Eläin- ja kasvilajit
Huomioon otettavat lajit
Kaivoshankkeissa on erityisen tärkeää ottaa huomioon EY:n luonto- ja lintudirektiivien lajit sekä kansallisesti uhanalaisiksi arvioidut lajit. Näiden lajien turvaamistarpeet on otettu huomioon myös kansallisessa lainsäädännössä. Tiedot uhanalaisten ja luontodirektiivin lajien tunnetuista esiintymistä ovat pääosin ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän Eliölajit-osiossa, josta ne ovat saatavissa maankäytön suunnittelun ja erilaisten hakkeiden tarpeisiin. Lajien paikkatiedot pyydetään ao. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus). Lajikohtaista tietoa luontodirektiivin lajien ja uhanalaisten metsälajien esiintymisestä ja elinympäristövaatimuksista on saatavilla ympäristöhallinnon verkkosivuilla.
Luontodirektiivin liitteissä II, IV ja V on lueteltu EY:n tärkeinä pitämät lajit, alalajit ja sukutason taksonit. Luontodirektiivin liitteissä on kaikkiaan 139 Suomessa esiintyvää lajia, alalajia tai lajiryhmää.
Luontodirektiivin liitteen II lajien turvaamiseksi on perustettu Natura 2000 -alueita. Liitteeseen kuuluu 103 Suomessa esiintyvää lajia. Osa liitteen lajeista on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi (priority species) ja ne on merkitty direktiivin liitteeseen II tähdellä (*). Suomessa niitä esiintyy yksitoista. Suomella on varauma liitteessä II mainituista neljästä nisäkäslajista ja kuudesta luonnonvaraisesta kalalajista eikä niille tarvitse perustaa Natura 2000 -alueita.
Luontodirektiivin liitteen IV lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Liitteeseen kuuluu 80 Suomessa esiintyvää lajia. Suomi on saanut varauman euroopanmajavalle sekä sudelle poronhoitoalueella. Suomessa vakiintuneina esiintyvät lajit ovat luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettuja. Liitteessä IVa mainittuja eläinlajeja koskee lisäksi artiklan 12 mukainen suojelujärjestelmä. Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Näitä paikkoja ei tarvitse rajata erikseen viranomaispäätöksellä, vaan kielto koskee kaikkia olemassa olevia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liitteen IVa eläinlajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5. Alueellinen ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa liitteen IV lajien kielloista luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla.
Liitteseen V kuluvat yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit tai lajiryhmät, joiden ottaminen luonnosta ja hyväksikäyttö voi vaatia hyödyntämisen sääntelyä. Liitteeseen kuuluu 21 Suomessa esiintyvää lajia.
Lintudirektiivin liitteen I lajien ja kansallisesti valittujen, säännöllisesti Suomessa esiintyvien muuttolintujen suojelemiseksi on perustettu Natura 2000 -alueita. Liitteen I lajeja ja niitä vastaavia muuttolintuja on Suomessa yhteensä 110 lajia.
Lajien uhanalaisuutta on arvioitu Suomessa neljä kertaa, viimeksi vuonna 2010. Jatkossa uhanalaisuutta arvioidaan kansallisesti 10 vuoden välein. Uhanalaisia ovat Punaisen kirjan lajeista äärimmäisen uhanalaiset (CR, critically endangered), erittäin uhanalaiset (EN, endangered) ja vaarantuneet (VU, vulnerable). Luonnonsuojelulain (46 §) mukaan asetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Asetuksen uhanalaisten lajien luettelot (liite 4) päivitetään uhanalaisuuden arvioinnin tulosten mukaisesti. Manner-Suomen lajien osalta kesällä 2013 päivitetyssä asetuksessa on kaikkiaan 1410 uhanalaista lajia.
Luonnonsuojelulain (47 §) mukaan ilmeisessä häviämisvaarassa oleva uhanalainen laji voidaan määrätä erityisesti suojeltavaksi lajiksi. Ne on merkitty tähdellä luonnonsuojeluasetuksen liitteen 4 uhanalaisten lajien luetteloon. Päivitetyssä asetuksessa on kaikkiaan 608 erityisesti suojeltavaa lajia. Luonnonsuojelulain 47 §:n mukaan erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kielto tulee voimaan silloin, kun ELY-keskus on päätöksellään määritellyt erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Ympäristöministeriö laatii tarvittaessa erityisesti suojeltaville lajeille suojeluohjelman. Siinä esitellään lajin tunnetut esiintymät ja niiden kehityssuunta sekä annetaan suosituksia lajin ja sen esiintymien säilyttämiseksi. Suojeluohjelmia on tehty tähän mennessä noin sadalle lajille.
Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on paikallisesti tärkeää arvioida hankkeiden vaikutuksia alueellisesti ja paikallisesti. Huomioon otettavia lajeja ovat valtakunnallisesti silmälläpidettävät (NT, near threatened) ja alueellisesti uhanalaiset lajit (RT, regionally threatened) ja niiden elinympäristöt. Silmälläpidettävien lajien luettelot ovat Punaisessa kirjassa ja alueellisesti uhanalaisten lajien luettelot ovat saatavilla ympäristöhallinnon verkkosivuilla. Näiden lajien paikkatiedot ovat toistaiseksi puutteellisesti ympäristöhallinnon Eliölajit-tietokannassa.
