Vaikutukset talouteen
Aluetaloudellisista vaikutuksista suositellaan tarkasteltavaksi:
- elintason ja työllisyyden kehitystä
- elinkeinorakenteen muutosta investointi- ja käyttövaiheessa
- kaivoksen tulosta hyötyviä toimialoja
- kunnan roolia julkisten palveluiden ja vuokra-asuntojen tarjonnassa
Elintason kehitystä voidaan arvioida tarkastelemalla alueellisen BKT:n kehitystä suhteessa aikaan ennen kaivosta. Vastaavasti voidaan menetellä työllisyyden suhteen. Arviointimenetelmiä on useita, kuten kustannus-hyötyanalyysi (KH), panos-tuotos (PT)- ja yleisen tasapainon (CGE) laskelmat. KH-analyysi on hyvä tapa hahmottaa otsikkotasolla seikat, jotka edustavat kaivoksesta tulevia hyötyjä ja haittoja. Niiden luettelo hahmottaa tilannetta, itse arvottaminen on vaikeaa ja siihen ei kannata ryhtyä. PT-analyysi on suosittu sen käytön helppouden takia. Tilastokeskus julkaisee vuosittain kansantalouden PT-kertoimet. Maakuntien kertoimet ovat vanhoja, vuodelta 2002. Kansantalouden kerrointen käyttöön aluetason arvioinnissa liittyy monia ongelmia. Arvioija joutuu tekemään monia omia oletuksia siirtyessään kansantalouden tasolta maakuntien ja seutukuntien tasolle. Tilastokeskuksen PT- työllisyyskerroin-taulukossa on tieto tietyn toimialan välittömästä työllisyysvaikutuksesta miljoonan euron tuotantoa kohden. Kun välitön vaikutus kerrotaan työllisyyskertoimella saadaan kokonaisvaikutus työllisyyteen. Kokonais- ja välittömän vaikutuksen eroa kutsutaan laajemmiksi vaikutuksiksi.
PT-laskentaan liittyy kuitenkin eräitä puutteita, jotka on huomioitu CGE-metodissa. Tuotantovaikutuksen lisäksi on syytä ottaa huomioon myös suhteellisten hintojen muutokset, jotka tapahtuvat aluetalouden sopeutuessa kaivoksen tuomaan taloudellisten olosuhteiden muutokseen. Lisäksi on huomioitava, että alueella olevan työvoiman, fyysisen pääoman ja maa-alan määrät voivat olla rajallisia. CGE-laskelmat huomioivat nämä seikat ja eivät perustu kiinteisiin kertoimiin. CGE-malli laskee kaivoksesta koituvan työllisyyden muutoksen monen tekijän yhteisvaikutuksena. Arvio perustuu muutoksiin selittävissä tekijöissä, joita ovat työn tuottavuus, tuotannon määrä, suhteelliset hinnat, työn korvattavuus fyysisellä pääomalla ja reaalipalkat.
Elinkeinorakenteen muutosta ja kaivoksesta hyötyviä toimialoja kannattaa arvioida sekä investointi- että käyttövaiheelle ottaen huomioon tutkimuksessa saatuja tuloksia:
- kohdealueen elinkeinorakenne ei muutu kovin paljon kaivoksen investointivaiheessa
- pää- ja aliurakoiden tarjouskilpailun voittajat ovat usein kohdealueen ulkopuolelta tulevia suurempia yrityksiä
- urakoitsijat alkavat etabloitumaan kohdealueelle ja perustamaan toimipisteitä käyttövaiheessa
- kohdealueen pienemmille saman alan yrityksille muodostuu mahdollisuus päästä aliurakoitsijoiden alihankkijoiksi
- elinkeinorakenne alkaa vähitellen muuttua ja monipuolistua vastaamaan kaivoksen ja kasvavan väestön tarpeita.
