Bioenergian saanto kalajätteestä
Moderaattori:Johannes (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
--2: kalajäte vs. muu bioenergialähde -vertailu kuvattava kysymyksessä. Vertailun tulos vastaukseen, taustatiedot perusteluihin (viitteet tietysti viitelistaan, kuten jo ovatkin). --Mikko Pohjola 21. heinäkuuta 2011 kello 12.36 (EEST)
Kysymys
Paljonko käyttökelpoista bioenergiaa saadaan tuotettua yhdestä kilosta tai tonnista tyypillistä kalanjalostuksen jätettä? Kuinka suuri kyseinen määrä on verrattuna muihin bioenergianlähteisiin, esimerkiksi jatropaöljyyn?
Vastaus
Kalajätteen energiatehokkuuden ( kg / 1l kalajäte) määrä verrattaessa muihin bioenergian valmistusmenetelmiin (energiatehokkuus, kustannukset yms.)
- Tonnista Jatropahedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä. Tästä voidaan laskea karkeasti keskiarvoja käyttäen Jatropan energiatehokkuudeksi 0.32l/kg. (Openshaw 2000)[1]
- Kalajätteen energiatehokkuudeksi on parhaimmillaan saatu 1l/1kg.
Obs | Nro | Valmistusaine | Result |
---|---|---|---|
1 | 1 | Jatropa | 0.32 |
2 | 2 | Kalajäte | 1 |
Perustelut
Eläimien suolista valmistettu biodiesel ei ole uusi tekniikka, mutta kiinnostus valmistukseen on herännyt vasta viime aikoina.
- Tutkimusten mukaan kalajätteet sopivat hyvin raaka-aineiksi energiantuotantoon. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT vertas tutkimuksessaan kuivalannan ja kalajätteen tehokkuutta biodieselin valmistamisessa. Alkuun reaktoriin syötettiin vain kuivalantaa, mutta kun kymmenesosa siitä korvattiin kalajätteellä, biokaasun tuotanto kasvoi yli kaksinkertaiseksi. [2]
- Varsinaisessa prosesissa kalaöljy johdetaan kalajätteestä ja sekoitetaan yleensä metanoliin. Polttoaine puhdistetaan lisäämällä mangaani, jotta tuote soveltuu moottoreihin ja reaktoreihin, joita käytetään biodieselin valmistukseen ( Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä ). Parhaimmillaan 1 kg kalajäteseosta voi tuottaa jopa yli 1 l biodieseliä. [3]
- Suomalainen biopolttoaineiden valmistamiseen erikoistunut yritys Rovina oy hyödyntää kalanperkuujätteitä biodieselin valmistuksessa.
Vuonna 2005 yhtö keräsi puoli miljoonaa kiloa perkuujätteitä ympäri Suomea ja näistä valmistettin 300000l biodieseliä. [4]
Riippuvuudet
Katso myös
Ensyklopedia-artikkelit: | |
Taustamuuttujat:
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production | |
Tuotanto- ja saantomuuttujat:
Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä | |
Vaikutukset:
Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset |
Viitteet
- ↑ Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen [1]
- ↑ http://www.finbio.fi/GetItem.asp?item=msg;16826
- ↑ http://www.fao.org/bioenergy/aquaticbiofuels/knowledge/fish-waste/en
- ↑ http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl& srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>