Terveys ja viihtyvyysvaikutukset
Ohjaus sivulle:
----#: . Tätä kappaletta tulisi tiivistää huomattavasti. On tosin monin paikoin aika tiukkaa asiaa. --Tommi Kauppila (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 14.23 (EEST) (type: truth; paradigms: science: comment)----#: . Lyhensin tätä kappaletta radikaalisti poistamalla kokonaan yksityiskohtaisen kuvauksen riskinarvioinnin periaatteista. Viittaan tältä osin MINERA-malliin ja hankkeeseen. Jättäisin lopun tekstin näin. --Opashknet (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 07.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Vaikutukset ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen
Kaivostoiminnan terveysterveysvaikutukset kaivosalueen ympäristön väestölle (ympäristöterveysvaikutukset, ympäristöterveysriskit) arvioidaan osana YVA-prosessia. Tulisi arvioida sekä varsinainen terveyshaitta että vaikutus ihmisten viihtyvyyteen (viihtyvyyshaitta). Osalla altisteista (esimerkiksi haju) viihtyvyyshaitta saattaa olla merkittävämpi kuin suora terveyshaitta. Viihtyvyyshaitalla saattaa pitkittyessään olla kuitenkin myös haitallisia terveysvaikutuksia.
Uudet, avattavat kaivokset
Päästöjen vaikutusten arviointi kaivoksen ympäristössä kaivoksen ja sen toiminnan suunnittelu- ja aloitusvaiheessa on hyvin tärkeää koska suunnitteluvaiheen päätökset kantavat pitkälle tulevaisuuteen. ----#: . Tässä on osittain aiempien osien asioita (päästöt, altisteet, leviäminen). Miten muuten linkitetään päästöosaan se, mitkä päästöt voivat olla haitallisia? Ehkä todetään vain, että 'mahdolliset haittaa aiheuttavat päästöt' eli melkein kaikki. --Tommi Kauppila (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 14.04 (EEST) (type: truth; paradigms: science: comment)----#: . Jättäisin tämän nyt näin, tähän lyhennettyyn versioon, vaikka on toistoa. Nämä ovat hyvin oleéllisia asioita. Logiikkahan menee, että kaikkien päästöjen riskit arvioidaan. Lopputulema on, liittyykö päästöön riskiä vai ei. Sitä ei siis etukäteen arvata, ja sillä perusteella karsita arvioitavia asioita. --Opashknet (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 07.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Oleellista kaivoksen suunnitteluvaiheen riskinarvioinnissa on
- hahmottaa syntyvien päästöjen tyypit
- nimetä potentiaalisesti haittaa aiheuttavat päästöt ja altisteet
- pyrkiä arvioimaan syntyvien päästöjen määrät
- arvioida päästöjen leviäminen ympäristöön kvantitatiivisesti ja
- määrittää leviämis- ja pitoisuustietojen perusteella potentiaaliset terveysriskit ja haitat.
Syntyvien päästöjen ominaisuuksien ja määrien arviointia käsitellään oppaan osassa 2 (Toiminnan ja päästöjen kuvaaminen) ja leviämistä Osassa 4. Kaivostoiminnan suunnitteluvaiheen terveysrikinarviointi on päättelyä vaikutuksista lähtötietojen perusteella. Eri vaihtoehojen aiheuttamia riskitasoja voidaan myös simulaoida riskinarviomallilla päästöjen eri altistumistasoille.
YVA jo toimivalla kaivoksella
Jo toimivalla kaivoksella ympäristöterveysriskinarviolla voidaan kartoittaa päästöistä aiheutuvat, todelliset riskit. Päästötyypit tiedetään, päästöjen määrät voidaan tarkentaa ja aineiden ja altisteiden pitoisuuksista ympäristöstä on seurantatietoa. Riskinarvio voidaan toteuttaa tarkempana sekä lähtötiedoiltaan että riskin kuvauksen osalta. Arvioidaan vallitsevan toiminnan aiheuttamat riskit ja esitetään suunniteltujen muutosten vaikutus vallitseviin riskeihin.
