Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset Suomessa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 27. syyskuuta 2011 kello 13.49 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (→‎Vastaus: Reijan teksti lisätty tähän pohjaksi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Kysymys

Mitkä ovat ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset Suomessa?

Lisäkysymys: Mitä tutkimusta on tästä aiheesta meneillään?

Vastaus

2.4. Terveys ja hyvinvointi

2.4.1. Terveys

Ilmaston lämmetessä helteen aiheuttamien terveysongelmien voidaan odottaa yleistyvän ja toisaalta kylmyyteen liittyvien terveysongelmien vähenevän. Rankkasateiden yleistyminen voi lisätä talousvesien pilaantumisen riskiä ja hyönteisten tai muiden eläinvälitteisten tautien levinneisyydessä voi tapahtua muutoksia. Talvisin pilvisyys lisääntyy ja lumipeite vähenee; aiempaa synkemmät talvet voivat pahentaa mielenterveysongelmia. Ilmastonmuutoksen kielteisiin terveysvaikutuksiin voidaan varautua kehittämällä mm. varoitusjärjestelmiä ja terveydenhuolloin toimia tietyissä säätilanteissa.

(Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin liittyvää tutkimusta on tehty vasta vähän Suomessa. Terveysvaikutuksia ei tutkittu ISTOssa, ja tässä esitetään pääasiasiassa muissa tutkimushankkeissa saatuja tuloksia. ACCLIM-projektin tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää myös terveysvaikutusten arvioinneissa suuntaa-antavasti.)

Lämpötilan ääripäät lisäävät rasitusta

Sään ja ilmaston terveysvaikutuksista parhaiten tunnetaan kuolleisuuden lämpötilariippuvuus, joka on U-muotoinen, siten että lämpötilan molemmat ääripäät – helleaallot ja kylmyys – lisäävät kuolleisuutta pääasiassa sydän- ja hengitystiesairauksien seurauksena. Kylmällä säällä verisuonet supistuvat, mikä nostaa verenpainetta. Kuumalla säällä nestehukan vuoksi veren viskositeetti kohoaa ja lisää siten riskiä verenkierron häiriöihin. Kuolleisuudessa on nähtävissä myös selkeä vuodenaikaisvaihtelu, siten että kuolleisuus on keskimäärin korkeampi talvipuolella vuotta kuin kesäaikana. Kuolleisuuden kasvua talvisin selitetään myös hengitystieinfektioilla ja niiden aiheuttamalla sydämen lisärasituksella. Suomen nykyisessä ilmastossa helteen arvioidaan aiheuttavan keskimäärin 100–200 ylimääräistä kuolemantapausta ja kylmyyden 2000–3000 (Näyhä, 2005).

Ihmiset myös sopeutuvat omaan ilmastoonsa, mikä näkyy siten, että lämpimään ilmastoon tottuneet ovat herkempiä kylmyydelle kuin suomalaiset ja toisaalta helteen vaikutus kuolleisuuteen alkaa näkyä Suomessa alemmilla lämpötiloilla kuin lämpimämmissä ilmastoissa. Suomessa kuolleisuus on pienimmillään vuorokauden keskilämpötilan ollessa n. 14 astetta. Ilmastonmuutoksen seurauksena helleaaltojen aiheuttamien kuolemantapausten voidaan odottaa lisääntyvän tulevaisuudessa, vaikka ihmiset sopeutuvatkin jossain määrin muuttuvaan ilmastoon. Toisaalta ilmastonmuutoksen myönteisenä seurauksena kylmän sään aiheuttamien terveysongelmien odotetaan jonkin verran vähenevän. (Hassi ja Rytkönen, 2005).

Heinäkuun 2010 helleaallon voidaan arvioida lisänneen kuolleiden määrää noin 400:lla (Kuva xx) Helleaalto oli poikkeuksellinen monella tavoin. Sen aikana mitattiin uusi lämpöennätys ja uusia heinäkuun kuukausikeskilämpötilaennätyksiä. Mutta terveysvaikutusten kannalta oleellisempaa oli hellejakson pituus ja laajoilla alueilla lämpötila kohosi useana päivänä peräkkäin jopa yli 30 asteen. Todennäköisyyslaskelmien mukaan nykyisessä, jo muuttuneessa ilmastossa kesän 2010 kaltainen hellekesä koettaisiin vain kerran elämässä. Ilmastonmuutoksen edetessä todennäköisyys kasvaa ja tällainen kesä koettaisiin vuosisadan puolivälin arvioidussa, muuttuneessa ilmastossa jopa kerran 10–15 vuodessa. (Räisänen, 2010)


