Asialähtöisyys

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi2353
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2353}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Asialähtöisyys tarkoittaa sitä, että maailmaa tarkastellaan ensijaisesti sen ilmiöiden kautta. Päätöksenteon osalta tähän liittyy se, että päätösten ja toimintavaihtoehtojen osalta tarkastellaan päätöksen seurauksiin vaikuttavia ilmiöitä.

Kysymys

Miten asioita tarkastellaan asialähtöisesti ja miten se poikkeaa muista tavanomaisista tarkastelutavoista?

Vastaus

Asialähtöisyys tarkoittaa sitä, että maailmaa tarkastellaan ensijaisesti sen ilmiöiden kautta. Päätöksenteon osalta tähän liittyy se, että päätösten ja toimintavaihtoehtojen osalta tarkastellaan päätöksen seurauksiin vaikuttavia ilmiöitä. Sen sijaan päätöksentekoprosessi, päätöksentekijöiden henkilö tai ominaisuudet, toimijaorganisaatiot tai valtasuhteet ovat sivuseikkoja ja mielenkiintoisia ainoastaan siltä osin, kuin ne vaikuttavat mainittuihin ilmiöihin.

Esimerkkejä lähtökohdan vaikutuksesta suhtautumiseen ja toimintaan

Aihe	Nykyinen lähtökohta ja toteutus	Asialähtöinen toteutus
THL:n lausuntokäytäntö	Prosessilähtöinen käytäntö ohjeistaa, mitä lomaketta lähetetään sähköpostilla tai paperilla kenellekin missäkin järjestyksessä. Prosessi sinänsä ei ole kovin raskas mutta varmistaa, että ulkopuoliset kiinnostuneet eivät voi perehtyä luonnoksiin helposti tai lainkaan.	Lausunnolle annetaan aluksi jokin paikka mielellään Opasnetissä (jos asia sallii) tai Terhossa. Teksti tuotetaan kyseiselle sivulle, ja sinne pääjohtaja käy myös hyväksyntänsä kuittaamassa. Lausunnonpyytäjälle lähetetään linkki sivulle (ja ikilinkki lausunnonjättämishetken versioon), jossa keskustelu voi jatkua. Tarvittaessa tehdään myös paperi.
Eduskuntavaalit	Valtalähtöinen ajatus menee niin, että omalle ryhmälle on saatava paljon paikkoja ja valtaa. Mielipidevaihtelu puolueiden sisällä on kuitenkin suurempaa kuin puolueiden välillä, joten järjestelmä tunnistaa huonosti todellisia arvoja.	Vallan sijasta keskitytään asioiden, tavoitteiden, toimenpiteiden ja seurausten pohdintaan. Väitteiden hyvyyttä ei mitata äänestäen valtasuhteiden mukaan vaan kriittisesti perustellen ja kyseenalaistaen.
Hallitusneuvottelut	Prosessi- ja henkilölähtöinen neuvotteluprosessi antaa vallan neuvotteluista tietyille henkilöille, jotka omien neuvottelutaitojensa turvin yrittävät varmistaa omia intressejään. Muut odottavat.	Hallitusneuvottelujen asiat voitaisiin avata yleiselle keskustelulle riippumatta hallitusneuvottelijoista. Tätä on tehtykin, mutta se ei ole saavuttanut yleistä tietoisuutta eikä hyväksyntää.
THL.fi-sivusto	Organisaatio- ja prosessilähtöisesti VIVO ja VEPA päättävät mitä ja miten verkkosivustolle laitetaan. Sisällöntuottajien on vaikea tai mahdoton vaikuttaa oman sisällöntuotannon käytäntöihinsä.	Sisällöntuotannon käytännöt voitaisiin avata niin, että sisältöä voisi tuottaa vapaammin ja integroituna osana tutkimusta ja muuta työntekoa. Työkalujen pitäisi tietenkin vastata näitä rikkaampia tarpeita. Tarkempia laatu- ja muotokriteerejä voitaisiin soveltaa joillekin sivuille, joita nostetaan kohokohdiksi.
Terhon rakenne	THL:n intranet on rakennettu organisaation tai tehtävän mukaan pääasiassa yksiköittäin. Tämä estää samaan asiaan liittyvien tietojen yhdistymisen ja yhteiskäytön.	Asialähtöinen tietorakenne (kuten Opasnet) palvelee ensisijaisesti asiasisällön löytymistä. Tarvittaessa voidaan tukea myös organisaation mukaisia rakenteita, jos sellaisen hyödystä on näyttöä.

Perustelut

Vaihtoehtoisia lähtökohtia:

Valtalähtöisyys

Tarkastellaan toimijoiden valtasuhteita ja pyritään varmistamaan niiden edullinen asema omalta kannalta. Hyvien päätösten uskotaan seuraavan siitä, että oma tai liittolaisten valta varmistetaan.

Organisaatiolähtöisyys

Yhteiskunta koostuu organisaatioista, joilla on omat roolinsa ja tehtävänsä. Kun roolitus on oikea, nämä toimijat omaa tehtäväänsä toteuttaessaan myös tuottavat asianmukaista päätöksentekoal.

Henkilölähtöisyys

Eri henkilöt toimivat eri tavoilla ja heillä on eri taitoja. Kun oikeat henkilöt saadaan oikeisiin tehtäviin, heidän toimintansa tuottaa toivottuja lopputuloksia.

Prosessilähtöisyys

Pelisäännöt ja toimintatavat ovat olennaisia, esimerkiksi Good Laboratory Practice (GLP). Kun toimintatavat vakioidaan, virheitä syntyy vähemmän ja lopputulos on hyvä.

Markkinalähtöisyys

Asioiden arvo realisoituu hintana avoimilla markkinoilla, ja niinpä markinoilla on taipumus ohjata toimintaa kohti optimaalista resurssien jakoa ja hyvää lopputulosta.

Arvolähtöisyys

Yhteiskunnalla on selkeät arvot ja moraalisännöt, joita jokaisen odotetaan noudattavan. Tarvittaessa yksilön lähiympäristö tai viranomainen huolehtii siitä, että tämä pysyy sääntöjen puitteissa ja kokonaisuus säilyy hyvänä.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>