Kansainväliset vastuulajit ovat lajeja, joiden maailmanlaajuisesta tai Fennoskandian levinneisyysalueesta merkittävä osa on Suomessa. Näiden lajien elinvoimaisia esiintymiä tulisi ottaa hankkeissa huomioon. Kansainväliset vastuulajit koottiin joistakin eliöryhmistä esimerkin omaisesti vuoden 2000 uhanalaisuuden arvioinnin yhteydessä.
Lajistoselvitykset
Kaivoshankkeen vaikutusalueella on selvitettävä etenkin luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajien ja lintudirektiivin liitteen I lajien sekä luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat. Huomiota on kiinnitettävä myös Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin, valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuihin lajeihin tai vähälukuisiin lajeihin sekä muutto- tai sulkasatoaikana parviksi kerääntyviin lintulajeihin. Selvitysten ja niitä seuraavan vaikutusarvioinnin tavoitteena on saada selville, mitä vaikutuksia kaivoshankkeella on sen vaikutusalueella esiintyviin suojeltaviin lajeihin ja niiden elinympäristöihin, linnuista sekä pesivään että muuttoaikana levähtävään linnustoon (ks. Osa 4).
Kartoitettavien eliöryhmien tarve vaihtelee elinympäristöittäin. Eläimistöselvityksistä useimmin tehtäviä ovat linnustoselvitykset, erillisselvityksiä voidaan tehdä tarpeen mukaan luontodirektiivin lajeista, esimerkiksi liito-oravista, lepakoista, saukoista, perhosista, kovakuoriaisista tai maakotiloista. Kasveista yleisimmin selvitetään putkilokasvit. Vanhojen metsien kohteissa on tärkeää selvittää sammalten, jäkälien ja sienten esiintymistä ja soilla ainakin sammallajistoa luontodirektiivin sammalten esiintymien selvittämiseksi tai suotyypin määrittämistä varten. Selvitykset on tehtävä kunkin eliöryhmän kannalta oikeaan vuodenaikaan. ----#: . Eikö nisäkkäistä yleensä selvitetä muita kuin luontodirektiivin lajit? Toki nisäkkääthän voivat helposti siirtyä muualle kaivoksen tieltä. --Tommi Kauppila (keskustelu) 27. elokuuta 2014 kello 09.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) Kaivoshankkeen vaikutusarvioinnin pohjaksi tarvitaan tietoa lajien esiintymisen laajuudesta, runsaudesta ja elinvoimaisuudesta kyseisellä alueella. Linnuilla on tärkeää selvittää pesivien lintujen lajikohtaiset parimäärät. Lajien elinvoimaisuuden arvioimiseksi lasketaan tai arvioidaan populaatiokoot. Lisäksi arvioidaan lajeille soveltuvien elinympäristöjen määrää ja laatua sekä saatavuutta alueella. Luontodirektiivin lajien populaatiokokoa selvitettäessä on syytä käyttää luontodirektiivin raportoinnissa käytettyjä populaatiokoon yksiköitä. Populaatioiden yhteyksien arvioiminen on tärkeää etenkin metapopulaatiolajeilla, jotka vaihtavat lisääntymispaikkaa esimerkiksi ravintotilanteen mukaan. Lajistoselvityksiä varten pyydetään ELY-keskuksista tunnettujen esiintymien tiedot (Eliölajit-tietokannan havaintopaikat ja havainnot). Joidenkin eliöryhmien tietoja on myös Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja muissa luonnontieteellisissä museoissa sekä Metsähallituksella, ja lintutiedot ovat kattavimmin BirdLife Suomen jäsenyhdistyksillä. Lintutietoja voi tarkastella verkossa Tiirassa, joka on kaikille avoin lintupalvelu. Lisätietoa eri eliöryhmien vaatimuksista saa myös eliötyöryhmien asiantuntijoilta.
Lisätietoja:
BirdLife Suomi 2014. Tiira. http://www.tiira.fi/
Liukko, U.-M. & Raunio, A. (toim.) 2008. Luontotyyppien ja lajien seuranta luonto- ja lintudirektiiveissä. Suomen ympäristö 14/2008. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 429 s.
LUOMUS – Luonnontieteellinen keskusmuseo 2014. Kokoelmat ja aineistot. http://www.luomus.fi/fi/kokoelmat-ja-aineistot
Luonnonsuojeluasetus 14.2.1997 / 160. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970160
Luonnonsuojelulaki 20.12.1996 / 1096. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096
Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus 2010 – Punainen kirja. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s.
Rassi, P., Alanen, A. Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s.
Suomen ympäristökeskus 2013. Lajien esittelyt: Luontodirektiivin lajit. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Lajien_esittelyt
Suomen ympäristökeskus 2013. Metsälajien esittelyt. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Metsalajien_esittelyt
Suomen ympäristökeskus 2013. Eliötyöryhmät. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajiensuojelutyo/Eliotyoryhmat
Söderman, T. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi -kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa, Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus 2003.
Ympäristöministeriö 2008. METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Suomen ympäristö 26/2008. Ympäristöministeriö, Helsinki. 59 s. + liitteet.
Ympäristöministeriö 2013. Natura 2000 -verkosto turvaa monimuotoisuutta. http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Naturaalueet
Ympäristöministeriö 2013. Luonto- ja lintudirektiivien lajit. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit
Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2014. Uhanalaiset lajit. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit