Keskustelu:Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä
Kommentteja osallistujilta
Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia Vilma Sandströmille (vilma.sandstrom@helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle.
Kommentti 21.10.2011, Mikko Kara, Forest Btl project
Biomassan käytöllä biodieselin raaka-aineeksi tavoitellaan EU:ssa ja Suomessa näkökulmasta kahta asiaa:
1. Kaiken liikenteen CO2 päästöjen vähentämistä ja siten kasvihuonekaasujen päästöjen globaalia vähennystä tai ainakin voimakkaasti kasvavan osa-alueen päästöjen kasvun hillitsemistä.
2. Energiaomavaraisuuden lisäämistä ja siis tuonti-öljyriippuvuuden vähentämistä.
Kolmantena tavoitteena on "vihreän teknologian" liiketoiminnan edistäminen osana teollisuuden rakennemuutosta.
Biomassa on taas määritelty EU:n RED- ja FQD- direktiiveissä pitkän ja perusteellisen poliittisenkin keskustelun pohjalta; mm. turve ei ole biomassaa. Samoin on eri eri raaka-aineiden ja tuotantoketjujen default GHG vähenemäarvot annettu ko direktiivien liitteissä. [1] [2] Waste vegetable or animal oil biodiesel on mainittu liitteessä (VII), mutta en löytänyt jatropan arvoja. Liitteessä on myös laskentakaava kasvihuonekaasupäästöille jota sovelletaan jos ei default arvoa ole tai siitä haluaa poiketa. Viime aikojen keskustelu ns ILUC vaikutuksista saattaa tiukentaa esimerkiksi Indonesian soilla viljeltävien biodieselin raaka-aineiden käyttömahdollisuuksia. Näissä direktiiveissä on ensimmäistä kertaa määritelty ns. kestävän kehityksen kriteerit.
Mielestäni yllä mainitun on oltava lähtökohtana myös Jatropan ja kalajätteen käytölle biodieselin raaka-aineena. Kumpikaan näistä ei täytä Suomessa käytettynä kohtaa 2. yllä. On myös huomioitava että kestävän kehityksen kriteeristössä on muitakin alueita kuin GHG vähenemä mm. sosiaaliset vaikutukset.
Näyttää siltä että Pohjoismaissa voidaan puuperäistä biomassa käyttää keställä tavalla biodieselin raaka-aineeksi varsinkin kun puun perinteinen teollinen käyttö on vähenemässä ja toisaalta juuri kasvihuoneilmiön vuoksi metsämme kasvavat aiempaa ripeämmin.
Kokonaisuutena pidänkin sekä jatropaan että kalajätteisiin perustuvan biodieselin tuottamista Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille vähintäänkin arveluttavana tai ainakin on tarkkaan osoitettava että tällöin kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat. Palmuöljyn käytön kohdalla näin ei ole.
On joka tapauksessa selvää että mainitut kaksi raaka-ainelähdettä ovat huonompia biodieselin raaka-aineita kestävän kehityksen kriteereillä tarkasteltuina kuin kotimainen puubiomassa (oikein käytettynä).
Ystävällisin terveisin,
Mikko Kara
Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 21.10.2011
Huomautuksia ja kommentteja muuttujista
- Kalanjalostuksen kokonaistuotanto otsikon voisi muuttaa vastaamaan paremmin muuttujan sisältöä (muuttujassahan ei varsinaisesti kalanjalostuksesta puhuta, vaan ylipäätään määrästä joka kalaa saadaan pyydettyä)
- Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto sivulla on useita kohtia joita pitäisi vielä katsoa, Mikko kirjoitellut tarkempia kommentteja sinne.
- Pitäisikö tyhjät "Riippuvuudet" ja "Katso myös" otsikot poistaa niistä muuttujista joissa niiden otsikoiden alle ei ole kirjoitettu mitään (/kirjoitus on poistettu), vai onko tyhjät otsikot jätetty tarkoituksella?
- Kalajätteen käyttömahdollisuudet muuttujassa on lause "Tutkimuksissa kalojen rehuun on lisätty, jotka olivat peräisin turskan mahan hajoamistuotteista. ", epäselväksi jää että mitä on lisätty, se kuitenkin on koko lauseen pointti..
- Kysyntä ja Kustannukset, nämä ovat vaikutuskaaviossa mutta ei vielä ole sivuja, lisätäänkö johonkin olemassaolevaan?
- Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä ei tunnu liittyvän vaikutuskaavioon, sillä muuttuja kertoo prosessista itsessään (eli miten se toimii). Pitäisikö muuttaa vähän nimeä ja lisätä lukuja kun niitä tulee?
- Bioenergian saanto kalajätteestä, tämä lienee osa Jalostusta? Tarkoittaako Jalostus siis energian jalostusta öljystä ja muusta kalajätteestä?
- Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset, liekö tarpeen pilkkoa viljelyn, jatropaöljyn tuotannon ja jalostuksen vaikutuksiin? (Mikon kommentti)
- Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset -sivulla on taulukko jossa vertaillaan jatropan, palmuöljyn ja kalaöljyn ilmastovaikutuksia. Kuuluuko tälle sivulle?
Keskustelua vaikutuskaaviosta
--10: Onko öljyn saanto tarpeeton muuttuja? Tietysti, jos on tietoa esim. siitä kuinka paljon öljyä syntyy minkäkinlaisesta kalajätteestä, sen pohjalta voi luoda oman muuttujansa "öljyn saanto". Sen voi myös sisällyttää muuttujaan "kalajäteöljyn tuotanto". --Mikko Pohjola 27. heinäkuuta 2011 kello 14.54 (EEST)
--11: Vähän on vielä nuolet vinksallaan. Oleellisinta on tietysti, että asia itsessään on ojennuksessa. Ulkoasutekijät ovat kuitenkin toissijaisia, vaikka voivat olla tärkeitä nekin. --Mikko Pohjola 27. heinäkuuta 2011 kello 14.54 (EEST)
--12: Nuoli kalajätteen tuotannosta kalajätteen muuhun käyttöön vielä pois. Vaikka ko. vaikutus voikin olla olemassa, se lienee tässä tarkastelussa tarpeeton. --Mikko Pohjola 27. heinäkuuta 2011 kello 17.54 (EEST)
--13: Sitten ei muuta kuin olemassa olevaa materiaalia vain kaavion antamaan rakenteeseen. --Mikko Pohjola 27. heinäkuuta 2011 kello 17.54 (EEST)
- --5: Kun vaikutuskaavio on tehty, riippuvuudet (mikä asia vaikuttaa mihinkin) olisi hyvä käydä läpi vaikutuskaavion avulla, listata kullekin sivulle ja katsoa, että toisiinsa vaikutussuhteessa olevat asiat on esitetty (mahdollisimman) yhdenmukaisella tavalla. --Mikko Pohjola 21. heinäkuuta 2011 kello 13.27 (EEST)
←6 Tätä Teemun kanssa tuumittiin ja päädyttiin ajatukseen, että suuri osa muuttujista kannattaa laittaa kuvaamaan prosessien yksikköpäästöjä tai -saantoja. Eli kuvataan paljonko kalajätteestä saadaan kalaöljyä (vaihtelee kalalajeittain), paljonko kalaöljystä saadaan dieseliä jne. Suurin osa tuotannon vaikutuksista on helposti laskettavissa, kun vain päätetään jokin dieselin tuotantovolyymi, ja tällä kerrotaan yksikköpäästöt, jotta nähdään paljonko eri prosesseja pitää ajaa tavoitteen saavuttamiseksi. Malli olisi siis need pull -tyyppinen, vähän elinkaariajattelua muistuttava malli. Samaa ideaa pitäisi soveltaa jatropaan, koska molemmathan perustuvat samaan tarpeeseen. Näin malleja voisi osittain yhdistää biodiesel-päässä. --Jouni Tuomisto 25. heinäkuuta 2011 kello 23.24 (EEST)
←--7: . Mietimme myös massataseeseen perustuvaa mallia kalajätteen seurantaan, mutta tästä luovuttiin koska monet tärkeät mallin osat eivät käsittele materiaalivirtoja. Lisäksi hintadynamiikka olisi ollut hankalasti kuvattavissa (tosin ei meillä ole siihen muutakaan hyvää ideaa). --Jouni Tuomisto 25. heinäkuuta 2011 kello 23.24 (EEST) (type: truth; paradigms: science: defence)