Keskustelu:Eläkepolitiikka
Kannanottoja
- työuria pidennettävä (peruste: suomalaisten vanhuuseläkeiän reagoitava elinajan pitenemiseen pitkällä aikavälillä)
- taitettua indeksiä ei palkkapainotteiseksi (peruste: kustannukset kasvavat pitkällä tähtäimellä kohtuuttomasti. Indeksimuutoksen maksumiehiksi joutuisivat tulevat sukupolvet.)
- ←1: Esim. 80-luvulla, jolloin Suomen talous kasvoi kohisten, oli järkevää ohjata tuottavuuden parantumisesta johtuvaa voittoa eläkeläisten elintason parantumiseen. Nyt on ilmassa huoli kestävyysvajeesta ja eläkerahojen riittävyydestä. Viimeaikaiset eläkelakimuutokset ovat olleet sen suuntaisia, että ihminen voi itse vaikuttaa oman eläkkeensä tasoon (esim. valitsemalla, koska jää vanhuuseläkkeelle). Työeläkkeiden taso rupeaa olemaan ihan kohtuullinen, kun naisetkin tekevät työuran kartuttaen eläkkeitään. --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 08.09 (EEST)
- ←2: Mikäli palkat kasvavat vain 1 % vuodessa ja kustannukset 3 % vuodessa, puoliväli-indeksi kasvattaisi eläkkeitä näiden keskiarvon verran (2 %), jolloin eläkkeet jäävät jälkeen kustannusten noususta. --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 08.09 (EEST)
- Huomioita
- (Ks. Sailaksen kommentti yllä) Tärkeämpää kuin indeksin sitominen palkkaan on se, mikä kasvattaa ostovoimaa. Mikäli eläkeläisten ostovoimaa voidaan kasvattaa tehokkaammin esim. verotusta muuttamalla, tullee se kansantaloudellisesti järkevämmäksi vaihtoehdoksi. Kts. Verovähennyskortti ja Veropolitiikka_Suomessa
- Eläkeleikkausten perustelu kv. talouskriisiin vedoten on selvitettävä perusteellisemmin, jotta on tarkemmin nähtävissä ne mekanismit, jotka siirtävät yksityisen puolen velkaa julkiselle.
Työttömyysputki
- --1: Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen sijaan jokainen saa putkijaksolta kiinteän summan ETLA
- ⇤2: Ajatus ei oikein hyvin istu yhteiskuntaan, jossa suuri osa etuuksista perustuu ansiotasoon --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 08.24 (EEST)
- --3: Pienituloiset hyötyisivät tästä, mutta hyvätuloisille putki ei enää olisi niin houkutteleva Määttänen/ETLA
- ⇤4: Onko oikeasti niin, että hyvätuloiset jäävät itsenäisesti/omaehtoisesti/vapaaehtoisesti työttömyysputkeen ja hyödyntävät sitä eläkkeelle jäämisen varhentamiseen? Minun käsitykseni on ollut, että pikemminkin työnantajat käyttävät putkea mahdollisuutena päästä eroon vanhoista työntekijöistä samalla, kun toisesta ovesta otetaan sisään opiskelijoita ja vastavalmistuneita. --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 08.24 (EEST)
Osa-aikaeläke
- --1: Osa-aikaeläke on hyvin houkutteleva hyvätuloiselle ja juuri he sitä käyttävätkin Määttänen/ETLA
- ←2: Tässä ETLA on mielestäni oikella jäljillä siinä, että osa-aikaeläke on tosi hyvin tuettu etuus. ("Jos ei tajua siirtyä osa-aikaeläkkeelle, on oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.") --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 09.02 (EEST)
- --3: Osa-aikaeläke vähennetään myöhemmin vanhuuseläkkeestä ETLA
- ⇤4: Voitaisiinko pyrkiä siihen, että tällaiset vapaaehtoiset järjestelyt erotettaisiin kaikille pakollisesta sosiaalivakuutuksesta? Esim. osa-aikaeläkkeeseen, vuorotteluvapaaseen yms. liittyvät säännöt ja periaatteet kirjattaisiin lakiin (yhteen tai useampaan säädökseen), mutta niiden rahoitus hoidettaisiin erillään Kelasta ja työeläkerahoista. Rahoituksen voisi yhdistää työttömyysturvan tilimalliin (kohta 8 sivulla Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa). --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 09.02 (EEST)
Eläkeiän alaraja
- --1: Varhais- ja vanhuuseläkeiät sidotaan elinajanodotteeseen ETLA
- ⇤2: Elinaikakerroin sitoo jo elinajanodotteen eläkkeisiin. Se vain vaikuttaa eläkkeelle jäämiseen eläketason kautta. Mikäli elinajanodote kasvaa, pitää työskennellä pidempään saadakseen saman eläkkeen. Tällainen kannustaminen ei välttämättä ole yhtä tehokas ohjauskeino kuin tiukkojen rajojen asettaminen, mutta toteutus on paljon helpompi. Elinajanodote muuttuu pikkuhiljaa. Pienetkin muutokset on suhteellisen helppo ottaa huomioon eläkkeen määrässä. Pitäisikö ne sitoa eläkeikään korottamalla eläkeiän alarajaa aina muutamilla päivillä vuosittain? --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 09.14 (EEST)