Budjettipeli SHO 2011
| [show] Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi2554 |
|---|
Pelin toiminta
Malli 1
- Pelaajien lukumäärä N (entä jos joku haluaa liittyä mukaan myöhemmin?). Käytettävissä oleva ei-kiinteiden kustannusten määrä X.
- Jaetaan jokaiselle pelaajalle alussa määrä X/N pelimerkkejä.
- Pyydetään pelaajia jakamaan rahansa eri politiikka-alueita kuvaaviin kirstuihin sen mukaan kuinka arvokkaina he niihin kuuluvia asioita pitävät (tässä voidaan käyttää karkeampaa tai hienojakoisempaa luokitusta).
- Kun kaikki ovat pelimerkkinsä sijoittaneet, katsotaan Wikihallitusohjelmasta mitä kombinaatiota kussakin kirstussa olevalla rahasummalla voidaan toteuttaa (kaikki toiveen on hinnoiteltu)
- Visualisaatio...
Malli 2
- Tämä versio on yksilö-/koulutuspeli, jossa käyttäjä saa itsevaltiaana luoda oman menobudjettiehdotuksensa joko niin, että hänelle annetaan jokin summa rahaa, jota hän voi jakaa eri pääkohtiin tai niin, että hänen täytyy ensin "hankkia" rahaa tulobudjettipuolelta ennen kuin hän voi laittaa sitä menopuolelle.
Jos toteutetaan ensimmäistä vaihtoehtoa eli käyttäjälle annetaan esim. 10mrd euroa, niin silloinhan tuo summa pitää ensin poistaa todellisesta budjettiehdotuksesta. Muutoin menobudjetista tulee kyseisen summan verran liian suuri (ja millä perusteella nämä poistot tehtäisiin? Juustohöylällä? Vai sillä perusteella, miten paljon jokaisella hallinnonalalla erikseen todellisuudessa on liikkumavaraa, olisko nämä summat jostain saatavilla?) --1: Voidaan tehdä niin että jokainen pelaaja saa summan, joka pelin loppuvaiheessa normalisoidaan käytettävissä olevaan rahamäärään. Sitä ei siis tarvi etukäteen poistaa budjetista. Eri hallinnonaloilla olevat summat voidaan arvioida edellisvuosien talousarvioista esim. niin että katsotaan montako prosenttia budejettikehys on prosentuaalisesti muuttunut vuodesta vuoteen. --Smxb 4. heinäkuuta 2011 kello 22.29 (EEST)
Vaikka peli onkin alunperin yksilöpeli, on datasta käsittääkseni suht helppo ottaa esiin myös yleisempiä trendejä siinä vaiheessa, kun pelaajia on niin paljon, että voidaan perustellusti väittää noilla trendeillä olevan jotakin todellista painoarvoa. Siinä vaiheessa, kun pelaajia on sata tai kaksi, ei yleinen analyysi vielä tunnu kovin mielekkäältä tai vakuuttavalta. Tai ehkä pelin mainostamiseen, mutta ei juuri muuhun.
- Pelaaja luo oman tilin peliin. Tiliin voi palata ja tietoja voi muuttaa tarvittaessa.
- Pelaajalla on käytössään jokin summa rahaa (joko vakiosumma tai tulopuolelta hankittu)
- Pelaaja sijoittaa rahat eri hallinnonaloille (pelissä tiedot nykybudjetista sekä joitakin ehdotuksia siitä, mitä rahalla voisi saada). Pelaajan on myös mahdollista itse kirjoittaa kommenttikenttään, mihin tarkkaan ottaen hän haluaisi summan kohdistettavan. Pelissä on laskuri, joka estää liiallisen varojen käytön.
