Työvoimapolitiikka Suomessa

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2228
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2228}}

Rajaus

Millaista työvoimapolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Aktivointiastetta tulee ylläpitää ja painottaa resursseja aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin
   Työttömyysjakson varhaisvaiheeseen kohdistuvin toimin tulee estää työttömyysjaksojen pitkittymistä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osalta aktivointiastetta tulee nostaa, jotta pitkäaikaistyöttömyyden kasvua sekä työmarkkinoilta syrjäytymistä voitaisiin torjua. Samalla on kuitenkin turvattava ennaltaehkäisevien toimien riittävyys. Aktiiviset toimenpiteet tulee suunnata erityisesti niihin ryhmiin, joilla työttömyyden pitkittymisriski on suurin. Nuorten kohdalla Sanssikortin kaltaista työnhakijalle suunnattua työllistämistukea tulisi jatkossa käyttää yhtenä aktiivisen työvoimapolitiikan normaalina keinona.
2. Työvoimapalveluiden resurssien uudelleenkohdentaminen TE-toimistoissa ja palveluiden tehostaminen erityisesti sähköisiä palveluita lisäämällä
   Työvoimapalvelussa tulee ottaa käyttöön ns. monikanavainen palvelumalli, jossa sähköinen verkkoasiointi on ensisijainen palvelukanava kaikille työnhakijoille. Henkilökohtaista palvelua tulee tarjota tehostetusti sitä eniten tarvitseville. Toimintatapamuutos edellyttää työvoimapalveluiden yhtenäistä uudelleen kohdentamista TEtoimistoissa. Työvoimapalvelun verkkosivuilla olevaa CV-pankkia tulee täysimääräisesti hyödyntää sekä työnantajien että työnhakijoiden osalta.
3. TE-toimistojen resurssien tehokkaan kohdentumisen näkökulmasta TE-toimistojen, työttömyyskassojen sekä Kelan välistä työnjakoa tulee täsmentää muun muassa vähentämällä TE-toimistojen työttömyysturvaan liittyviä lausunto- ja valvontatehtäviä
   Aktiivisen työnhaun valvonnan ja työttömyysturvan välistä yhteyttä ei tässä yhteydessä pidä kuitenkaan heikentää.
4. Työikäisen väestön vähetessä on erittäin tärkeää, että työmarkkinoiden käytettävissä on mahdollisimman suuri terveiden ja työkykyisten ihmisten joukko
   Ryhmä painottaa erityisesti vaikeasti työllistyvien ja vajaasti työkykyisten työvoimapalveluiden kehittämistä ja korostaa eri tahojen (kuntien sosiaali- ja terveystoimi, Kela ja TE-toimistot) yhteistyön sekä työ- ja vastuunjaon tarvetta, erityisesti työvoiman palvelukeskuksissa kehitetyn moniammatilliseen palveluun perustuvan toimintamallin kehittämistä. Viranomaisten työnjaon on oltava sellainen, että lopputuloksena pitkäaikaistyöttömien terveyttä ja työkykyä vahvistetaan ja samalla heidän työllistymistään tuetaan. Työvoiman palvelukeskuksissa kehitetty moniammatilliseen palveluun perustuva palvelumalli tulee ottaa käyttöön niillä alueilla, joilla pienestä asiakasmääristä johtuen ei ole tarkoituksenmukaista perustaa yhteistä palvelupistettä. Samalla palvelukeskusten rahoitus tulee vakinaistaa. Päätöksentekoa mahdollisesta yhtenäisemmän palvelukeskusmallin kehittämisestä tukisi vaikuttavuusarvioinnin tekeminen nykyisten palvelukeskusten toimivuudesta. Keskusten palveluissa koulutuspuolen yhteyksiä tulee vahvistaa esim. kansanopistojen opetustarjonnan kautta.
5. Kuntien järjestämisvastuulla olevaa kuntouttavaa työtoimintaa tulee lisätä ja varmistaa siten, että siihen sisältyy aina työhön kuntouttavia elementtejä
   Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia päästä ammatilliseen aikuiskoulutukseen on tarpeen lisätä.
6. Työvoimapalveluiden uudistuksissa valtakunnallisen ohjauksen on oltava vahvaa, ja muutosten tulee toteutua täysimääräisesti TE-toimistojen toimintatavoissa
7. Työvoimakoulutuksen toimintamalleja ja hankintakäytäntöjä tulisi uudistaa vastaamaan nykyistä paremmin työmarkkinoiden muuttuvia osaamis- ja laatuvaatimuksia
8. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan yhteensovittaminen julkisten työvoimapalvelujen ja yrityspalvelujen yhteistyötä tiivistämällä
   Tämä edellyttää eräiden työvoima- ja yrityspalvelujen säädösten ja määrärahojen yhteenkokoamista sekä TE-toimistouudistuksen jatkamista erityisesti vahvistamalla yrityspalveluja. Yhteensovittamisessa tulee varmistaa työnhakijoille suunnattujen palveluiden säilyminen.
9. Yrittäjyyttä tulee tukea muun muassa laajentamalla startti-rahan käyttöä erilaisten aloittavan yrittäjyyden muotojen tukemiseen
10. Vajaakuntoiset, työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevat ovat työvoiman kysynnän elpyessä merkittävä työvoimavara
    Vajaakuntoisten työhön osallistumisen tulee edistää ja välityömarkkinoita kehittää. Vajaasti työkykyisille tulisi harkita mahdollisuutta pitkäkestoiseen työllistämistukeen. Vaikeasti työllistyville kohdistettujen toimien tavoitteena tulee pääsääntöisesti olla avoimille työmarkkinoille työllistyminen. Tähän liittyen yhteyttä työvoimapalveluihin tulee jatkuvasti ylläpitää.
11. Maahanmuuttajat ovat myös mahdollinen työvoimareservi työikäisenväestön vähetessä
    Heidän suhteellinen osuus työvoimasta on kantaväestöä matalampi, tosin maahanmuuttaja ryhmien välillä on huomattavia eroja. Ryhmässä todettiin, että kattavia ja yhtenäisiä tilastoja maahanmuuttajista ei kerätä, mikä vaikeuttaa tilanteen arviointia. Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi jatkossa tulisi vahvistaa pitkäjänteistä resurssisuunnittelua. Maahanmuuttajien kotoutukseen liittyvien kuntien ja valtion välisten kustannuksien suhdetta tulisi arvioida muun muassa valtionosuusjärjestelmän osalta (esim. kunnille kokonaisuudessaan korvattavat maahanmuuttajista aiheutuvat toimeentulotukimenot). Valtionosuusjärjestelmässä tulisi huomioida nykyistä paremmin maahanmuuttajien osuus kunnan väestöstä. Lisäksi määrärahojen ja hallinnonalojen koordinointia tulisi lisätä. Kotouttamisen järjestämisen ja rahoituksen osalta eri kokeilujen vaikuttavuutta tulisi tutkia ja tulosten perusteella tulee arvioida mahdollisuutta laajentaa kokeilumallien käyttöä muilla paikkakunnilla.
12. Etätyön tekemisen edellytyksiä on parannettava kolmikantaisesti
    Seuraavalla hallituskaudella on perustettava kolmikantainen työryhmä selvittämään etätyön tekemisen esteiden poistamista.
13. 100 000 uutta työpaikkaa
    SAK:n tavoitteena on työllistävä talouskasvu, jota tuetaan menokurilla ja veroratkaisuilla – palkkaveron progression lisäämisellä ja pääomaveron kiristämisellä – sekä harmaan talouden torjunnalla. Näiden jälkeen leikkauslistoja ei mukaan enää tarvita. Joustavat työajat ja perhevapaat ovat SAK:n lääkkeitä työurien pidentämiseen.
14. Pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan tehokkaampaa työvoimapolitiikkaa
    
