Joensuun keskustan liikennemalli J1

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2681
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2681}}

Rajaus

Liikennemalli J1 on rajusti yksinkertaistettu version Helsingin seudun joukkoliikennemallista. Malli J1 on rajattu Joensuun ydinkeskustaan 9*13-korttelin hilaan. Mallia J1 käytetään osana 29.9.2011 Joensuussa järjestettävää riskinarvioinnin ja yhteisöllisen päätöksenteon koulutustapahtumaa.

Määritelmä

Data

Kausaliteetti

Ylävirtamuuttujia ei ole.

Yksikkö

Muuttujan tulokset on ilmaistu useissa yksiköissä (liikennesuorite, CO2-päästöt, pienhiukkaspäästöt, DALYt)

Kaava

+ Näytä koodi - Piilota koodi

library(OpasnetBaseUtils)
risteykset <- op_baseGetData("opasnet_base", "Op_fi2681")
# Muutetaan tekstitulokset numeroiksi. Jostain syystä Länteen tallentui tekstinä.
risteykset[!is.na(risteykset$Result.Text), "Result"] <- as.numeric(risteykset[!is.na(risteykset$Result.Text), "Result.Text"])
risteykset <- reshape(risteykset[, 3:5], timevar = "Ilmansuunta", idvar = "Risteys", direction = "wide")
risteykset[is.na(risteykset)] <- 0
risteykset <- risteykset[, c(1,2,4,5,3)]
colnames(risteykset) <- c("Risteys","Pohjoiseen","Itään","Etelään","Länteen")
risteykset

# Luetaan liikennemaarat
#
# risteykset <- re#ad.table(file="~/Projects/Osallistuva_Demokratia/ERACEDU_Joensuu/risteykset.dat", sep=",")
# Eristetaan risteyspisteet omaan vektoriin÷
#
risteyspisteet <- risteykset[[1]]; dim(risteyspisteet)<-c(9,13)
# Muodostetaan ylimaaraiset rivit ja sarakkeet lahinaapuritaulukointia
# varten (ei periodisia reunoja):
#
test3<-c(1:(15*11)); dim(test3)<-c(11,15); test3<-test3*0;
test3[2:10,2:14]<-as.character(risteyspisteet); test3[1:11,1] <- "AA"; test3[1:11,15] <- "AA"; test3[1,2:14] <- "BB"; test3[11,2:14] <- "BB"; test3[1,1] <- "XX"; test3[1,15] <- "XX"; test3[11,1] <- "XX"; test3[11,15] <- "XX";
test3
#
# Poluksi maaritellaan pistejoukko vertekseja
#
polku<-c("A1","B1","B2")

# Maaritellaan lahinaapurilista kaikille polun pisteille:
#
lahinaapurilista <- list(1:(4*length(polku))); for(i in 1:length(polku)) {apuL <- which(test3 == polku[[i]]);
naapurit <-c(apuL+11,apuL-1,apuL-11,apuL+1); lahinaapurilista[[4*(i-1)+1]] <- naapurit[[1]];
lahinaapurilista[[4*(i-1)+2]] <- naapurit[[2]]; lahinaapurilista[[4*(i-1)+3]] <- naapurit[[3]];
lahinaapurilista[[4*(i-1)+4]] <- naapurit[[4]]}; lahinaapurit <- as.numeric(lahinaapurilista);
#
# Maaritellaan lahinaapuritN-vektori
#
lahinaapuritN <- list(1:length(lahinaapurit));
for(y in 1:length(lahinaapurit)) {lahinaapuritN[[y]] <- which(as.character(risteykset[[1]]) == test3[lahinaapurit][[y]])}

# Poistetaan listasta polun koordinaattipisteet:
#
polkuN <- list(1:length(polku)); for(i in 1:length(polku)) {polkuN[[i]] <- which(test3 == polku[[i]])}; num_polku<- as.numeric(polkuN);
# Maaritellaan apu_kampa, joka kertoo missa poistettavat polun elementit
# sijaitsevat lahinaapurilistassa:
#
apu_kampa<-as.numeric(lahinaapurit %in% num_polku)*(1:length(lahinaapurit));