Riskinarvio kvantitatiivisena
Hyvä terveysriskinarvio tuottaa kvantitatiivisen, konkreettisesti esitetyn kuvauksen riskin suuruudesta ja marginaaleista haitallisiin altistumistasoihin ja päästöihin verraten. YVA:ssa tulisi pyrkiä kvantitatiiviseen riskiarvioon niille altisteille, joille se on mahdollista toteuttaa, koska riskit on tällöin helpompi hahmottaa hallinnoitavaksi. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun haittavaikutus todetaan tai on hyvin todennäköinen. Osassa arvioitavia asioita kvalitatiivinen, pelkästään kuvaileva tai kyllä-ei -arvio on ainoa mahdollisuus jos käytettävissä oleva tieto ei salli pidemmälle menevää riskiarviota. Suositukset arviointitavasta annetaan oppaan altistekohtaisessa osuudessa.
Ympäristöterveysriskinarviointi rajataan koskemaan riskejä kaivosalueen ulkopuolella, sen (lähi)ympäristössä, alueella, jonne kaivokselta tuleva altistus voi ulottua. Mahdollisimman kattava ja tarkka tieto altisteiden pitoisuuksista ympäristössä eri etäisyyksillä on tärkeää terveysvaikutusten arvioimiseksi. Pitoisuustietoa eri ympäristön osissa (pintavedet, ulkoilma, maaperä) käytetään suoraan riskinarvioon tai sen perusteella voidaan laskea ihmisten saama altistuminen ja annos. Ihmisten altistumistaso määrää lopulta terveysriskin. Arviota koskeva alue tulee aina määritellä altistekohtaisessa arviossa.
Kaivostoiminnalla saattaa olla haitallisia vaikutuksia kaivosalueen ympäristön virkistyskäyttöön. Nämä vaikutukset sisältyvät sosioekonomisiin vaikutuksiin, mutta virkistyskäyttöä rajoittavilla vaikutuksilla saattaa olla myös ihmisille viihtyvyyshaittaa. Jos viihtyvyyshaitta koetaan vakavana, se voi vaikuttaa myös ihmisten terveyteen (esimerkiksi pitkittynyt stressi).
YVA:ssa arvioidaan päästöjen vaikutuksia ihmisiin ja eliöstöön. Samaa tietoa epäpuhtauksien pitoisuuksista kaivoksen ympäristössä käytetään molempien vaikutusten riskinarvioon. Terveysriskin ja ekologisten vaikutusten riskien vertaaminen lopuksi osoittaa, mitkä ovat arvioitavan kaivoksen toiminnan tärkeimmät riskit ympäristössään. Tätä käsitellään luvussa Riskien vertailu.
Terveysriskin arvioinnin periaatteet
Kemiallisten aineiden terveysriskin arviointiin on muotoutunut rakenne (paradigma, kuva terveysriskinarvion paradigmasta), jota käytetään systemaattisesti toksikologiseen terveysriskin arvioon. Siinä kuvataan aineen/altisteen haittavaikutukset (hazard assessment), niiden annos-vaikutussuhteet (dose-response), arvioidaan ihmisten altistumisaste altisteelle (exposure aseessment) ja näiden tietojen perusteella kuvataan riskin suuruus (risk characterisation). Periaate soveltuu yhtä hyvin myös muiden altisteiden terveysriskinarvioon kaivoksella. Rakennetta ja ajatusmallia suositellaan käytettäväksi YVA-oppaan mukaisten riskinarvioiden pohjana. Toksikologisen riskinarvion yleistä periaatetta on kuvattu yksityiskohtaisemmin mm. lähteessä Komulainen 2013a.
Kaivosympäristön väestön terveysriskien arviointiin on suosituksia ja ohjeistusta mm. MINERA-mallissa (Kauppila ym. 2012, fi.opasnet.org/fi/Minera-malli). MINERA-mallissa ohjeistetaan riskinarvion käytännön suoritusta kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa ja jo toimivalle kaivokselle. Suositukset kattavat ilman epäpuhtaudet pintavesien epäpuhtaudet, maaperän epäpuhtaudet, pohjaveden epäpuhtaudet, meluhaitat, hajuhaitat, säteilyn ja tärinän.