Aurinkoenergia Suomessa

Tuontantopotentiaali

Kuva 1. Optimaalisessa kulmassa etelään suunnatun paneelin arvioitu kuukausituotanto. Lähde: Huld & Dunlop (2014)

Vuotuinen säteilymäärä on Etelä-Suomessa samaa luokkaa kuin Tanskassa, Belgiassa ja Pohjois-Saksassa. Vuotuisen tuotantopotentiaalin tarkastelu ei kuitenkaan kerro mitään sähköenergian tuotannon vuoden sisäisestä jakaumasta. Allaolevassa kuviossa on esitetty aurinkosähkön odotettu tuotanto kuukausittain Antwerpenissa, Helsingissä ja Münchenissä optimaaliseen kulmaan asetetuille ja etelään suunnatuille aurinkopaneeleille. Tiedot pohjautuvat Euroopan komission ylläpitämään PVGIS-tietokantaan (Huld & Dunlop, 2014). PVGIS-järjestelmän oletusarvojen mukaisesti aurinkopaneelin tuottoa arvioitaessa on oletettu, että järjestelmän tehohäviöt ovat kaupungista riippumatta 14 %. Tämän lisäksi järjestelmä arvioi heijastumien ja lämpötilan vaikutukset sähköntuotantoon erikseen kullekin alueelle.

Kuva 1 havainnollistaa hyvin kuinka Suomessa aurinkosähkön tuotanto painottuu erittäin vahvasti kevät- ja kesäkuukausille. Tämän lisäksi Etelä-Suomessa todelliset tuotantomäärät ovat lumipeitteen takia todennäköisesti huomattavasti pienemmät, sillä aurinkopaneelit eivät tuota sähköä ellei niitä puhdisteta lumesta. Näin ollen on todennäköistä että joulu- ja helmikuun välillä tuotantoa ei saada juuri laisinkaan. Helmi- ja maaliskuussa paneelien puhdistaminen lumesta voi kuitenkin merkittävästi nostaa vuotuista kokonaistuotantoa.

Koska sähkön kulutus on kesäaikaan alimmillaan, on aurinkosähkön vuotuinen tuotantojakauma täysin päinvastainen kuin sähkön kysyntäjakauma. Sähköjärjestelmän toimivuuden näkökulmasta tuotannon ja kulutuksen kohtaamattomuus aiheuttaa ongelmia, mutta merkittävissä määriin vasta kun aurinkoenergian markkinaosuus kasvaa. Alla olevassa kuvassa 2 on hahmoteltu erisuuruisen aurinkosähkökapasiteetin tuotannon ja kulutuksen kohtaantoa vuoden 2013 heinäkuun 13–15 päivä. Tuotantoarviot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Östersundomissa toteuttamiin säteilymittauksiin ja kulutus Fingridin julkaisemiin tietoihin. Kuviossa esitetty ajanjakso oli aineiston säteilymäärältään neljänneksi suurin kolmen päivän jakso, mutta sijoittuu viikonlopulle, jolloin sähkön kysyntä on pienimmillään.

Kuva 2. Aurinkoenergian tuotannon ja sähkön kysynnän kohtaanto Heinäkuussa. Lähde: Fingrid (2015); Lindfors et al. (2014); Hyvönen & Lindfors (2014)

Kuvasta nähdään kuinka aurinkoenergiantuotanto heinäkuussa osuu hyvin yhteen kulutushuippujen kanssa. Koska tuontisähkön osuus Suomessa on todella suuri, ei edes 2000 MWp aurinkosähkökapasiteetti erittäin aurinkoisena viikonloppupäivänä pysty korvaamaan koko tuontisähköä. 2000 MWp aurinkosähköpotentiaali vastaisi asukasta kohden likimäärin Saksan nykyistä aurinkosähkökapasiteettia. Vasta noin 2900 MWp aurinkosähkökapasiteetti ylittäisi hetkellisesti tuontisähkön määrän. Kuten kuviosta nähdään, on hyvin epätodennäköistä, että aurinkosähkökapasiteetin nosto Tanskan tai jopa Saksan tasolle vaarantaisi verkon toimintavarmuutta, sillä tällä hetkellä se lähes yksinomaan vähentäisi Suomen riippuvuutta tuontisähköstä. Aurinkosähköllä on näin ollen mahdollista kesäaikaan lisätä Suomen sähkö- omavaraisuutta ja tätä kautta luonnollisesti myös vähentää vaihtotaseen alijäämää.

