Osallistuva kaupunkisuunnittelu Joensuussa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 22. elokuuta 2011 kello 17.45 – tehnyt Smxb (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Tausta

Tälle sivulle kerätään koulutusmateriaalia Joensuussa lokakuun lopussa järjestettävään ERACEDU-koulutustapahtumaan. Tarkoituksena on esitellä mahdollisuuksien mukaan kaupungin edustajille (päättäjille, virkamiehille, kaupunkilaisille) osallistuvan kaupunkisuunnittelun uusia mahdollisuuksia, erityisesti mallipohjaista avointa arviointia. Koulutuspaketti vastaa kysymykseen "Miten kaupunkilaiset ja hallinto auttavat toisiaan kaupungin toimintojen suunnittelussa".

Koulutus järjestetään torstaina 29.9.2011 Joensuussa.


Kaupunkisuunnittelu pelinä

  • Aihe: kaupunkisuunnittelupeli joka keskittyy liikennesuunitteluun
  • Idea ja toteutus: sovellettavissa mihin tahansa kaupunkisuunnittelun osa-alueeseen
  • Pelurit: joensuulaiset, kaupungin virkamiehet, ELY-keskuksen edustajat
  • Peliympäristö:
  • Vaihtoehto 1: Opasnet (etuna täysiverinen wiki ja mahdollisuus ajaa simulaatiot samalta pelialustalta)
  • Vaihtoehto 2: Google Sites (melkein täysverinen wiki, helpompi ja visuaalisempi käyttää aloittelijalle kuin Opasnet. Lisäksi Google Sites'ia voi koristella widgeteillä ja sen voi yhdistää Google Groupsin kanssa (pelurit voivat muodostaa keskusteluryhmiä). Lisäksi Google Sites'in avulla voidaan suorittaa taulukkolaskentaa (täytyy tehdä R-koodina Opasnetissä). Sekä Google Sites'ssa että Opasnetissä voidaan tehdä polleja Googlen kyselytyökaluilla, joihin kommunikointi pelissä pääasiassa perustuu. Etuna Google Sites'ssa on se, että wikiä voivat monet päivittää täysin samanaikaisesti.) Opasnetissä voidaan tehdä samat asiat kuin Google Sites'ia käyttämällä, mutta Opasnet voi vaikuttaa vähän pelottavalta ammattilaissisältöineen ja sokerikuorrutettamattomine wikeineen.
  • Peli siirrettävissä helposti mihin tahansa kuntaan tai kaupunkiin. Se voidaan siis helposti parametrisoida uudelleen kun käyttökohde on kiinnitetty.
  • Kaikki pelissä käytetyt mallit ovat kaikille avointa lähdekoodia, kuten myös parametrisointidata ja analyysitulokset.


Pelin dynamiikka

  • pelaajat syöttävät sisään omat liikennekäyttäytymistapansa (Googlen kyselykaavakkeen kautta, jonka tuloksista muodostuu automaattisesti Google spreadsheet, joka voidaan postata Google Sites-pelisivulle. Opasnetissä tämä jää moderaattorin vastuulle). Kysymykset kaavakkeessa voidaan esim. esittää tyyliin 'ajan n kertaa viikkossa pyörällä töihin', 'vien lapset autolla kouluun n kertaa viikossa' jne. Tietojen perusteella voidaan pelaajat luokitella ryhmiin (lapsettomat pyöräilijät, aktiiviautoilijat jne.). Ryhmiä varten moderaattori perustaa oman Google Ryhmän. Pelaajat voivat myos suoraan muodostaa omia ryhmiään, jos kyselydatan pohjalta tehty luokittelu ei kelpaa. Pelaajan on myös mahdollista kuulua useampaan ryhmään niin halutessaan. Ryhmäsivunsa lisäksi pelaajat seuraavat pelin 'pääsivua', johon pelitapahtumat päivittyvät.
  • Pelitapahtumat generoidaan Googlen kyselylomakkeiden vastausten perusteella.
  • Yksinkertaisimmassa peliskenaariossa kaupungin johto haluaa esimerkiksi tehdä yhteisöllisen päätöksen siitä mihin uudet pyöräkaistat olisi vedettävä, tai mitkä kadut voitaisiin pyhittää kävelykaduiksi. (kaupunkilaisten kantoja kannattaa kartoittaa yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa koska pelkästään virkamiesten tekemä päätös voi johtaa siihen että kukaan ei kallilla rakennettuja uusia pyöräteitä käytä koska ne kulkevat 'väärässä' paikassa.)
  • Pelaajat generoivat listan sanapareista pelin pääsivun wikiin. He voivat yhdistellä sanoja kuten kadunnimiä, prosenttiosuuksia, kellonaikoja ja liikennevälineitä (voidaan siis yhdistella sanoja kuten 'autoton', 'polkupyoraton' tai 'bussiton' kadun- ja paikannimiin)
  • Huom! Wikilistan sijasta kätevämpi olisi käyttää karttapohjaista käyttöliittymää ja merkitä toiveet suoraan siihen. Niistä sitten automaatisesti generoituisi toimenpidelista (kuka osaa toteuttaa tämän?).
  • Lista toimenpide-ehdotuksista voi näyttää esim. tältä:
  • autoton Hämeentie
  • polkupyörätön Keskustori
  • autoton Keskuskatu ja polkupyörätön Kuusitie
  • Lehtikatu autoton klo 14-18
  • jne.
  • jne.
  • Liikennemalli laskee jokaiselle vaihtoehtoyhdistelmälle useita indeksejä joiden pohjalta ehdottaja ja muut lukijat voivat arvioida ehdotetun toimenpiteen järkevyyttä ja houkuttelevuutta omalta kannaltaan.
  • Mallipohjaisesti voidaan esittää ainakin seuraavat indeksit:
  • vaikutus henkilökohtaiseen terveyteen (pienhiukkasindeksi), voidaan esim. laskea astman saamisen todennäköisyys eri ikäryhmissä kun altistus jatkuu jonkin tietyn ajan.
  • CO2-indeksi (mitkä ovat ko. liikennejärjestelyn aiheuttamat hiilidioksidipäästöt koko kaupungin normaaliinliikennekuormitukseen verrattuna ja paljonko päästöistä joutuisi päästökaupassa pulittamaan)
  • rahaindeksi (paljonko eri liikennejärjestelyistä joutuisi pulittamaan kaupungin tasolla ja mikä esim. olisi vaikutus kaupungin vuosibudjettiin ja yksittäisten kaupunkilaisten verotukseen).
  • Jos Opasnetin tämänhetkinen malli ei pysty näitä laskemaan, kehitetään yksinkertaistettu esimerkkimalli pelin tarpeisiin ja pidemmällä tähtäimellä tarkempi ja helppokäyttöinen malli kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Tärkeää on että saadaan pelissä saadaan käyttöön useampi indeksi, jotka eivät aina ole yhteismitallisia. Esimerkiksi CO2-jalanjäljen kasvaminen voidaan tulkita esim. lisääntyneinä terveydenhoitokustannuksina ja näin kunnan veroprosentin kasvamismahdollisuutena. Näin pelaajat joutuvat miettimään valintojensa vaikutuksia myös tulevaisuudessa.

