 56.7 µg m-3 (probabilistinen simulaatio 10.000 näytteellä).

Jurvelin ym. (2001) havaitsivat kotien keskimääräiseksi pitosuudeksi Helsingissä 33 ppb (sd 18 ppb), joka vastaa massapitoisuutena 42 µg m-3 (sd 13 µg m-3)-

• 
  
• Koko väestö (Lähde: Jurvelin ym.,2001, EXPOLIS)

Best guess = <20 ug/m3>

Min = <10 ug/m3>

Max = <50 ug/m3>

• Työperäinen altistuminen (Lähde: TTL:n mittaukset 2004-2007)

Best guess = <150 ug/m3>

Min = <50 ug/m3>

Max = <200 ug/m3>

Tausta- tai kynnysaltistus

• Lukuarvo ja yksikkö

Best guess = <1 ug/m3>

Min = <1 ug/m3>

Max = <1 ug/m3>

Altistusvastefunktiot

Tärkeimpien vaikutusten valinta

• Myös: mitä outcomeja ei arvioitu (kuolleisuus/sairastavuus)
• Yksikkö
• Mahdollisesti useampia vaikutuksia:

Vaikutus 1 Syöpä (sinonasal, nasopharyngeal)

Vaikutus 2 Astmaoireiden pahentuminen

Riskinarviointimenetelmän kuvaus

• Eläinkoepohjainen (rotta, inhalaatio, LMS malli, US EPA)

Riski (Laskelmissa käytetty US EPA:n IRIS-tietokannan yksikköriskiä 1.3x10-5 per ug/m3 nenäsyövälle (IRIS 2004), joka perustuu eläinkokeisiin (Kerns et al., Carcinogenicity of formaldehyde and Cancer Research 1983;43; 4382-4392. in rats and mice and lomg-term exposure)

WHO (CICADS 40 dokumentti) on suositellut käytettäväksi menetelmää, joka johtaa huomattavasti pienempään lisäriskiin (3.3/10 000000 vs. 1.6/1000 pitoisuustasolla 120 ug/m3). Menetelmä perustuu usa:N kemian teollisuuden toksikologisen instituutin (CIIT) kehittämään farmakokineettiseen malliin ja eläinkokeisiin.

yksilön lisäriski) = keskimääräinen altistuminen (ug/m3) x yksikköriski (per ug/m3)

Vuosittaisten tapausten lukumäärä N = riski x kohdeväestön lkm/70

RR per altistumisyksikkö

• Mahdollisesti useampi vaikutus ja siten useampi RR

Vaikutus 1

Best guess =

Min =

Max =

Vaikutus 2

Best guess = OR=1.15 per 10 µg m^-3

Min =

Max =

Altistumisen vallitsevuus kohdeväestössä

• Lukuarvo ja yksikkö

Eläindata, sinonasal cancer (US EPA, IRIS database, LMS malli) (excelissä sarake L välilehdellä "eläindata")

• Lukuarvo ja yksikkö

1.3 x 10-5 per ug/m3 (IRIS )

Eläindatalle altistuksen kesto

• Lukuarvo ja yksikkö

Kausaliteetti

• Kuinka varmaa syy-yhteyden olemassaolo on?

IARC/WHO on luokitellut formaldehydin ihmiselle syöpää aiheuttavaksi, ryhmä 1 (carcinogenic to humans) (nasopharyngeal cancer). Näyttö katsottu työympäristöä koskevissa epidemiologisissa tutkimuksissa riittäväksi (IARC 2004). Koko väestön riskistä ei definitiivistä epidemiologista tietoa nykyisillä pitoisuustasoilla. WHO:n arvion mukaan (2002) riski pieni alle 100ug/m3 pitoisuuksissa (elinaikainen nenänielun syövän riski alle 10-6), mutta US EPA:n yksikköriskiä käytettäessä (Seturin laskelmat) riski tasoa 10-3 em. pitoisuudessa.

Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista

Laskelma perustuu eläinkokeisiin. Epidemiologisesta tiedosta vaikea johtaa annos-vaste suhdetta. Syövän synnyn mekanismi todennäköisesti epigeneettinen, sytoktoksisuuteen perustuva, jolloin kynnysarvo voi olla olemassa. Tällöin tapausten määrä on todennäköisesti huomattavasti pienempi

Katso myös

• Excel-laskentataulukko (SeTuRin pääsivulla)

Viitteet

CIDADS 2002. Formaldehyde. Concise International Chemical Assessment Document 40. WHO, Geneva. http://www.who.int/entity/ipcs/publications/cicad/en/cicad40.pdf (accessed 11 June 2009)(online version: http://www.inchem.org/documents/cicads/cicads/cicad40.htm)

 IARC, 2006. Formaldehyde, 2-Butoxyethanol and 1-tert-Butoxypropan-2-ol. IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Volume 88. http://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol88/mono88.pdf (accessed 11 June 2009)
IRIS, 1998. Formaldehyde (CASRN 50-00-0). US-EPA Integrated Risk Information System. http://www.epa.gov/ncea/iris/subst/0419.htm (accessed 11 June 2009)

Jurvelin J, Vartiainen M, Jantunen M, Pasanen P, 2001. Personal Exposure Levels and Microenvironmental Concentrations of Formaldehyde and Acetaldehyde in the Helsinki Metropolitan Area, Finland. Journal of the Air & Waste Management Association, 51(1):17-24.

Kerns et al., 1983. Carcinogenicity of formaldehyde. Cancer Research 1983;43; 4382-4392.

Rumchev KB,  Spickett JT, Bulsara MK, Phillips MR, Stick SM, 2002. Domestic exposure to formaldehyde significantly increases the risk of asthma in young children. Eur Respir J 2002; 20: 403–408.

WHO, 2000. Air quality guidelines for Europe, Second edition. World Health Organization, Regional Office for Europe, European series No 91, Copenhagen, Denmark, http://www.euro.who.int/document/e71922.pdf (accessed 11 June 2009)

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Eero Priha, Otto Hänninen, Olli Leino: Formaldehydi altistus Suomi. Opasnet 2010. Viitattu 21.11.2024.