Tässä täytyy pohtia sitä, miten tarkkaan eri hallinnonalat halutaan määritellä. Tuo ihan perusjako (esim. oikeusministeriö vs. ympäristöministeriö) ei välttämättä vielä ole kovin hedelmällinen tai mielenkiintoinen, mutta jostain aika yksinkertaisesta pitää varmaan aloittaa. Sitäkin voi pohtia, uskaltaisimmeko painottaa joitakin merkittäviä hallinnon alueita (opetus, sosiaaliala, liikenne, viestintä, työ, poliisi...) ja jättää joitakin talouden kannalta vähemmän merkittäviä tai hankalammin hahmotettavia budjetin kohtia kokonaan pois (VM, valtioneuvosto, eduskunta, presidentti, oikeus..) tai siis sellaisiksi, että niihin pelaaja ei voi vaikuttaa. Siis ihan vaan siksi, että pelistä ei tulisi ihan kuolettavan pitkää ja monimutkaista.
4. Pelissä voisi olla myös mahdollisuus perustella päätöksiään (ja sitä kautta siihen sitten joskus voisi mallinnustakin tunkea) --2: Perusteet ja niistä käytävä väittely voidaan käydä myös Wikihallitusohjelman yhteydessä tai Simupediassa jos siirrämme sinne koko ohjelman. --Smxb 4. heinäkuuta 2011 kello 22.29 (EEST)
Jos peliin saadaan paljon käyttäjiä, on sen perusteella mahdollista tehdä monenlaisia analyysejä käyttäjien mielipiteistä ja yleisistä trendeistä. Olisi esimerkiksi kiinnostavaa päästä vertaamaan, eroaisiko satunnaisesti valittujen 200 käyttäjän pelien keskiarvo nykyisestä virallisesta hallitusbudjetista, kun pelaajatkin joutuisivat ottamaan huomioon talouden realiteetit.
HALLITUSOHJELMA”PELI”/HALLITUSOHJELMAKYSELY
Budjettipelin sisaruksena tai vaihtoehtona voisi toteuttaa ”hallitusohjelmakyselyn” vaalikone-tyyppisenä toteutuksena. Otanta ei tietenkään olisi tieteellisesti kestävällä pohjalla, mutta jonkinlaiseksi nettikansan mielipiteeksi tulosta ehkä kuitenkin voisi kutsua.
Tuloksia voisi raportoida samaan tyyliin kuin opasnetissä olevia kansanedustajien mielipiteitä, kuitenkin niin, että tulokset muuttuvat sitä mukaa, kun kyselyn täyttäneitä tulee lisää. Samoin voisi koostaa yleisraportteja tyyliin: näissä asioissa nettikansa on eniten yhtä mieltä ja näissä eniten eri mieltä. --3: Tämä on hyvä ajatus. Voimme mahdollisesti hyödyntää myös yhteistyökumppaneitamme, jotka vaalikoneiden kanssa toimivat. Esim. Keskusvaalikoneen väki voisi olla innostunut tällaisesta laajennuksesta. --Smxb 4. heinäkuuta 2011 kello 22.29 (EEST)
Tässäkin mallissa olisi hyvä olla rekisteröityminen ja mahdollisuus tarkastella aiempia vastauksiaan sekä tarvittaessa muuttaa niitä.
Kysymysten laatimisessa pitää tietysti olla tarkkana, ettei kysymysten asettelulla liikaa ohjaa vastauksia.
Hienointa olisi, jos nämä kaksi ”peliä” voisi jotenkin yhdistää niin, että kansalaiset eivät voisi luoda omia ohjelmiaan ”kaikkea kaikille”-periaatteella, vaan joutuisivat ihan oikeasti miettimään, mistä ovat valmiit luopumaan jonkin toisen tavoitteen saavuttaakseen.
BUDJETTIPELI TARKENNUSTA
Tämä versio on yksilö-/koulutuspeli, jossa käyttäjä saa itsevaltiaana luoda oman kunnan (tai valtion) menobudjettiehdotuksen niin, että hänen täytyy "hankkia" rahaa tulobudjettipuolelta ennen kuin hän voi laittaa sitä menopuolelle.