-Koska lista liikennejarjestelyista on pitka, eivat kaikki pelurit jaksa lukea ja vertailla kaikkia indekseja. Tassa ryhmadynamiikka astuu mukaan: Polkupyorailijat-ryhman yksi jasen huomaa etta 'autoton Mantykuja' ja pari muuta nayttavat polkupyorailijan arvomaailmaan hyvilta vaihtoehdoilta (esim. keskimaarainen liikennesuorite hyva, ilmanlaatu hyva jne.). Ryhman keskustelusivulla han pystyy vinkaamaan kavereilleen taman havainnon, siis myos niille laiskoille tai niille jotka tata polkypyorailijoiden ihanneratkaisua ole huomanneet, etta hei, aanestakaapas tata jos aanestaa taytyy.

-Kaikille ryhmille naytetaan indeksisetti heidan omasta nakokulmastaan. Kunnanjohtajan/politiikkojen nakokulma perustuu keskiarvoiseen 'hyvaan' ja han voi pyrkia esim. optimoimaan indeksit valitsemalla vaihtoehdoista ne joiden kokonaiskustannus on pienin valittamatta muista indekseista. Muilla ryhmilla on omat arvonsa ja optimointitavoitteensa.

-eri ryhmat voivat ryhmittya loytamansa omien suosikkien taakse ja yrittaa aanestaa niita jatkoon. Nain vaihtoehtojoukko supistuu. Siihen voidaan ehka myos jatkokierroksilla ehdottaa lisavaihtoehtoja kun iteratiivisesti kokeiluja tekemalla havaitaan etta esim. koko keskusta kannattaisi tehda autovapaaksi.

-Kaupunginjohto voi yrittaa tehda myonnytyksia jollekin tietylle ryhmalle saadakseen sen aanestamaan tietylla tavalla. esim. jos malli osoittaa etta kaikista ryhmista suurinta kustannusvaikutuksesta ovat vastuussa autoilijat, kaupungin johto voi tehda pelin paasivulla tarjouksen etta jos suostutte siihen etta keskimaarainen matka-aikanne pitenee 5 min keskustassa, kun siella pari katua muutetaan kavelykaduiksi niin kaupunki voi sijoittaa 1 miljoonan ohitustien rakentamiseen. Ja jalleen voidaan aanestaa.

Eli toimenpide-ehdotuksia tulee monelta taholta, niista yritetaan karsia jarkevimmat iteratiivisesti. Sitten kaupungin johto voi yrittaa optimointia viela parantaa tutkimalla mihin ryhmiin on kustannustehokkainta yrittaa vaikuttaa, ja sitten aloittaa uusi iteraatioprosessi loydettyjen 'miltei optimaalisten saarekkeide' ymparistossa. Esim. tasta vaiheesta eteenpain voitaisiin edeta niin etta vain kaupungin johto rakentaa toimenpidelistaa, jonka ryhmat aanestamalla hyvaksyvat tai hylkaavat. Tai jotenkin muuten iteratiivisesti.

Peli voidaan avata vaikka viikkoa aikaisemmin ja pyyta joensuulaisia jo alkamaan pelin ja se vain puretaan seminaaripaivana.


Yhtymäkohtia eri projekteihin

  • Tukeudutaan mallipohjaiseen hyöty-riski -analyysiin mutta sivuutetaan mallien toiminta ja tekniset seikat mahdollisimman nopeasti.
  • Avoimen arvioinnin tekniikka koitetaan esittää ehkä yhteisöllisen budjetoinnin kautta (?)
  • Keskustellaan kaupungin energia-, liikenne- ja ilmastopolitiikasta
  • Käytetään hyväksi Translink-esimerkin tyyppistä peliä
  • Kaupunkilaisilta paitsi kerätään arvoja, yritetään myös osallistaa pelin kautta jotta päätöksenteko olisi informoidumpaa. Sivistysnäkökulma on siis tärkeä.