On syytä kuitenkin huomioida, että lisääntynyt aurinkosähkökapasiteetti vaikuttaa pidemmällä aikavälillä sähkömarkkinoiden rakenteeseen. Nykyteknologialla aurinkosähkön varastoiminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, jolloin vaihtelevan energian tuotannon lisään- tyminen tulee muuttamaan sähkömarkkinoiden toimintalogiikkaa. Kun vaihtelevan energian osuus kasvaa riittävästi, tulee sähköntuotannossa lisätä säätövoiman määrää suhteessa perusvoimaan. Samaan tapaan liiallinen aurinkosähkökapasiteetti voi tulla kalliksii myös kotita- louksille. Jos aurinkosähkön tukikustannukset siirretään kuluttajien maksettavaksi, on mahdollista että aurinkosähkö nostaa markkinahintoja aiheuttaen näin kustannuksia kuluttajille, jotka eivät hyödynnä aurinkosähköä. Toisaalta kapasiteetin kasvu voi heikentää myös aurinkosähköinvestointien tuottoa, jos aurinkoiseen aikaan verkkoon syötetystä sähköstä saatu hinta alenee lisääntyneen tarjonnan vuoksi.

Suomen suurimmat aurinkovoimalat

Suomessa on tällä hetkellä arviolta noin 10 MW aurinkosähköä asennettuna. Lukuun on laskettu mukaan sekä sähköverkkoon liitetyt että erillään toimivat voimalat. Alla on lueteltu yli 15 kW:n tehon omaavat aurinkosähkövoimalat Suomessa.

Suomen suurimmat aurinkovoimalat

Sija	Omistaja	Paikkakunta	Teho (kWp)
1	Helen Oy	Helsinki	340
2	Astrum-liikekeskus	Salo	322
3	Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT)	LPR	220
4	DB Schenker	Vantaa	200
5	ABB Oy	Helsinki	181
6	Vaisala Oyj	Helsinki	101
7	Autosalpa Oy	Kouvola	100
8	Kauppakeskus Skanssi	Turku	70
9	Kiilto Oy	Lempäälä	66
10	Helsingin kaupungin ympäristökeskus	Helsinki	60
11	Espoon kaupungin varikko, Mankkaa	Espoo	55,2
12	Vacon Oyj	Vaasa	55
13	Porin uimahalli	Pori	52,5
14	LHJ Group Oy	Forssa	50
15	Etelä-Savon Energia	Mikkeli	49,5
16	Kiinteistö Oy Aurinkopaja	Pori	49,5
17	Vuores-talo	Tampere	45
18	Cargotec Finland Oy	Tampere	45
19	Derby Business Park	Espoo	40
20	Citymarket Lielahti	Tampere	39
21	Neste Oil- huoltoasema	Kemiönsaari	33,8
22	Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto	Hamina	33,75
23	Satmatic Oy	Ulvila	33,5
24	ABC Perniö	Salo	33
25	Kanteleen Meijeri	Kantele	30,5
26	Saamelaisalueen koulutuskeskus	Inari	30
27	Jyväskylän ammattiopisto	Jyväskylä	25,6
28	Kerrostalo	Helsinki	25
29	Kerrostalo, Viikki	Helsinki	24
30	Lammaisten Energia Oy	Harjavalta	24
31	Talousrakennus	Kitee	22
32	Luhtaan päiväkoti	Tampere	21,5
33	Porin kaupungin ympäristövirasto	Pori	21
34	Omakotitalo	Mäntsälä	21
35	Aurinkolahden peruskoulu	Helsinki	20,9
36	Savon koulutuskuntayhtymä	Siilinjärvi	20,8
37	Omakotitalo	Haarajoki	20,7
38	Vaasan sähkö Oy	Vaasa	20
39	Cafe Carusel	Helsinki	19,6
40	Päiväkoti Pikkulauri	Mynämäki	18
41	Asuinrakennus Adjutantti	Espoo	18
42	Korttelitalo Kanava	Helsinki	17,25
43	Teollisuushalli	Lievestuore	17
44	NCC Oy	Helsinki	16,5
45	Porvarinkadun koulu	Vaasa	15,6
46	Järvenpään nollaenergiatalo	Järvenpää	15
47	Kerrostalo Hämeenpuisto	Tampere	15
48	Solkulla Stiftelsen	Kemiö	15

Katso myös

• Suvilahden aurinkovoimalan tuntikohtainen sähköntuotanto 1.4.-11.8.2015 Suvilahti_sähköntuotanto_1.04.-11.8.2015