Ympäristötiedon kerääminen
Ympäristön nykytilanteen ja perustilan selvitykset ovat pohjana vaikutusten tunnistamiselle, selvittämiselle ja merkittävyyden arvioinnille. Arviointiohjelmassa tulee esittää kuvaus ympäristöstä (YVAA 9 § kohta 4) ja arviointiselostuksessa selvitys ympäristöstä (YVAA 10 § kohta 5). Sanamuotojen ero viittaa siihen, että arviointiohjelmassa ympäristön nykytila voidaan esittää yleispiirteisemmin olemassa olevaan tietoon pohjautuen, selvitettävät asiat ja millä tavalla selvitykset tehdään. Tarvittavat tiedot riippuvat siitä, millaiseen ympäristöön hanke sijoittuu.
Tietoisuus hankkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista varhaisessa vaiheessa auttaa hankkeesta vastaavaa laatimaan realistisen aikataulun ja kannattavuuslaskelman. Hyvin ja hyvissä ajoin laadittu selvitys ympäristöstä jouduttaa ja helpottaa YVA-menettelyn tarpeen harkintaa yksittäistapauksessa, itse YVA-menettelyä ja lupakäsittelyjä. Ympäristöselvityksiä ohjelmoitaessa on syytä ottaa huomioon, että erityisesti monet luontoselvitykset voidaan tehdä vain tiettynä vuodenaikana.
Arviointiohjelmaan tarvittava kuvaus ympäristöstä kannattaa aloittaa keräämällä olemassa olevaa aineistoa alueen asutuksesta ja muusta maankäytöstä, kaavoituksesta, luonnonolosuhteista, maankamarasta ja pohjavedestä. Tietoja näistä saa esimerkiksi ympäristöhallinnon ja Geologian tutkimuskeskuksen tietojärjestelmistä sekä kunnista, maakuntaliitoista ja ELY-keskuksista. Nämä tiedot antavat arvokasta tietoa alueen ympäristöllisistä reunaehdoista, jotka saattavat olla keskeisiä hankkeesta vastaavan arvioidessa hankkeen toteutettavuutta ja hankevaihtoehtoja. Olemassa olevan ympäristötiedon perusteella arvioidaan, mitä lisäselvityksiä YVA-menettelyä varten tarvitaan. Arviointiohjelmassa esitetään myös arvio hankkeen vaikutusalueesta, mikä toki voi tarkentua arvioinnin edetessä.
Viimeistään arviointiselostuksessa esitetään selvitys ympäristöstä, ja se on syytä ulottaa vähintään hankkeen arvioidulle vaikutusalueelle. Vaikutusalue on usein erilainen eri vaikutusten osalta, ja selvitys ympäristöstä on tällöin syytä tehdä kunkin vaikutustekijän osalta vähintään niin laajalta alueelta kuin arvioitu vaikutus ulottuu. Esimerkiksi hankkeesta aiheutuvan liikenteen vaikutukset on syytä tarkastella niin pitkälle kuin ne erottuvat selkeästi muun liikennevirran vaikutuksista ja kasvillisuusvaikutukset niin laajalta alueelta kuin pölypäästöjen tai vesiolosuhdemuutosten voidaan ajatella vaikuttavan niihin.
Selvitys ympäristöstä ja perustilaselvitys muodostavat pohjan myös toiminnanaikaisten ja -jälkeisten ympäristömuutosten seurannalle sekä jälkihoidon tavoitteille.