Käyttäjä voi valita menolistasta hinnoiteltuja kohtia (esim. yksi opettaja, lääkäri, vanhainkodin hoitaja tai nuorisotyöntekijä, terveyskeskusmaksun poistaminen jne.). Tätä vastaan hänen on valittava tulolistasta vastaava summa rahaa (esim. veroäyrin nosto 0,5%, uimahallimaksujen korotus, terveyskeskusmaksun korotus). Sekä tulo- että menoehdotuksia voidaan lisätä sitä mukaa kuin aikaa on (käyttäjät voisivat itsekin lisätä niitä, jos asiantuntemusta löytyy).
Ideana aika simppeli ja nopeasti käyttövalmis. On helppoa aloittaa ihan "karvalakkimallilla" ja sitten laajentaa sitä mukaa, kun aikaa ja asiantuntemusta löytyy. Kyseisen kunnan tai valtion virallinen budjetti toimii ainoastaan taustatietona ja pelissä keskitytään vertailemaan ehdolla olevia tulo- ja menokohtia.
Sekä meno- että tulovaihtoehtojen kohdalla voisi olla tarkempia tietoja nykytilanteesta ja mahdollisuus käyttäjälle kommentoida tai tarkentaa omia valintojaan.
Budjettipeli - Salon kaupunki
Ihan en ymmärrä tuota argumenttia, että kannattaa erottaa kiinteät, vuosittain miltei samansuuruisina toistuvat kustannukset, koska silloinhan käyttäjille ei jää oikein mitään muuta pohdittavaa kuin investointitoimet. --1: Kannattaa määritellä perustaso (kuten totesit, suurin osa kustannuksista pysyy samoina), jonka ympärillä lisäinvestoinnit ja vähennykset tapahtuvat. Tämä on paljon helpompaa ja intuitiivisempaa kuin kaiken määrittäminen nollatasosta, joka itse asiassa vaatii virkamiestason ammattitietämystä. --Smxb 11. heinäkuuta 2011 kello 00.20 (EEST) Budjettihan käsittääkseni yleensä tehdään niin, että otetaan viime vuoden budjetti ja jatketaan suurinpiirtein samoilla linjoilla. Vaikka johonkin olisi vuodesta vuoteen käytetty jokin summa rahaa, niin ei se itsestään selvästi tarkoita, että niin pitää jatkaa. Esim. opetusryhmien koolle ja lastensuojeluilmoitusten käsittelyajoille on laki, mutta aika paljon on myös kulueriä, jotka jatkuvat vuodesta toiseen suht samanlaisina lähinnä siksi, että kukaan ei halua/uskalla/viitsi muuttaa niitä. Enää eivät edes kuntien tehtävät läheskään kaikki ole virkoja vaan toimia, ja niiden määrään voi kyllä vaikuttaa.
RAHASÄKIT Nämä ovat suoraan kaupungin budjetista, joten siinä mielessä meillä ei tässä kohtaa pitäisi olla ihmeempää kommentoitavaa (kommentoinnin hoitavat sitten aikanaan käyttäjät). Nämä ovat vain esimerkkejä demoa varten ja myös tämän kaupungin kohdalla voi löytyä huomattavasti herkullisempiakin rahasäkkivaihtoehtoja. Lisäksi nämä nykyiset budjettiarviot ovat joka tapauksessa vanhoja jo ensi vuonna eli sisältö pitää tehdä uudelleen.
Henkilökunnan palkkaaminen (vielä mietinnässä, onko tämä järkevä lähestymistapa, sillä nämä rahasäkit sisältyvät moniin jäljempänä tuleviin säkkeihin, koska aika monissa kuluerissä nimenomaan henkilöstökulut ovat merkittävässä osassa)
Tällä hetkellä kokonaan budjetin ulkopuolelle olevia rahasäkkejä (Tämä on rahasäkkiryhmänä yksi mielenkiintoisimmista, mutta en tässä kohtaa ryhtynyt tämän luovemmaksi. Jääköön se käyttäjille. Mahdollisuudet ovat rajattomat.) 100e:n hyvinvointiseteli kaupungin työntekijöille 400 000e/vuosi (työntekijöitä 4000) Muita voisivat olla esim. kouluateriaan käytettävän rahamäärän lisääminen, jonkun tietyn leikkipuiston tai kadunpätkän kunnostaminen, kaupunkilaisten kesäjuhlan järjestäminen, uuden palvelutalon rakentaminen, ilmaiset puistojumpat jne.