# Maaritetaan muuttujan apu_kampa avulla lyhennetty lahinaapurilista, josta
# on poistettu polun elementit:
#
mod_lahinaapurit <- c(1:length(lahinaapurit)); for(i in 1:length(lahinaapurit)) {if(i==apu_kampa[[i]]) mod_lahinaapurit[[i]] <- 0 else mod_lahinaapurit[[i]] <- lahinaapurit[[i]]}; mod_lahinaapurit <- mod_lahinaapurit[mod_lahinaapurit != 0];

# Poistetaan listasta termit "AA" ja "BB"
#
apu_kampa <- which(test3[mod_lahinaapurit] == "AA" | test3[mod_lahinaapurit] == "BB");
mod_lahinaapurit <- mod_lahinaapurit[-apu_kampa];

# Tama olisi ollut yksinkertaisempi tapa poistaa myos muuttuja polku elementit
# lahinaapurit-listasta. Syy miksi sita ei kaytetty on se etta which()-funktio
# ei osaa verrata kahta vektoria toisiinsa. Vertailuun valikoituu vain
# jalkimmaisen vektorin ensimmainen elementti.

# Yleistetaan ylla oleva luuppiin, joka kay lapi kaikki mod_lahinaapurit
# -listan alkiot:
#
lahinaapuri_risteykset <- list(1:length(mod_lahinaapurit)); for(i in 1:length(mod_lahinaapurit)) {lahinaapuri_risteykset[[i]] <- which(risteykset[[1]] == as.list(test3[mod_lahinaapurit])[[i]])}

# Lasketaan painokertoimet kaikille risteyspisteille niiden liikennemaarien
# perusteella. Painokerroin = sarakkeen liikennemaara/kokonaisliikennemaara
# ja kokonaisliikennemaara = sarakkeen kaikkien arvojen summa.
# Vaikka monet risteykset esiintyvat monta kertaa, ei se haittaa vaikka
# ne lasketaankin mukaan joka kerran, koska jos risteyspiste on
# lahinaapuripiste useammalle polun pisteelle, pitaa sita painottaakin
# suuremmalla kertoimella.
#
# Painokerrointen mukainen jaettava eri ilmansuunnille (sarakkeet V2-V5)
# saadaan laskemalla ensin mitka ovat polun kokonaisliikennemaarat eri
# ilmansuuntiin ja kuinka paljon ne pienenevat esim. pyorakaistan
# implementoinnin yhteydessa.
#
# Ensin haetaan polku-muuttujan informaatio risteykset-taulukosta:
#
polku_risteykset <- list(1:length(polku)); for(i in 1:length(polku)) {polku_risteykset[[i]] <- which(risteykset[[1]] == polku[[i]])}

# Polun kokonaisliikennemaara (num_polun_liikennemaara) saadaan seuraaavasti:
#
polun_liikennemaara <- list(2:5); for(i in 2:5) {polun_liikennemaara[[i]] <- sum(risteykset[as.numeric(polku_risteykset),i])}; num_polun_liikennemaara <- as.numeric(polun_liikennemaara[2:5])

# Oletetaan, etta pyorakaistojen vetaminen ja pyorataskujen rakentaminen
# risteyksiin pienentaa autojen (= pikkuautojen ja bussien) liikennemaaria
# 10% lisaantyneen odotusajan jne. vuoksi (pyorailijoiden on paastava
# lahtemaan taskusta ennen autoilijoita).
#
# Maaritellaan jaettava liikennemaara vektoriin jaettava:
#
jaettava <- 0.1*num_polun_liikennemaara;

# Jotta kokonaisliikennesuorite ei olisi sailyva suure maaritetaan jaettava-muuttuja
# uudella tavalla. Yksinkertainen tapa on muuttaa
# jaettava-muuttujassa P,E ja I,L -sarakkeiden paikkaa.
# Maaritellaan siis jaettava_rotate -muuttuja:
#
jaettava_rotate <- c(1,1,1,1); jaettava_rotate[1] <- jaettava[2]; jaettava_rotate[2] <- jaettava[3]; jaettava_rotate[3] <- jaettava[4]; jaettava_rotate[4] <- jaettava[1]

# Lasketaan painokertoimet kaikille ilmansuunnille kaikissa
# lahinaapuripisteissa:
#
lnaapuri_liikennemaara <- list(2:5); for(i in 2:5) {lnaapuri_liikennemaara[[i]] <- sum(risteykset[as.numeric(lahinaapuri_risteykset),i])}; num_lnaapuri_liikennemaara <- as.numeric(lnaapuri_liikennemaara[2:5])