15. Osatyökykyiset mukaan työelämään
16. Työ samanhintaiseksi teettäjälleen tekemisen ja teettämisen tavasta riippumatta
17. Perusteettomat määräaikaiset sopimukset kuriin
18. Ammattitutkinto kaikille --1: Mitä tarkoittaa 'kaikille'? Kaikille peruskouluasteelta valmistuville? --Smxb 27. toukokuuta 2011 kello 11.13 (EEST)
19. Harmaa talous kuriin tilaajan vastuuta laajentamalla ja työehtojen valvontaa lisäämällä
20. Ammattiliitoille kanneoikeus Epävarmassa työsuhteessa olevat työntekijät eivät välttämättä uskalla nousta puolustamaan omia etujaan, mistä syystä liitoilla on oltava kanneoikeus. Myös korkeakoulutettuja edustava Akava puoltaa kanneoikeutta. Yleinen ongelma akavalaisille ovat maksamattomat ylityöt. Kun työehtosopimusta rikotaan, asia ratkaistaan työtuomioistuimessa, mutta Ekonomiliiton jäsenistöstä puolet on työehtosopimusten ulkopuolella. Silloin työntekijän itse on ajettava asiaa käräjäoikeudessa. "Yksittäisen henkilön kynnys mennä oikeuteen on korkea" (Tage Lindberg).
21. Yhdenmukaiset lomat ja irtisanomissuoja riippumatta työsuhteen muodosta
22. Vuokratyöntekijöiden takuupalkka ja irtisanomissuoja
    Palvelualojen ammattiliitto vaatii vuokratyöntekijöille takuupalkkaa, varallaolokorvauksen kaltaista jatkuvaa korvausta sekä irtisanomissuojan kaltaista turvaa.
23. Tilaajavastuulain muuttaminen sellaiseksi, että urakoitsijalle oikeasti lankeaa vastuu aliurakoitsijoiden rikkeistä
24. Hallituksen ja eduskunnan on käytettävä niille kuuluvaa valtaa eikä luovutettava sitä eturyhmille
    Suomen Yrittäjien mielestä hallitus on jäänyt työmarkkinajärjestöjen panttivangiksi eikä ole sen takia pystynyt toteuttamaan kaikkia uudistuksia, joita tämänhetkiseen hallitusohjelmaan on kirjattu. Siksi etujärjestön tärkein vaatimus tulevaan hallitusohjelmaan liittyy suomalaiseen päätöksentekojärjestelmään. Hallituksen pitää ottaa itselleen takaisin valta ja vastuu, jotka nyt on luovutettu työmarkkinajärjestöille.
25. Yrityskohtainen sopiminen työehtosopimuksesta poikkeamisesta tehtävä mahdolliseksi
    Suomen Yrittäjät ajavat joustoturvaa, mikä tarkoittaa sitä, että työpaikoilla olisi mahdollista sopia paikallisesti esimerkiksi palkkauksen ja työajan yksityiskohdista. Myös yleissitovuusperiaatetta (so. valtakunnallinen työehtosopimus sitoo myös järjestäytymätöntä saman alan työnantajaa) tulisi muuttaa. "Yleissitovuus muuttuisi ehdottomasta oikeudesta subjektiiviseksi oikeudeksi. Sitä voisi käyttää, jos haluaisi" (Jussi Järventaus). Yleissitovuus on ammattiyhdistykselle pyhä asia, joten sen muuttaminen ei onnistu helposti. Se voisi onnistua lähinnä silloin, jos hallitus ohittaisi kolmikannan.
26. Hallitus tasaa tuloerot. Mikään työ ei ole toista työtä arvokkaampaa
    Mikään kohta rakenteilla olevassa hallitusohjelmassa ei saa toteutuessaan johtaa sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
27. Eduskunnan mielipide yritystukien leikkaamisesta ei kannusta yrittäjyyteen.

Työvoimapolitiikka Suomessa(M€/v)

Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1	Aktivointiasteen ylläpitäminen ja resurssien painottaminen aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin	-50
2	2	Työvoimapalveluiden resurssien uudelleenkohdentaminen TE-toimistoissa ja palveluiden tehostaminen sähköisiä palveluja lisäämällä	-5
3	3	TE-toimistojen, työttömyyskassojen sekä Kelan välisien työnjakojen täsmentäminen	+0.21
4	4	vaikeasti työllistyvien ja vajaasti työkykyisten työvoimapalveluiden kehittäminen	-10
5	5	Kuntien järjestämisvastuulla olevaa kuntouttavaa työtoimintaa tulee lisätä	-25
6	6	Työvoimapalveluiden vahva valtakunnallinen uudistaminen.	-0.5
7	7	Työvoimakoulutuksen toimintamalleja ja hankintakäytäntöjä tulisi uudistaa	-0.25
8	8	Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan yhteensovittaminen julkisten työvoimapalvelujen ja yrityspalvelujen yhteistyötä tiivistämällä	Määrittelemätön
9	9	Yrittäjyyden tukeminen laajentamalla stratti-rahan käyttöä	Määrittelemätön
10	10	Vajaakuntoisten työhön osallistumisen tulee edistää ja välityömarkkinoita kehittää	-10
11	11	Maahanmuuttajat ovat myös mahdollinen työvoimareservi työikäisenväestön vähetessä	-1,5
12	12	Etätyön tekemisen edellytyksien parantaminen kolminkertaiseksi	-1,5
13	13	100 000 työpaikkaa	+1 654
14	14	Pitkäaikaistyöttömyyden torjunnan työvoimapolitiikan tehostaminen	-10
15	15	Osatyökykyiset mukaan työelämään	-10
16	16	Työ samanhintaiseksi teettäjälleen tekemisen ja teettämisen tavasta riippumatta	Määrittelemätön
17	17	Perusteettomat määräaikaiset sopimukset kuriin	0
18	18	Ammattitutkinto kaikille	Määrittelemätön
19	19	Harmaa talous kuriin tilaajan vastuuta laajentamalla ja työehtojen valvontaa lisäämällä	+94
20	20	Ammattiliitoille kanneoikeus	0
21	21	Yhdenmukaiset lomat ja irtisanomissuoja riippumatta työsuhteen muodosta	Määrittelemätön
22	22	Vuokratyöntekijöiden takuupalkka ja irtisanomissuoja	Määrittelemätön
23	23	Tilaajavastuulain muuttaminen sellaiseksi, että urakoitsijalle oikeasti lankeaa vastuu aliurakoitsijoiden rikkeistä	0
24	24	Hallituksen ja eduskunnan on käytettävä niille kuuluvaa valtaa eikä luovutettava sitä eturyhmille	Määrittelemätön
25	25	Yrityskohtainen sopiminen työehtosopimuksesta poikkeamisesta tehtävä mahdolliseksi	Määrittelemätön
26	26	Hallitus tasaa tuloerot. Mikään työ ei ole toista työtä arvokkaampaa	Määrittelemätön
27	27	Eduskunnan mielipide yritystukien leikkaamisesta ei kannusta yrittäjyyteen	0

Perustelut

Taulukoinnin perusteet

1.Varataan valtion budjettiin 50 000 000 € työttömien aktivointiin esimerkiksi työvoimakoulutuksilla, sekä työvoimatoimiston asiakaspalvelumuutoksiin työttömyyden vähentämisen nopeuttamiseen.

2.Varataan budjettiin 5 000 000€ toimintamallinmuutosprosessin menoja varten. Varat käytetään sähköisen järjestelmän parantamiseen ja muokkaamiseen, sekä henkilökunnan kouluttamiseen sen käyttöön.

3.Turhien lomakkeiden ja valvonnan poistaminen vähentää henkilöstön työmäärää, sekä helpottaa työnhakemista. Jos muutos säästää 30 minuuttia viikossa henkilön työaikaa muuhun ja arviolta TE-toimistot työllistävät yhteensä 700 henkilöä, keskimääräinen julkisen sektorin palkka 13.20 € ja vuodessa on noin 46 työviikkoa, voidaan päätellä että: 0.5 x 13.20 x 700 x 46 = 212 520 € vuodessa säästöä.

4.Varataan valtion budjetista 10 000 000€ vajaasti työkykyisten ja vaikeasti työllistyvien työllistämisen parantamiseen ja tehostamiseen.

5.Valtion talousarvioesityksessa 2011 valtion korvauskunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseksi oli varattu 19 726 000€ Kasvatetaan summaa 25 000 000€

6.Asetetaan asiantuntijaryhmä valvomaan ja tarkastamaan muutosten käyttöönoton tehokkuutta. 10 hengen työryhmä: 10 x 50 000 = 500 000

7.Asetetaan työryhmä uudistamaan käytäntöjä. Viiden hengen työryhmä: 5 x 50 000 = 250 000€

8.Jos yritys- ja työvoimapalvelujen määrärahoja ja säädöksiä kootaan yhteen, saadaan aikaan säästöjä, sillä enää ei tarvita niin paljon henkilötyövuosia hoitamaan näitä kahta eri asiaa. Toiminta siis tehostuisi. Säästön määrää ei kuitenkaan voi arvioida tarkemmin, sillä siirtymävaiheessa tarvitaan aina varoja sekä henkilöstön uudelleen kouluttamiseen ja järjestelmän muuttamiseen.

9.Riippuu täysin siitä, mitä erilaisilla aloittavan yrittämisen muodoilla tarkoitetaan. Nykyisin starttirahaa voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle sekä ei-työttömälle muun muassa palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. Tuen saamisen edellytyksenä ovat mm. yrittäjäkokemus tai –koulutus, mahdollisuudet kannattavaan toimintaan, tarpeellisuus yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulon kannalta sekä se, että yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Jos aikomuksena on helpottaa starttirahan saamista, poistamalla esimerkiksi vaatimus yrittäjäkokemuksesta tai -koulutuksesta, ovat kustannukset aivan eri luokkaa, kuin siinä tapauksessa, että starttirahaa ryhdyttäisi myöntämään myös osa-aikaiseksi yrittäjäksi ryhtyvälle.

10.Budjetoidaan 10 000 000 € vajaakuntoisten työllistymisen mahdollisuuksien parantamiseen, kuten jo aikaisemmin tällä sivulla esitetään (kts. kohta 4),

11.Työryhmä kerää tarkemmin yksityiskohtaisia ja kattavia tilastoja maahanmuuttajista, heidän kotouttamisestaan ja työllistymisestään. Työryhmä tutkii erilaisia kokeiluja ja arvioi mahdollisuuksia laajentaa kokeiluja käytäntöön muissakin kunnissa. 30 asiantuntija työryhmä, 30 x 50 000 = 1 500 000 €

12.Perustetaan kolmikantainen työryhmä selvittämään asiaa. 30 asiantuntijaa 30 x 50 000 1 500 000€

13.Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2011 toukokuussa 274 000. Määrä haluttaisiin pudottaa noin 150 000 työttömään. Luomalla 100 000 uutta työpaikkaa, valtiolle kertyy säästöjä tuettavien määrän laskiessa. Lisäksi tulevat myös lisääntyvät palkkaverotulot. On kuitenkin vaikea arvioida paljonko säästöjä ja tuloja yhteensä kertyy. Työttömyysturvaetuuksia on vuonna 2009 maksettu 3 102 560 000 euroa ja tuloveroa ansiotulosta kertyi 5 337 583 000 € , joten jos arvioidaan että 100 000 uutta työpaikkaa pudottaisi työttömien määrää kolmasosalla, ja jos tämä korreloituisi suoraa maksettavien korvauksien määrään, säästöä kertyisi 1 034 186 666 euroa. 100 000 työpaikkaa tarkoittaa 100 000 veronmaksajaa, joten jos keskimääräinen veroprosentti on 18. 46 % ja keksimääräinen ansiotaso 2800 euroa kuussa niin kuussa yksi veronmaksaja maksaa 516.88 euroa veroja ja vuodessa 6202.56 euroa. Jos 100 000 uutta veronmaksajaa maksaa valtiolle veroa tämän verran, kertyy tuloveroa ansiotuloista 620 256 000 enemmän kuin aikaisemmin. Yhteensä nämä kaksi tekijää tuovat valtiolle 1 034 286 666€ + 620 256 000€ = 1 654 542 666 € Laskelma on kuitenkin hatara, eikä ota kaikkia tekijöitä, kuten työsuhteiden luonnetta mukaan laskelmiin.

14.Budjetoidaan 10 000 000 € pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan (kts. kohta 4)

15.Budejtoidaan 10 000 000 € osatyökykyisten työllistömisen tehostamiseen, kuten jo aiemmis tällä sivulla ehdotetaan. (kts kohdat 4 ja 10)

16.Täysin riippuvainen siitä kuinka toteutetaan.

17.Päätös turvaisi työntekijän asemaa, kyseessä toimintatapamuutos.

18.Riippuu täysin, ketä kaikilla tarkoitetaan. Jos tarkoitetaan kaikkia peruskoulunsa päättäviä, koskee kyseinen päätös noin 64 000 ihmistä. Jos taas tarkoitetaan sitä, että kaikkien tulisi saada opiskelupaikka, on asia aivan eri.

