Terveysriskin arvioinnin periaatteet
Ohjaus sivulle:
r
Terveysriskin arvioinnin periaatteet
Kemiallisten aineiden terveysriskin arviointiin on muotoutunut rakenne (paradigma, kuva terveysriskinarvion paradigmasta), jota käytetään systemaattisesti toksikologiseen terveysriskin arvioon. Periaate soveltuu yhtä hyvin myös muiden altisteiden terveysriskinarvioon kaivoksella. Rakennetta ja ajatusmallia suositellaan käytettäväksi YVA-oppaan mukaisten riskinarvioiden pohjana. Toksikologisen riskinarvion periaatetta on kuvattu yksityiskohtaisemmin mm. lähteessä Komulainen 2013a (Terveysriskin arvioinnin periaatteet, Komulainen 2013; fi.opasnet.org/fi/Minera-malli).
Riskinarviointiprosessiin tarvitaan tietoa aineen/altisteen haittavaikutuksista (vaaran tunnistaminen, hazard assessment), niiden annos-vaikutussuhteesta (dose-response) ja tieto ihmeisten altistumistasosta, joita arvio koskee (exposure assessment). Näiden tietojen perusteella arvioidaan ja kuvataan terveysriski (riskin kuvaus, risk characterisation). Tiettyyn ihmisten altistumistasoon liittyvä terveysriski arvioidaan tällä prosessilla. Aineen/altisteen yleisen haitallisuuden arviointiin voidaan käyttää kirjallisuudessa olevia tietoja. Kaivoskohteesta tulisi kuitenkin esittää kyseisen kaivoskohteen päästöihin ja altistumistasoihin liittyvä spesifinen riski.
----#: . Tämä vaatii tiivistystä. Pitäisikö esittää jotakin vaiheittaisuutta, jossa ensin tunnistettaisiin tärkeimmät altisteet jotenkin screenaamalla? --Tommi Kauppila (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 12.49 (EEST) (type: truth; paradigms: science: comment)----#: . Lyhensin ja tiivistin tätä, mutta asiassa ei ole oikotietä: Ne terveysriskin kannalta tärkeimmät aineet paljastuvat juuri tällä riskinarvioprosessilla, koska altistumistaso määrittää terveysriskin. "Vaarattomille" aineille riskiä ei ole tai se on pieni. --Opashknet (keskustelu) 19. kesäkuuta 2014 kello 11.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Arvion kohteeksi tavallisesti valitaan altisteen pienimmällä altistumistasolla ilmenevä haitta. Jo toimivalla kaivoksella arvion kohteeksi on syytä lisäksi valita kaivokseen liittyvät tunnistetut haitat (esim. melu). Yhteenvetoja aineiden toksisuustiedoista on tietokannoissa (esimerkiksi Hazardous Substances Data Base HSDB, GESTIS) ja muissa ainekohtaisissa yhteenvedoissa (esimerkiksi OVA-ohjeet, kemikaalikortit).
Annos-vaste kuvaa, millä annoksella/altistumistasolla kyseinen haittavaikutus altisteelle ilmenee ja kuinka vaste muuttuu, kun altistumistaso kasvaa.
Altistumisen arviointi -osiossa esitetään, kuinka paljon ihmiset altistuvat altisteelle kaivosympäristössä. Altistuminen voidaan esittää pitoisuutena altistumismediumissa (esimerkiksi hengitysilmassa, juomavedessä) tai elimistöön päätyvänä annoksena (esimerkiksi mg/ihmisen painokilo/päivä). Riskinarvioon valitaan sama altistumissuure kuin on riskinkuvauksessa käytetyllä viite/vertailuarvolla. Muuten riskin kuvausta ei voi kvantitatiivisena tehdä.
Kaivosympäristössä ihmiset altistuvat ilman, veden, maaperän ja mahdollisesti paikallisen ravinnon (esim. sienet, marjat, vihannekset) välityksellä. Tärkeimmät altistumisreitit ovat ruoansulatuskanava, hengitystiet ja iho. Melu kuullaan ja tärinä aistitaan muuten, läheltä myös paineaaltona (räjäytykset).
Pitoisuustieto kaivoksen ympäristöstä on tyypillisesti seuranta- ja tarkkailutietoa. Sen perusteella voidaan laskea myös ihmisten saama annos. Altistuminen on syytä määritellä/laskea erikseen lapsille ja aikuisille. Riskinarvioon käytetään altistumista kussakin ympäristössä todellisimmin kuvaavia tasoja. On suositeltavaa laskea/käyttää keskimääräistä altistumistasoa ja sen lisäksi realistista pahinta mahdollista tilannetta (worst case -arvio). Koska kaivosympäristössä saatetaan altistua useille aineille samanaikaisesti, on syytä arvioida yhteisvaikutusten mahdollisuus, ja yhteisvaikutus tarvittaessa arvioida.
Altistumisen arvioinnin teknistä toteuttamista on kuvattu ja opastettu esimerkiksi kaivosympäristön riskinarviointimalli MINERA:ssa (Altistumisen arviointi terveysriskin arvioinnissa, Kollanus ja Komulainen, 2013; fi.opasnet.org/fi/Minera-malli).
Riskin kuvauksessa arvioidaan ja esitetään varsinainen altisteeseen liittyvä terveysriski. Todettua altistumistasoa verrataan altisteen haitalliseksi tiedettyyn pitoisuuteen tai tasoon. Terveysriski arvioidaan erikseen ei-karsinogeenisille ja karsinogeeniselle vaikutukselle. Riskin kuvauksessa tulisi esittää turvamarginaalin suuruus haitalliseksi tiedettyyn altistumistasoon tai sen ylittyessä, todellisen riskin suuruus. Riskinkuvaustapoja ja sen kuvaukseen liittyviä suosituksia on esimerkiksi MINERA-mallissa (Terveysriskin kuvaus, Komulainen ja Kollanus, 2013, fi.opasnet.org/fi/Minera-malli). Arviossa tulisi kuvata myös riskinarvion luotettavuus sekä siihen liittyvät merkittävät epävarmuudet.
Suositus on, että tätä/näitä periaatteita käytettäisiin tämän oppaan mukaiseen terveysriskinarvioon.
Kaivoskohtaisessa YVA-arviossa olisi syytä ottaa kantaa ainakin seuraavien altistetyyppien aiheuttamaan terveysriskiin kaivoksen ympäristössä:
- Ilman epäpuhtaudet
- Pintavesien epäpuhtaudet
- Maaperän epäpuhtaudet
- Pohjaveden epäpuhtaudet
- Meluhaitat
- Hajuhaitat
- Säteily
- Tärinä
YVA-arviossa tulisi käsitellä kutakin edellä mainittua kohtaa siinä laajuudessa kun se on kyseiselle kaivokselle relevantti. Jokaiseen kohtaan olisi kuitenkin otettava YVA-arviossa kantaa, liittyykö siihen terveysriski, systemaattisen riskinarvion lopputuloksena (oppaan mukaisesti tai vastaavalla tasolla).