PELIN ALKUUN SEURAAVAT TIEDOT Talousarvion kokonaismenot vuonna 2011 ovat 380,7milj.euroa ja tulot 375,2milj. euroa. Veroäyrin nosto 0,75 pykälää tuo 6 miljoonaa euroa lisätuloa vuositasolla. Nykyinen veroprosentti on 18,75. Asukaskohtainen lainamäärä on 1640e. Seuraavat tiedot sekä tekstinä että piirakkakuviona: Kaupungin toimintamenoista 46,5% koostuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista menoista ja 25,3% opetuslautakunnan alaisista menoista. Kolmanneksi suurin on tekninen lautakunta (11,5% menoista). Toimintamenoista 44,3% koostuu henkilöstökuluista ja 36,7% palveluiden ostosta. Toimintatuloista merkittävimmät lautakunnat ovat tekninen lautakunta (37,4%), sosiaali- ja terveyslautakunta (19,9%) ja kaupunginhallitus (13,2%). Toimintatulot kattavat kuitenkin vain 29,4% kaupungin tuloista. Merkittäv
Katso myös
- Budjettipelissä käytetään esimerkkinä Salon kaupungin budjettidataa, jonka pilkkomista hierarkisesti erikokoisiin kustannuseriin ('rahasäkkeihin') on käsitelty Salon_kaupungin_talousarvio-sivulla.
- Taustoitusta yhteisölliseen budjetointiin kehittyvissä talouksissa: Participedia ja Participatory Budgeting, The World Bank, (Ed.) Anwar Shah.
- Ideoiden kerääminen esiparametrisoitaviin rahasäkkeihin Twitterin avulla (puhdas mobiiliosallistuminen tehtävä mahdolliseksi jossain vaiheessa)
- Pelin interaktiivisella versiolla voidaan saavuttaa monta etua: (1) psykologiset tutkimukset osoittavat että virtuaalivaluuttaan suhtaudutaan kuten oikeaan. Muiden pelaajien silmien alla tuhlaileva käytös voi johtaa sosiaalisen neuvotteluaseman heikentymiseen. (2) Pelaajat oppivat toistensa arvoista ja motiiveista kommunikoinnin kautta. (3) Kompromissien neuvotteleminen voi olla motivaatiotekijä monille pelaajille. Haittapuolena kommunikaatiosta on mm. ajankäyttöön liityvät rajoitukset, jotka korostuvat riitatilanteissa.
- Ks. Innovation Games -ryhmän joukkobudjetointipelin tilannekuvaus pelin dynamiikasta San Josessa Kaliforniassa. Pelintekijöiden crowdfunding-puffi löytyy täältä, ks. myös kotisivut http://innovationgames.com/2011/07/serious-games-to-fix-broken-governments/. Muita pelejä voi testata tässä osoitteessa.
- Yhteisöllistä budjetointia ja wikihallitusohjelmaa voidaan hyödyntää myös kuntatasolla (kunnallisvaalit 2012). Vaikka kunnallistasolla ei varsinaisesti harrasteta hallitusohjelmien tekemistä, voitaisiin tällainen käytäntö aloittaa ottamalla kuntalaiset mukaan alusta asti keräämään tavoitteita 'kuntahallitusohjelmaan' (vrt. Turun kaupungin hallitussopimus)
- Useita erilaisia budjettisimulaattoreita visualisointeineen ja osittain jopa varustettuna syy-seurausanalyysityökaluin (ks. esim [1])
Vanhoja versioita
- [2] Ikilinkki vanhempaan versioon 17.7.2011