Kasvillisuus ja luontotyypit
Kasvillisuusselvityksen tavoitteena on kuvata hankkeen vaikutusalueen kasvillisuuden yleispiirteet, kasvillisuus- tai luontotyyppien alueellinen jakautuminen ja kasvilajistoa. Suunnittelun ja päätöksenteon tarpeet sekä merkittävimpien vaikutusten arvioitu sijoittuminen määrittävät selvityksen tason ja tarkkuuden ktarkastelualueella.
Kasvillisuusselvityksen perusta on kasvillisuuskartta. Selvityksessä ympäristöstä esitetään kaivoshankkeen vaikutusalueen eri luontotyypit ja niiden sijoittuminen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää erityislakien suojaamiin luontotyyppeihin, kuten luonnonsuojelulain (29 §), metsälain (10 §) ja vesilain (19a §) tarkoittamiin luontotyyppeihin, Natura 2000 -verkoston alueisiin tai siihen, onko alue muutoin luontoarvoiltaan merkittävä.
Mikäli alueen kasvillisuudesta ei ole aiempaa tietoa, tulee alue kartoittaa ainakin pintapuolisesti kasvillisuuden osalta sen selvittämiseksi, onko alueella erityisiä luontotyyppejä tai luontoarvoja. Mikäli alueen kasvillisuudessa tai eläimistössä on jotain erityistä, on syytä tehdä kasvillisuuskartoitus ja esittää erityisesti suojelötavien luontotyyppien ja lajien esiintyminen karttoina. Erityistapauksissa joidenkin kasvien ja eläinten esiintymien tarkka selvittäminen voi olla tarpeen. Luontoselvitykset on ohjelmoitava tehtäväksi soveltuvaan vuodenaikaan.
Lisätietoja:
- Söderman, T. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi -kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa, Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus 2003.
- Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (Raunio ym. 2008)
- Natura 2000 –luontotyyppiopas (Airaksinen & Karttunen 2001), Suomen lajien uhanalaisuus 2010 (Rassi ym. 2010)
- METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintakriteerit (Metson valintaperustetyöryhmä 26/2008)