Arvioinnissa kannattaa ottaa huomioon seuraavia tutkimuksissa saatuja tuloksia:
- lyhyellä tähtäimellä lisääntyy erityisesti rakentaminen
- investointi- ja käyttövaiheet voivat olla jonkin aikaa päällekkäiset
- investointivaihe jatkuu usein samalla kun sekä kaivosyhtiö että sen työntekijöiden asumistarpeet lisäävät rakentamista
- syrjäisillä kohdealueilla on todennäköistä, että suuremmat rakennusyhtiöt eivät kiinnostu pienimuotoisesta kerrostalorakentamisesta
- paikalliset rakennusalan yritykset voivat lisätä liikevaihtoaan peruskorjaamalla olemassaolevaa rakennuskantaa ja rakentamalla pienempiä kohteita kuten rivitaloja
- kaikki kaivokselle tulevat työntekijät ja heidän perheensä eivät halua ottaa asumisessaan riskiä, joka liittyy kaivostoiminnan riippuvuuteen suhdannevaihteluista, vaan etsivät vuokra-asuntoa
- yksi ratkaisu on, että kaivoksen sijaintikunta investoi ja rakentaa tarpeen mukaan vuokra-asuntoja
- minitut seikat kasvattavat maa- ja vesirakentamisen, talonrakentamisen ja rakentamispalvelutoiminnan toimialojen liikevaihtoa
- työllisyys vahvistuu, työttömyys alenee ja työtulot lisääntyvät pitkällä tähtäimellä
- elintaso nousee ja näkyy palveluiden liikevaihdon kasvuna
- tukku- ja vähittäiskauppa sekä moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus lisääntyvät
- majoitus- ja ravitsemistoiminta kasvavat, koska päiväkoti-, koulu- ja työpaikkaruokailu kasvaa väestörakenteen muuttuessa tulomuuton lisääntymisen seurauksena
- lisääntyneet tulot käytetään osittain ruokailuun työpaikoilla ja ravintoloissa
- rahoitus- ja vakuutustoiminnan kasvu liittyy osaltaan asuntojen rakentamiseen
- väestön kasvu lisää myös asuntojen vuokrauksen ja kiinteistöpalveluiden liikevaihtoa
- muuttajat ovat pääasiassa työikäisiä perheitä joilla on lapsia, jolloin tarve järjestää eriasteista koulutusta kasvaa
- kaivoksen työntekijöiden ammatillinen koulutus laajentaa myös koulutustarpeita
- väestön kasvu lisää terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden tarvetta
- yksityisellä puolella terveydenhuollon yritysten toiminta kasvaa koska ihmisillä on varaa kuluttaa enemmän rahaa näihin palveluihin
- muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut kasvavat koska kasvava väestö osallistuu sekä aatteelliseen, urheilu- että muihin virkistys- ja kulttuuritoimintoihin
Kunnallistalouden tarkastelussa voi ottaa esiin seuraavat tutkimuksen esiin tuomat tulokset:
- sijaintikunnan investoinnit kasvavat jos kunta lisää vuokra-asuntojen tarjontaa
- uusien asukkaiden julkisten palveluiden järjestäminen merkitsee myös investointitarvetta päiväkoteihin, koulurakennuksiin ja vapaa ajan viettomahdollisuuksiin
- investointiohjelma on usein etupainotteinen, jolloin kunta joutuu rahoittamaan uudet investointinsa lainoilla
- kaivoksen toimintavaiheen alettua kunnallisveron ja kiinteistöveron kertymät kasvavat
- yleinen kiinteistöveroprosentti toimii ikäänkuin kaivosverona, sen nostaminen koskee kuitenkin suurta osaa asumisesta
- yhteisöjen tuloveron palautus kasvaa pidemmällä tähtäimellä kun kaivoksen toiminta alkaa tuottaa voittoa
Vaikutukset poronhoidon toimintaedellytysten jatkumiselle tulee selvittää tarvittaessa. Tukena voi käyttää olemassa olevia tilasto- ja paikkatietoaineistoja, sekä paliskuntien porotaloussuunnitelmia, pienryhmätoimintaa, karttatyöskentelyä, porojen GPS-seurantaa jne. Paliskuntaa (ja sen osakkaita), jonka alueelle kaivosta suunnitellaan, on pidettävä alueensa poronhoidon ensisijaisena asiantuntijana.Vaikutukset poronhoidon käytänteisiin liittyvät olennaisesti myös alueen sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten arviointiin. Arvioitaessa vaikutuksia poroelinkeinoon on hyödynnettävissä Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa (Paliskuntain yhdistys, 2014) sekä porotalouden paikkatietokanta.