Kaivoksen avaaminen ja rakennusvaihe
Ohjaus sivulle:
Kaivoksen avaamista koskevassa osiossa kuvataan millä perusteilla kaivoksen avaaminen on todennäköistä ja mikä on hankkeen toteutumisen aikataulu. Perusteet voivat sisältää mm. kustannusarvioiden tarkentamista, tuotteiden markkinointimahdollisuuksien arviointia, tarkentavia lisätutkimuksia malmiesiintymästä ja koerikastusta sekä jatkojalostusmahdollisuuksien arviointia. Näiden osalta on suositeltavaa esittää arvio toimenpiteiden toteutuksen aikataulusta ja sen vaikutuksesta avaamispäätöksen ajankohtaan.
Kaivoksen rakentamisvaiheesta esitellään pääpiirteissä mitä kaivosalueelle rakennetaan ja arvio rakentamisen aikataulusta osakohteittain. Kaivoshankkeen suunnitteluvaiheesta riippuen nämä seikat ovat useimmiten riittävällä tasolla tiedossa ja eri toteuttamisvaihtoehdot perustuvatkin usein juuri eroihin hankkeen vaiheistuksessa tai prosessien sijoittumisessa. Rakentamisvaihe voi sisältää mm. tieyhteyksien, voima- ja putkilinjojen, pysyvien rakennusten ja muiden rakenteiden kuten jäte- ja vesialtaiden rakentamista. Näihin voi liittyä maaperä- ja hydrogeologisia lisätutkimustarpeita (esim. jätealueiden pohja- ja patorakenteiden suunnitteluun osalta). Rakentamisvaihe sisältää maarakennusmateriaalien (maa-aineksen, tarvekiven) louhintaa ja kuljetusta malmituotannon louhoksesta tai sen lähiympäristön maanottokohteesta tai tarvekivilouhoksesta. Rakentamisvaiheeseen voi liittyä myös malmikiven koelouhintaa ja koerikastusta sekä rikastukseen liittyviä laboratoriotutkimuksia.
Rakentamisvaihe-esittely sisältää myös yleiskuvaukset eri osatoiminnoista syntyvistä mahdollisista päästöistä ja niiden ominaispiirteistä niiltä osin, joilla on vaikutuksia luontoympäristöön tai alueen asukkaisiin. Maanrakennustöiden kuten maamassojen poiston, kaivun, lastauksen ja läjityksen sekä työhön liittyvien kuljetusten aiheuttamia pölypäästöjä voidaan arvioida eri työvaiheiden ominaispölypäästöjen avulla. Arvioinnissa käytetään muuttujina työvaiheesta riippuen esimerkiksi siirrettävien massojen määrää, lastauskertoja, työtunteja tarkastelujaksolla, kuljetusmatkoja, tien pinnan ominaisuuksia, ajoneuvojen ominaisuuksia ja tietoja siirrettävästä materiaalista (mm. Kauppila et al. (toim.) 2013). Myös työkoneiden pakokaasupäästöt voidaan arvioida (mm. Kauppila et al. (toim.) 2013; http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/muut/tyokoneet/tyokoneet.htm). Huomionarvoista on myös eri rakennuskohteissa käytettävien materiaalien, polttoaineiden tai mahdollisten kemikaalien fysikaalinen ja kemiallinen käyttäytyminen ja siitä mahdollisesti aiheutuvat päästöt esimerkiksi onnettomuustilanteessa.