19.Vuoden 2011 tammikuun budjettikatsauksessa todettiin lisättävän yhteensä noin 4 miljoonaa euroa talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi syyttäjien, tuomioistuinten, konkurssiasiamiehen toimiston ja ulosottotoimen rahoitukseen. Lisäksi poliisille osoitettiinn 2 milj. euron lisäys. Verohallinnon yhteyteen perustettiinn harmaan talouden selvityskeskus, jonka tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa. Lisäksi rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus otettiin käyttöön 1.4.2011 ja sen arvioidaan lisäävän verotuloja 50 milj. eurolla vuonna 2011 ja vuositasolla 100 milj. eurolla. 100 000 000€ - 6 000 000€ = 94 000 000€

20.Kyse on toimintavan muutoksesta, joka ajaa työntekijän oikeuksia.

21.Riippuu täysin siitä kuinka tämä aiotaan toteuttaa.

22.Riipuu täysin siitä kuinka tämä aiotaan toteuttaa.

23.Vastuun siirtäminen ei muuta virheistä aiheutuvien menojen suuruutta, ainostaan maksaja vaihtuu. +/-0

24.Etujärjestöjen vahva rooli on nähty ongelmaksi. Etujärjestöjen valtaa kutsutaan joskus ulkoparlamentaariseksi vallaksi. Ne käyttävät poliittista valtaa, mutta eivät itse ole samaan tapaan kansanvallan kontrollissa kuin esimerkiksi eduskunta. Millaisia säästöjä/menoja olisi valtiolle siitä, että se ottaisi tiukemman vallan, on määrittelemätön, sillä kyse on toimintatavan muuttamisesta, jonka vaikutukset ovat todella moninaiset kansalaisille, jotka eivät halua vaikuttaa parlamentaarisin keinoin, esimerkiksi äänestämällä eduskuntavaaleissa.

25.Paikkakuntakohtainen työsopimus helpottaisi varsinkin pienyrittäjien työntekijöiden hankkimista, ja turvaisi myös työntekijän työsuhteen säilymisen taloudellisesti heikkona aikana, jolloin työsopimusta voitasiin rukata hetkellisesti niin, että yrittäjä kykenisi maksamaan palkan. Tällöin säilytettäisi työpaikka, mistä hyötyvät sekä yrittäjä, että työntekijä. Ammattijärjestöt tosin vastutavat tätä, sillä paikkakuntakohtaisen työsopimuksen käyttöönottaminen voi lisätä väärinkäytöksiä. Työpaikkakohtaisen työsopimuksen käyttöönottamisen hinta on kuitenkin määrittelemätön, sillä asiassa on hyvin monta muuttujaa, alkaen työnantajan rehellisyydestä aina verotuksen kiemuroihin saakka.

26.On monia eri tapoja muokata hallitusohjelma niin, että se ei johda sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Jokaisella puolueella on omat painotuksensa, mistä johtuu se, että on hyvin vaikea määritellä, kuinka paljon tuloerojen tasaaminen loppujen lopuksi maksaisi.

27.On mahdotonta määrittää kuinka monta hyvää liikeideaa jää toteuttamatta eduskunnan mielipiteen takia. Mielipide ei kuitenkaan maksa mitään.

• Eduskunnan mielipiteitä aiheesta Helsingin Sanomien vaalikoneen perusteella:

Kysymys 9: Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)

• 50 vastausta: Yritystukien leikkaaminen
• 38 vastausta: Jokin muu
• 35 vastausta: Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
• 34 vastausta: Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
• 7 vastausta: Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
• 5 vastausta: Maataloustukien leikkaaminen
• 4 vastausta: Valtion menoja ei ole tarpeen karsia
• 4 vastausta: Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
• 2 vastausta: Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
• 0 vastausta: Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen.

Yhteensä vastauksia 179.

Vastausvaihtoehdoista yritystukien leikkaaminen on saanut 
suurimman kannatuksen. 

Kansanedustajien arvot

Data

• Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Wikistetty versio
• SAK:n vaatimukset on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Palvelualojen ammattiliiton (PAM) vaatimukset on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Akavan vaatimukset on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Suomen Yrittäjien vaatimukset on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.

Riippuvuudet

• Ei määritelty.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011
• Kansanedustajien arvot

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys