Vilman gradu

Mikä gradu?

Tälle sivulle on tarkoitus alkaa kokoamaan graduani. Nimeni on Vilma Sandström ja opiskelen Helsingin Yliopistossa ympäristönsuojelutiedettä. Teen avoimeen arviointiin liittyen pro gradu tutkielmaani. Sivulla oleva teksti on keskeneräistä ja monelta osin pelkkää ajatuksenjuoksua ja ideointia, eikä siis välttämättä lopullista tekstiä. Olen kiitollinen kaikesta saamastani palautteesta!

Aiesuunnitelma

Työotsikko: Osallistuminen avoimessa arvioinnissa päätöksenteon tukena. Tapausesimerkkinä Jatropa- ja kalaöljypohjaisen biodieseltuotannon avoin arviointi

Tutkimuksen tausta ja merkitys. Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) avoimen arvioinnin projektia. Tutkimuksella on merkitystä avoimen arvioinnin kehityksen kannalta. Tutkimus on merkityksellinen myös yhteiskuntapolitiikan kannalta, sillä osallistuminen yhteisiä asioita koskevaan päätöksentekoon on demokratian ja oikeudenmukaisempien päätösten kannalta tärkeä asia. Tässä tutkimuksessa tutkitaan yhtä osallistumisen mahdollistavaa menetelmää: avointa arviointia, ja yritetään ymmärtää sen toimivuutta tai toimimattomuutta päätöksentekoon vaikuttavana tekijänä.

Osallistumisesta ympäristökysymyksiin liittyvässä päätöksenteossa on kirjoitettu paljon. Suuri osa osallistumisen kirjallisuudesta on kuitenkin keskittynyt osallistumiseen prosessina (output) eikä niinkään sen vaikuttavuuteen (outcome). Tämä voi johtua siitä että arvioinnin prosessin teko on helpommin kontrolloitavissa ja tieteen piirissä, kun taas päätöksentekoprosessit ovat poliittisia. Tässä tutkimuksessa näkökulma olisi nimenomaan sen vaikuttavuus. Tutkielma nojaa Mikko Pohjolan väitöskirja-artikkeleihin ja ne antavat pohjan analyysin menetelmiin. (Aikaisempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen perehtyminen vasta alussa.)

Tutkimuskysymys: Kuinka avoin kollaboratiivinen tiedontuotantomalli soveltuu päätöstenteon tueksi ympäristökysymyksissä ja edesauttaa vaikuttavuutta teoriassa ja käytännössä?

Lisäkysymyksiä: Mistä ero potentiaalin ja toteutuman välillä johtuu ja kuinka sitä voisi kuroa umpeen? Miten osallistuminen vaikuttaa vallitsevissa käytännöissä (esim. YVA)?

(Eli miten osallistuminen avoimen arvioinnin kautta teoriassa pitäisi vaikuttaa päätöksentekoon ja miten se todellisuudessa tässä tapauksessa vaikuttaa, vai vaikuttaako ollenkaan.)

Tavoite ja näkökulma. Tutkimuksen tavoitteena on testata osallistumisen vaikuttavuutta arviointiin ja arvioinnin vaikuttavuutta päätöksentekoon käytännön esimerkissä ja verrata sitä teoriaan. Näkökulmana vaikuttavuus (potentiaali) properties of good assessmentin (Evaluating performance of environmental health- artikkeli) tapaan ajateltuna.

Aineistot ja menetelmät. Aineistona olisi siis THL:n biopolttoainearvioinnit, ja aineiston analyysin menetelmänä Mikko Pohjolan (yms.) luoma malli arvioinnin onnistumisen ja vaikuttavuuden arvioinnista (Properties of good assesment) (Pohjola et al., julkaisematon). Dimensions of openness mallin avulla arvioidaan osallistumista, ja sitä miten paljon se vaikuttaa arvioinnin tulokseen (output). Ja PoGA mallin avulla voin jatkaa siitä ja arvioida kuinka paljon tämä arvioinnin output on vaikuttanut päätöksentekoon (outcome).

Aikataulu. Biopolttoaine-arviointi on tällä hetkellä käynnissä ja siitä voidaan saada tuloksia ja materiaalia analyysiin marras-joulukuussa. Marras-Joulukuu: Kirjallisuuteen tutustumista ja teoreettisen taustan kirjoittamista. Tammi-Helmikuu: Arvioinnin analyysiä. Helmikuu-Toukokuu: Tutkielman kirjoittamista.

Tässä ideoita siihen, miten aihetta voitaisiin käsitellä tutkielmassa. Käsittely:

1 Introduction

1.1 Justification of participation based on environmental issues attributes (physical and social) - > difficulties in environmental decision making (van den Hove 1999, etc)

1.2 Participation as a solution

- Strengths and weaknesses of participation

- Functionality of the link between production of the information (participation) and the use of it (output->outcomes)

1.3 Current practices

- Current institutions of participation ( YVA, etc)

2 Material and methodology

2.1 Open assessment case:

- Case : Open assessment of Jatropa and fish waste as a resource for biofuel production

- Open assessment as a participatory method

- Open collaborative model for creating information (openness, trialogy model, social learning theory, methodology of open assessment)

- Stakeholder analysis

- Collecting the data

2.2 Methodology of evaluation of the assessment:

2.2.1 Openness in participation from article dimensions of openness

2.2.2 Properties of a good assessment model from “Evaluating performance of environmental health assessments” article

3 Results

4 Discussion

Was the evaluation succesfull? Did the participation affect the evaluation outcomes? How well was the information potential utilized? How well did the production of information answer to the needs?

References

Pohjola and Tuomisto, 2011: Openness in participation, assessment, and policy making upon issues of environment and environmental health: a review of literature and recent project results. Environmental Health 2011 10:58.

Pohjola, Tuomisto and Tainio, Evaluating performance of environmental health assessments. vielä julkaisematon artikkeli, luettu 17.10.2011

van den Hove, S. 2000: Participatory approaches to environmental policy-making: the European Commission Climate Policy Process as a case study. Ecological Economics 33:457–472.

Matthews, K.B., Rivington, M., Blackstock, K.L., McCrum, G., Buchan, K. and Miller, D.G. 2011: Raising the bar? The challenges of evaluating the outcomes of environmental modelling and software. Environmental Modelling & Software 26 (2011) 247-257.

Pölönen, I, Hokkanen, P and Jalava, K. 2011: The effectiveness of the Finnish EIA system — What works, what doesn't, and what could be improved?. Environmental Impact Assessment Review 31 (2011) 120–128.

Reed, M.S., 2008: Stakeholder participation for environmental management:A literature review. Biological Conservation 141 (2008) 2417-2431.

O'Faircheallaigh, C., 2010, Public participation and environmental impact assessment: Purposes, implications, and lessons for public policy making. Environmental Impact Assessment Review 30 (2010) 19–27