Kuva xx. Kuolleet kuukausittain touko-syyskuussa 2003–2010. Lähde: Tilastokeskus



Hannu R: Kylmyys ja työterveysnäkökulmat


Muutokset sateissa ja lämpötiloissa vaikuttavat monin tavoin

Kuva xx


Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös joidenkin tapaturmien määriin. Esim. liukas keli aiheuttaa nykyisin noin 50 000 tapaturmaa jalankulkijoille talvikauden aikana. Ilmaston muuttuessa voidaan suuressa osassa maata odottaa nollakelien yleistymisen lisäävän liukastumistapaturmien riskiä samalla kun eteläisimmässä osassa maata riski pienenee talven lyhetessä. (Ruuhela et al., 2005).

Rankkasateiden ja tulvien yleistyminen voi aiheuttaa uima- ja juomavesien saastumista; uutiskynnyksen ylittävien ongelmien lisäksi runsaat sateet voivat aiheuttaa paikallisia pienempiä terveysongelmia pintavesien päästessä saastuttamaan kaivoja. Kasvukauden piteneminen puolestaan näkyy mm. siitepölyallergioiden oireiden ilmaantuvuudessa.

Epäsuorasti ilmastonmuutos vaikuttaa vektorivälitteisten sairauksien leviämiseen ja määrään. Borrelioosi, Puutiasiaivokuume, myyräkuume, pogostantauti (Olli Vapalahti?)

Muualla maailmassa voimakkaasti sääriippuvaisen malarian leviäminen mahdollisesti uusille alueille on merkittävä uhka. Vaikka Suomeen ei leviäisikään uusia vektorivälitteisiä sairauksia, matkailun seurauksena myös suomalaiset voivat altistua niille.

Terveys on lopulta monen eri tekijän lopputulos, jossa on otettava huomioon myös muutokset yhteiskunnissa. Ympäri maapalloa tapahtuvat muutokset kuivuudessa ja sateisuudessa näkyvät mm. ruoantuotannossa ja alueiden elinkelpoisuudessa. Tulevaisuudessa ympäristöpakolaisuus voi vaikuttaa myös suomalaisen lääkärin päivittäiseen työhön nykyistä enemmän.

Kaamosmasennus ja itsemurhat… (Timo Partonen, Reija)


Sopeutuminen

Ilmatieteen laitos on aloittanut kesällä 2011 hellevaroituspalvelun. Kolmiportaiset varoituskriteerit perustuvat helteen terveysvaikutuksiin ja ilmastotilastoihin. Koska kylmään säähän liittyvät kielteiset terveysvaikutukset alkavat jo Suomen ilmaston kannalta tavanomaisissa lämpöoloissa, pakkasvaroitusten kriteerit perustuvat ilmastotilastoihin. Pakkasvaroituksissa otetaan huomioon lämpötilan lisäksi tuulen vaikutus.

Hellevaroitukset ja niihin liittyvä muu tiedottaminen lisäävät kansalaisten tietoisuutta helteen kielteisistä terveysvaikutuksista, mutta sen lisäksi tulevaisuudessa on tarpeen parantaa. terveydenhuolloin toimintaa helleaaltojen ja pitkien kovien pakkasjaksojen aikaan. (Timo Lanki)

EuroMomo…


Taloudelliset arviot

- liukastumistapaturmista löytyy, löytyykö muuta?

- vesi-epidemiat?


Viitteet:

Hassi, J. and Rytkönen, M. 2005. Climate warming and health adaptation in Finland. FINADAPT Working Paper 7, Finnish Environment Institute Mimeographs 337, Helsinki, 22 pp.

Näyhä, S. Environmental temperature and mortality. Int J Circumpolar Health 2005;64(5):451-458

Määritelmä

Data

Etsi seuraavat raportit, linkkaa tähän ja listaa raporteissa mainitut keskeiset terveysvaikutukset. Useimmat raportit käsittelevät asiaa laajemmin kuin Suomen kannalta, mutta aluksi tietoa haetaan laajalti, ja sen soveltuvuus Suomeen mietitään myöhemmin.

Katso myös

Avainsanat

Ilmastonmuutos, sopeutuminen, terveys, terveysvaikutus, helle, ääri-ilmiö, lämpötila, vektoritaudit

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Ilmastonmuutoksen_terveysvaikutukset_Suomessa&oldid=9714”