Mineran tapaustutkimusten johdanto
Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi3548 |
|---|
| Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Johdanto
MINERA-hankkeen olennainen osa oli testata esitettyjä ympäristöriskinarvioinnin menetelmiä tapaustutkimuksilla. Testikohteita oli kaksi, Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivosalue, jossa testattiin rikastuskemikaalin käyttäytymistä kaivoselueella, sekä Kylylahti Copper Oy:n Luikonlahden rikastamoalue Kaavilla, sekä siihen liittyvä Kylylahden kaivosalue Polvijärvellä. Laajin mallin osasten testaaminen tehtiin Luikonlahden kohteessa. Kylylahden kaivoskohteessa testattiin ainoastaan niitä mallin päästöihin liittyviä osuuksia, jotka liittyivät louhintaan. Tällaisia olivat esimerkiksi kaivoksen rakentamisvaiheen ja toimintavaiheen pölypäästöt, räjähdysaineperäisen typen päästöt ja räjäytysten aiheuttama tärinä. Sen sijaan ekologisten- tai terveysriskien arviointia ei tehty Kylylahden aineistolla vaan nämä tutkimukset keskitettiin Luikonlahdelle.
Luikonlahden rikastamoalueelta kerättiin riskinarviointia varten olemassa olevaa seurantatietoja ympäristön pitoisuuksista ja tehtiin uusia geokemiallisia näytteenottoja ja mittauksia maaperästä, sedimenteistä, pintavesistä ja pohjavesistä. Aineiden kulkeutumisen selvittämistä varten tehtiin laaja geofysiikan mittauskampanja ja laadittiin alueelta geologinen 3D-malli. Geologista mallia käytettiin pohjana laadittaessa pohjaveden virtausmallia ja selvitettäessä aineiden kulkeutumista alueella. Suuri osa kenttätutkimuksista Luikonlahdella palveli, paitsi mallin testausta, myös tietämyksen syventämistä valituista aiheista. Tällaisia aiheita olivat mm. metallien siirtyminen maaperästä ravintokasveihin ja geofysiikan menetelmien soveltuvuus kaivoskohteiden rakenteen ja veden kulkeutumisreittien selvittämiseen.
Luikonlahden rikastamoalue oli haastava testikohde pitkän kaivoshistoriansa vuoksi. Alueella on luontaisesti korkeiden taustapitoisuuksien lisäksi aiemman kaivos- ja rikastamotoiminnan aiheuttamia kohonneita pitoisuuksia maaperässä ja vesistösedimenteissä. Toisaalta alueella oli myös tyypillisiä kaivoskohteiden kuormittajia, kuten sivukivi- ja rikastushiekka-alueita, vaikka toiminta oli MINERA-hankkeen aikana vasta käynnistymässä. Kohde edustaa myös yhtä mahdollisesti yhä tyypillisemmäksi käyvää kaivostoiminnan skenaariota, jossa vanhojen kaivos- ja rikastamoalueiden toimintaa jatketaan kun löydetään uusia satelliittimalmeja tai syvämalmeja aiemmin tuotannossa olleilta alueilta.