Budjettipeli SHO 2011
| [show] Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi2554 |
|---|
Pelin toiminta
Malli 1
- Pelaajien lukumäärä N (entä jos joku haluaa liittyä mukaan myöhemmin?). Käytettävissä oleva ei-kiinteiden kustannusten määrä X.
- Jaetaan jokaiselle pelaajalle alussa määrä X/N pelimerkkejä.
- Pyydetään pelaajia jakamaan rahansa eri politiikka-alueita kuvaaviin kirstuihin sen mukaan kuinka arvokkaina he niihin kuuluvia asioita pitävät (tässä voidaan käyttää karkeampaa tai hienojakoisempaa luokitusta).
- Kun kaikki ovat pelimerkkinsä sijoittaneet, katsotaan Wikihallitusohjelmasta mitä kombinaatiota kussakin kirstussa olevalla rahasummalla voidaan toteuttaa (kaikki toiveen on hinnoiteltu)
- Visualisaatio...
Yleisiä kommentteja
- Tämä versio on yksilö-/koulutuspeli, jossa käyttäjä saa itsevaltiaana luoda oman menobudjettiehdotuksensa joko niin, että hänelle annetaan jokin summa rahaa, jota hän voi jakaa eri pääkohtiin tai niin, että hänen täytyy ensin "hankkia" rahaa tulobudjettipuolelta ennen kuin hän voi laittaa sitä menopuolelle.
- Tarvitaan riittävä määrä pelaajia jotta saadaan kerättyä mielekästä statistista informaatiota. Olisi esimerkiksi kiinnostavaa päästä vertaamaan, eroaisiko satunnaisesti valittujen 200 käyttäjän pelien keskiarvo nykyisestä virallisesta hallitusbudjetista, kun pelaajatkin joutuisivat ottamaan huomioon talouden realiteetit.
- Pelissä on voitava perustella valintojaan, tavoitteitaan ja päätöksiään. Tämä tehdään wikissä samaantapaan kuin wikihallitusojelmassa. Nopeampitempoiseen keskusteluun voidaan käyttää erillistä keskustelupalstaa (Forum, chat).
Malli 2
Dynamiikka
- Pelaaja luo oman tilin peliin. Tiliin voi palata ja tietoja voi muuttaa tarvittaessa.
- Pelaajalla on käytössään jokin summa rahaa (joko vakiosumma tai tulopuolelta hankittu)
- Pelaaja sijoittaa rahat eri hallinnonaloille (pelissä tiedot nykybudjetista sekä joitakin ehdotuksia siitä, mitä rahalla voisi saada). Pelaajan on myös mahdollista itse kirjoittaa kommenttikenttään, mihin tarkkaan ottaen hän haluaisi summan kohdistettavan. Pelissä on laskuri, joka estää liiallisen varojen käytön.
Tässä täytyy pohtia sitä, miten tarkkaan eri hallinnonalat halutaan määritellä. Tuo ihan perusjako (esim. oikeusministeriö vs. ympäristöministeriö) ei välttämättä vielä ole kovin hedelmällinen tai mielenkiintoinen, mutta jostain aika yksinkertaisesta pitää varmaan aloittaa. Sitäkin voi pohtia, uskaltaisimmeko painottaa joitakin merkittäviä hallinnon alueita (opetus, sosiaaliala, liikenne, viestintä, työ, poliisi...) ja jättää joitakin talouden kannalta vähemmän merkittäviä tai hankalammin hahmotettavia budjetin kohtia kokonaan pois (VM, valtioneuvosto, eduskunta, presidentti, oikeus..) tai siis sellaisiksi, että niihin pelaaja ei voi vaikuttaa. Siis ihan vaan siksi, että pelistä ei tulisi ihan kuolettavan pitkää ja monimutkaista.
- Käyttäjä voi valita menolistasta hinnoiteltuja kohtia (esim. yksi opettaja, lääkäri, vanhainkodin hoitaja tai nuorisotyöntekijä, terveyskeskusmaksun poistaminen jne.). Tätä vastaan hänen on valittava tulolistasta vastaava summa rahaa (esim. veroäyrin nosto 0,5%, uimahallimaksujen korotus, terveyskeskusmaksun korotus). Sekä tulo- että menoehdotuksia voidaan lisätä sitä mukaa kuin aikaa on (käyttäjät voisivat itsekin lisätä niitä, jos asiantuntemusta löytyy).
- Ideana aika simppeli ja nopeasti käyttövalmis. On helppoa aloittaa ihan "karvalakkimallilla" ja sitten laajentaa sitä mukaa, kun aikaa ja asiantuntemusta löytyy. Kyseisen kunnan tai valtion virallinen budjetti toimii ainoastaan taustatietona ja pelissä keskitytään vertailemaan ehdolla olevia tulo- ja menokohtia.
- Sekä meno- että tulovaihtoehtojen kohdalla voisi olla tarkempia tietoja nykytilanteesta ja mahdollisuus käyttäjälle kommentoida tai tarkentaa omia valintojaan.