# Seuraavaksi lasketaan painokertoimet:
#
painokertoimet <- list(1:length(lahinaapuri_risteykset)); for(i in 1:length(lahinaapuri_risteykset)) {painokertoimet[[i]] <- risteykset[as.numeric(lahinaapuri_risteykset)[i],2:5]/num_lnaapuri_liikennemaara}

# Paljonko saadaan eri ilmansuuntiin jaettavaa joka risteyksessa on koodattu
# muuttujaan jaettavaa_per_risteys:
#
jaettava_per_risteys <- list(1:length(lahinaapuri_risteykset)); for(i in 1:length(lahinaapuri_risteykset)) {jaettava_per_risteys[[i]] <- painokertoimet[[i]]*jaettava_rotate}

# Viela pitaa vahentaa 'jaettava' jokaisesta risteyksesta polku-muuttujassa ja
# lisata jaettava_per_risteys-maara liikennetta jokaiseen
# lahinaapuriristeykseen jokaisessa ilmansuunnassa. Nain malli
# SAILYTTAA KOKONAIS LIIKENNEMAARAN.
#
# Ensin on maaritettava paljonko polulta liikennemaaraa poistetaan:
# Talletetaan modifioitu liikennemaaratieto taulukkoon risteykset2. Ensin
# polku-muuttujan osalta:
#
for(i in 1:length(polku)) {risteykset2[as.numeric(polku_risteykset),][i,2:5] <- risteykset[as.numeric(polku_risteykset),][i,2:5] - (risteykset[as.numeric(polku_risteykset),][i,2:5]/num_polun_liikennemaara)*jaettava_rotate}

# Tehdaan sama homma polun lahinaapureille (eli sovelletaan samaa kaavaa
# kuin polulle) ja talletetaan muutokset taulukkoon risteykset2:
# Yo. kaavassa risteykset2-muuttujalle pitaa korvat length(polku) termilla
# length(lahinaapuri_risteykset) ja polku_risteykset -muuttuja
# lahinaapuri_risteykset -muuttujalla, seka summata edellisiin
# risteykset-muuttujan arvoihin jaettava_per_risteys jokaisessa
# lahinaapuriristeyksessa:
#
for(i in 1:length(lahinaapuri_risteykset)) {risteykset2[as.numeric(lahinaapuri_risteykset),][i,2:5] <-  risteykset[as.numeric(lahinaapuri_risteykset),][i,2:5] + jaettava_per_risteys[[i]]}

# Kokonaisliikennemaarat koko katuverkossa saadaan summaamalla suoritteet
# jokaisessa hilapisteessa. Linkit tulee talloin laskettua kahteen kertaan,
# mika on oikein siita syysta, etta liikennemaarat ovat 'suunnattuja'.
# Oletuksena on etta molempiin suuntiin kulkee joka linkissa yhta paljon
# liikennetta ja nettovirta on nolla seka linkeissa etta risteyksissa.
#
kokonaisliikennemaara <- sum(sum(as.numeric(risteykset2[[2]])),sum(as.numeric(risteykset2[[3]])),sum(as.numeric(risteykset2[[4]])),sum(as.numeric(risteykset2[[5]])))

# Liikennesuoritteet sen sijaan muuttuvat. Liikennemaarat pitaa kertoa
# korttelidimensioilla. P-E-suunnassa korttelin sivunpituus on n.135 m
# (sarakkeet V2 ja V4) ja I-L -suunnassa n. 100 m (sarakkeet V3 ja V5).
# Maaritellaan ensin kokonaisliikennemaarat eri suuntiin:
#
kokonaisliikennemaara_suunta <- c(sum(as.numeric(risteykset2[[2]])),sum(as.numeric(risteykset2[[3]])),sum(as.numeric(risteykset2[[4]])),sum(as.numeric(risteykset2[[5]])))

# ja sitten liikennesuorite
#
liikennesuorite <- (kokonaisliikennemaara_suunta[1] + kokonaisliikennemaara_suunta[3])*135 + (kokonaisliikennemaara_suunta[2] + kokonaisliikennemaara_suunta[4])*100

Tulokset

Katso myös

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja