Asialista-FI

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi1950
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1950}}

Näkökulmia Asialistaan

Asialista pyrkii yhteisöllisen tiedontuotantoprosessin kautta aukaisemaan kunnalliseen päätöksentekoon liittyvien aloitteiden (erit. valtuustojen esityslistat) taustoja siten että kaikki päätöksentekoprosessin osapuolet ymmärtäisivät paremmin mitä ollaan päättämässä. Asialista palvelee siis tavallisia kuntalaisia, etujärjestöjä, virkamiehiä kuin ammattipäättäjiäkin kunnanvaltuustossa.

Asialistan sisältö rakentuu yhteisöllisen tiedontuotantoprosessin kautta kuten Opasnetissäkin. Filosofialtaan nämä kaksi tiedonjalostuskanavaa ovat siis varsin samanlaisia. Opasnet on täysin geneerinen ongelmanratkaisuympäristö, jonka ominaisuuksia voidaan Kuntakone-käsitteen kautta spesialisoida tarkemmin kunnalliseen päätöksentekoon. Vertaillaan siis seuraavaksi Kuntakonetta ja Asialistaa.

Miksi Asialista on olennainen osa Kuntakonetta ja päinvastoin?

1. Koska molempien sisällöntuotto perustuu Wikipediamaiseen osallistumiseen.
2. Koska molemmissa voivat virkamiehet ja kuntalaiset tehdä yhteistyötä tiedon jakamisen ja aukaisemisen suhteen.
3. Koska Asialista keskittyy kvalitatiiviseen tiedon aukaisemiseen (= sanallinen, artikkelimuotoinen) ja Kuntakone voi täydentää sitä kvantitatiivisella mallipohjaisella analyysillä (numeeris-analyyttinen)
4. Kuntakoneen mallipohjaiset ennusteet (esim. suunnitelmien ennustetut ympäristövaikutukset) täytyy avata sanallisesti Asialista-tyyliin, jotta suuri yleisö ymmärtäisi päätösperusteet paremmin
5. Koska konsultti- ja virkamiestyönä tehdyt suunnitelmat ja ehdotukset, jotka vaikuttavat päätöksentekoon suoraan, ovat kryptisiä eikä kuntalaisilla ole ilman Kuntakonetta mahdollista haastaa tai verrata asiantuntijaesityksiä, jotka useissa tapauksissa perustuvat kvantitatiivisiin malleihin.
6. Koska molempien tarkoituksena on herättää julkista keskustelua
7. Koska kansalaistiede (citizen-science) ja kansalaisjournalismi ovat olennainen osa molempien toimintaperiaatetta.

Mitä haasteita Asialistalla ja Kuntakoneella on edessään?

1. Miten saada käyttäjät kiinnostuneiksi? (Vast: päätösten lokalisointi ja henkilökohtaistamien, esim. terveys- ja hyvinvointikysymyksissä)
2. Miten palkita sisällöntuottajat? (Vast: UPJ, institutionaaliset käytännöt, tiede- ja kulttuurirahoitusperiaatteiden muuttaminen)
3. Edelliset käsittivät materiaalisia palkintoja, entä sosiaalinen arvostus?
4. Mistä lähteä luontevimmin liikkeelle?
5. Voidaanko semanttisia menetelmiä käyttää tehokkaammin syy-, seuraussuhde verkostojen rakentamisessa hajanaisista lähteistä? Simppeli taksonomia ja tag-pohjaiset haku- ja linkitystoiminnot eivät välttämättä ole optimaaliset.
6. Mikäli virkamiehiä ei saada mukaan päivittämään tietoja aktiivisesti, tulee tiedonvälityksen 'rytmitys' muodostumaan ongelmaksi. Toisin sanoen kuntalaisten on saatava riittävän aikaisessa vaiheessa tietoonsa mitä asioita käsittelyyn on nousemassa, jotta riittävä tiedontuotannollinen esivalmistelu voidaan suorittaa. Sama ongelma on ollut havaittavissa Opasnetin markkinoimiseksi tehdyissä case-arvioinneissa (esim. Ydinvoima-arvio, joka oli alunperin ajateltu julkaistavaksi 2010 syksyllä, mutta eduskunta kiirehti tekemään periaatepäätöksen uusista luvista jo keväällä.) Joissakain valtakuntatason kysymyksissä 'kellon kääntäminen taaksepäin', eli ehdotuksen palauttaminen uudelleen käsittelyyn, saattaa olla mahdollista jos riittävän voimakkaat tahot sitä asiaperustein vaativat (esim. Gasumin kyseenalaistama turveverotus ja elinkeinoministerin tuki veropaketin uudelleen aukaisulle).