- Kuntahallitusohjelma
Budjettipeli - Salon kaupunki
RAHASÄKIT
Nämä ovat suoraan kaupungin budjetista, joten siinä mielessä meillä ei tässä kohtaa pitäisi olla ihmeempää kommentoitavaa (kommentoinnin hoitavat sitten aikanaan käyttäjät). Nämä ovat vain esimerkkejä demoa varten ja myös tämän kaupungin kohdalla voi löytyä huomattavasti herkullisempiakin rahasäkkivaihtoehtoja. Lisäksi nämä nykyiset budjettiarviot ovat joka tapauksessa vanhoja jo ensi vuonna eli sisältö pitää tehdä uudelleen.
Henkilökunnan palkkaaminen (vielä mietinnässä, onko tämä järkevä lähestymistapa, sillä nämä rahasäkit sisältyvät moniin jäljempänä tuleviin säkkeihin, koska aika monissa kuluerissä nimenomaan henkilöstökulut ovat merkittävässä osassa)
Tällä hetkellä kokonaan budjetin ulkopuolelle olevia rahasäkkejä (Tämä on rahasäkkiryhmänä yksi mielenkiintoisimmista, mutta en tässä kohtaa ryhtynyt tämän luovemmaksi. Jääköön se käyttäjille. Mahdollisuudet ovat rajattomat.) 100e:n hyvinvointiseteli kaupungin työntekijöille 400 000e/vuosi (työntekijöitä 4000) Muita voisivat olla esim. kouluateriaan käytettävän rahamäärän lisääminen, jonkun tietyn leikkipuiston tai kadunpätkän kunnostaminen, kaupunkilaisten kesäjuhlan järjestäminen, uuden palvelutalon rakentaminen, ilmaiset puistojumpat jne.
Pelin alkuun seuraavat tiedot
Talousarvion kokonaismenot vuonna 2011 ovat 380,7milj.euroa ja tulot 375,2milj. euroa. Veroäyrin nosto 0,75 pykälää tuo 6 miljoonaa euroa lisätuloa vuositasolla. Nykyinen veroprosentti on 18,75. Asukaskohtainen lainamäärä on 1640e. Seuraavat tiedot sekä tekstinä että piirakkakuviona: Kaupungin toimintamenoista 46,5% koostuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista menoista ja 25,3% opetuslautakunnan alaisista menoista. Kolmanneksi suurin on tekninen lautakunta (11,5% menoista). Toimintamenoista 44,3% koostuu henkilöstökuluista ja 36,7% palveluiden ostosta. Toimintatuloista merkittävimmät lautakunnat ovat tekninen lautakunta (37,4%), sosiaali- ja terveyslautakunta (19,9%) ja kaupunginhallitus (13,2%). Toimintatulot kattavat kuitenkin vain 29,4% kaupungin tuloista. Merkittäv
Katso myös
- Budjettipelissä käytetään esimerkkinä Salon kaupungin budjettidataa, jonka pilkkomista hierarkisesti erikokoisiin kustannuseriin ('rahasäkkeihin') on käsitelty Salon_kaupungin_talousarvio-sivulla.
- Taustoitusta yhteisölliseen budjetointiin kehittyvissä talouksissa: Participedia ja Participatory Budgeting, The World Bank, (Ed.) Anwar Shah.
- Ideoiden kerääminen esiparametrisoitaviin rahasäkkeihin Twitterin avulla (puhdas mobiiliosallistuminen tehtävä mahdolliseksi jossain vaiheessa)
- Pelin interaktiivisella versiolla voidaan saavuttaa monta etua: (1) psykologiset tutkimukset osoittavat että virtuaalivaluuttaan suhtaudutaan kuten oikeaan. Muiden pelaajien silmien alla tuhlaileva käytös voi johtaa sosiaalisen neuvotteluaseman heikentymiseen. (2) Pelaajat oppivat toistensa arvoista ja motiiveista kommunikoinnin kautta. (3) Kompromissien neuvotteleminen voi olla motivaatiotekijä monille pelaajille. Haittapuolena kommunikaatiosta on mm. ajankäyttöön liityvät rajoitukset, jotka korostuvat riitatilanteissa.
- Ks. Innovation Games -ryhmän joukkobudjetointipelin tilannekuvaus pelin dynamiikasta San Josessa Kaliforniassa. Pelintekijöiden crowdfunding-puffi löytyy täältä, ks. myös kotisivut http://innovationgames.com/2011/07/serious-games-to-fix-broken-governments/. Muita pelejä voi testata tässä osoitteessa.
- Yhteisöllistä budjetointia ja wikihallitusohjelmaa voidaan hyödyntää myös kuntatasolla (kunnallisvaalit 2012). Vaikka kunnallistasolla ei varsinaisesti harrasteta hallitusohjelmien tekemistä, voitaisiin tällainen käytäntö aloittaa ottamalla kuntalaiset mukaan alusta asti keräämään tavoitteita 'kuntahallitusohjelmaan' (vrt. Turun kaupungin hallitussopimus)
- Useita erilaisia budjettisimulaattoreita visualisointeineen ja osittain jopa varustettuna syy-seurausanalyysityökaluin (ks. esim [1])
Vanhoja versioita
- [2] Ikilinkki vanhempaan versioon 17.7.2011