Vaikutukset kallioperään
Ohjaus sivulle:
Vaikutukset kallioperään
Kaivostoiminnan vaikutukset alueen kallioperään ovat nähtävissä mm. avolouhoksen ja sivukivikasojen muodossa, mutta kaivospiirin ulkopuolelle ulottuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Avolouhinnassa muutokset alueen topografiaan ovat yleensä suuremmat kuin maanalaisessa kaivostoiminnassa, etenkin jos sivukivet hyödynnetään tunnelitäytössä. Malmikiven irrottamisen lisäksi, kallioperää louhitaan ja hyödynnetään alueen infrastruktuuria rakennettaessa. Kaivostoiminnan ulkopuolella vaikutukset rajoittuvat teiden rakentamiseen ja räjäytyksistä aiheutuviin mahdollisiin paikallisiin kallioperärakoiluihin, joista voi ajansaatossa aiheutua maan vajoamista tai sortumisuhkaa myös suuremmassa mittakaavassa (esimerkkeinä Outokumpu ja Kiiruna). Kiviä sijoitettaessa on selvitettävä rakennusteknisten ominaisuuksien lisäksi kiviaineksen ympäristökelpoisuus (esim. Luodes et al. 2011).
Kallioperän mineraalikoostumuksen ja reakoon määritykset, mittaukset ja arviot rakojen ja ruhjeiden määristä ja sijainnista sekä rakotäyteistä kuuluvat oleellisena osana ennen kaivostoiminnan alkamista suoritettuihin geologisiin ja geofysikaalisiin selvityksiin. Geologisen perustiedon ja kaivossuunnitelman avulla voidaan arvioida louhintatyön vaikutuksia rakoiluun sekä edelleen sortumis- ja romahtamisriskiin. Toimintoja suunniteltediaessa on huomioitava rakennusten sijainti suhteessa kuilujen ja tunnelien sijoittumiseen.
Kallion kestävä ja kustannustehokas louhinta ja siitä seuraava sivukiven määrän minimointi voidaan toteuttaa optimaalisen louhintasuunnittelun avulla, jossa malmiesiintymän muodosta on riittävä käsitys. Kallioperän rakoilua seurataan kaivostoiminnan aikana geofysikaalisten mittausten avulla. Kaivoksen sulkemisen ja jälkihoidon yhteydessä on huomioitava sulfidimineraalien hapettuminen vedenpinnan yläpuolelle jäävissä kaivoksen seinämissä sekä siitä aiheutuva vesien happamoituminen (AMD) ja haitta-ainepitoisuuden kasvu. Kallioperän taustapitoisuuksien arviointiin ja vertailuun on saatavilla GTK:n tutkimusaineistoa kallioperän alkuaineiden pitoisuuksista (Rasilainen et al. 2007).
Kirjallisuus
Luodes, H., Kauppila, P. M., Karlsson, T., Nikkarinen, M. Aatos, S., Tornivaara, A., Wahlström, M. & Kaartinen, T. 2011, Kaivannaisjätteen luokittelu pysyväksi - Louhinnassa muodostuvat sivukivet, Suomen ympäristö 21, Ympäristöministeriö 35 s.
Rasilainen, K., Lahtinen, R. & Bornhorst, T. J. 2007. The Rock Geochemical Database of Finland Manual. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti, Geological Survey of Finland, Report of Investigation 164, 38 p. (tai http://www.gtk.fi/tietopalvelut/palvelukuvaukset/rgdb.html)