Budjettipeli SHO 2011
| [show] Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi2554 |
|---|
Pelin toiminta
Malli 1
- Pelaajien lukumäärä N (entä jos joku haluaa liittyä mukaan myöhemmin?). Käytettävissä oleva ei-kiinteiden kustannusten määrä X.
- Jaetaan jokaiselle pelaajalle alussa määrä X/N pelimerkkejä.
- Pyydetään pelaajia jakamaan rahansa eri politiikka-alueita kuvaaviin kirstuihin sen mukaan kuinka arvokkaina he niihin kuuluvia asioita pitävät (tässä voidaan käyttää karkeampaa tai hienojakoisempaa luokitusta).
- Kun kaikki ovat pelimerkkinsä sijoittaneet, katsotaan Wikihallitusohjelmasta mitä kombinaatiota kussakin kirstussa olevalla rahasummalla voidaan toteuttaa (kaikki toiveen on hinnoiteltu)
- Visualisaatio...
Malli 2
- Tämä versio on yksilö-/koulutuspeli, jossa käyttäjä saa itsevaltiaana luoda oman menobudjettiehdotuksensa joko niin, että hänelle annetaan jokin summa rahaa, jota hän voi jakaa eri pääkohtiin tai niin, että hänen täytyy ensin "hankkia" rahaa tulobudjettipuolelta ennen kuin hän voi laittaa sitä menopuolelle.
Jos toteutetaan ensimmäistä vaihtoehtoa eli käyttäjälle annetaan esim. 10mrd euroa, niin silloinhan tuo summa pitää ensin poistaa todellisesta budjettiehdotuksesta. Muutoin menobudjetista tulee kyseisen summan verran liian suuri (ja millä perusteella nämä poistot tehtäisiin? Juustohöylällä? Vai sillä perusteella, miten paljon jokaisella hallinnonalalla erikseen todellisuudessa on liikkumavaraa, olisko nämä summat jostain saatavilla?)
Vaikka peli onkin alunperin yksilöpeli, on datasta käsittääkseni suht helppo ottaa esiin myös yleisempiä trendejä siinä vaiheessa, kun pelaajia on niin paljon, että voidaan perustellusti väittää noilla trendeillä olevan jotakin todellista painoarvoa. Siinä vaiheessa, kun pelaajia on sata tai kaksi, ei yleinen analyysi vielä tunnu kovin mielekkäältä tai vakuuttavalta. Tai ehkä pelin mainostamiseen, mutta ei juuri muuhun.
- Pelaaja luo oman tilin peliin. Tiliin voi palata ja tietoja voi muuttaa tarvittaessa.
- Pelaajalla on käytössään jokin summa rahaa (joko vakiosumma tai tulopuolelta hankittu)
- Pelaaja sijoittaa rahat eri hallinnonaloille (pelissä tiedot nykybudjetista sekä joitakin ehdotuksia siitä, mitä rahalla voisi saada). Pelaajan on myös mahdollista itse kirjoittaa kommenttikenttään, mihin tarkkaan ottaen hän haluaisi summan kohdistettavan. Pelissä on laskuri, joka estää liiallisen varojen käytön.
Tässä täytyy pohtia sitä, miten tarkkaan eri hallinnonalat halutaan määritellä. Tuo ihan perusjako (esim. oikeusministeriö vs. ympäristöministeriö) ei välttämättä vielä ole kovin hedelmällinen tai mielenkiintoinen, mutta jostain aika yksinkertaisesta pitää varmaan aloittaa. Sitäkin voi pohtia, uskaltaisimmeko painottaa joitakin merkittäviä hallinnon alueita (opetus, sosiaaliala, liikenne, viestintä, työ, poliisi...) ja jättää joitakin talouden kannalta vähemmän merkittäviä tai hankalammin hahmotettavia budjetin kohtia kokonaan pois (VM, valtioneuvosto, eduskunta, presidentti, oikeus..) tai siis sellaisiksi, että niihin pelaaja ei voi vaikuttaa. Siis ihan vaan siksi, että pelistä ei tulisi ihan kuolettavan pitkää ja monimutkaista.
4. Pelissä voisi olla myös mahdollisuus perustella päätöksiään (ja sitä kautta siihen sitten joskus voisi mallinnustakin tunkea)
Jos peliin saadaan paljon käyttäjiä, on sen perusteella mahdollista tehdä monenlaisia analyysejä käyttäjien mielipiteistä ja yleisistä trendeistä. Olisi esimerkiksi kiinnostavaa päästä vertaamaan, eroaisiko satunnaisesti valittujen 200 käyttäjän pelien keskiarvo nykyisestä virallisesta hallitusbudjetista, kun pelaajatkin joutuisivat ottamaan huomioon talouden realiteetit.
HALLITUSOHJELMA”PELI”/HALLITUSOHJELMAKYSELY
Budjettipelin sisaruksena tai vaihtoehtona voisi toteuttaa ”hallitusohjelmakyselyn” vaalikone-tyyppisenä toteutuksena. Otanta ei tietenkään olisi tieteellisesti kestävällä pohjalla, mutta jonkinlaiseksi nettikansan mielipiteeksi tulosta ehkä kuitenkin voisi kutsua.
Tuloksia voisi raportoida samaan tyyliin kuin opasnetissä olevia kansanedustajien mielipiteitä, kuitenkin niin, että tulokset muuttuvat sitä mukaa, kun kyselyn täyttäneitä tulee lisää. Samoin voisi koostaa yleisraportteja tyyliin: näissä asioissa nettikansa on eniten yhtä mieltä ja näissä eniten eri mieltä.
Tässäkin mallissa olisi hyvä olla rekisteröityminen ja mahdollisuus tarkastella aiempia vastauksiaan sekä tarvittaessa muuttaa niitä.
Kysymysten laatimisessa pitää tietysti olla tarkkana, ettei kysymysten asettelulla liikaa ohjaa vastauksia.
Hienointa olisi, jos nämä kaksi ”peliä” voisi jotenkin yhdistää niin, että kansalaiset eivät voisi luoda omia ohjelmiaan ”kaikkea kaikille”-periaatteella, vaan joutuisivat ihan oikeasti miettimään, mistä ovat valmiit luopumaan jonkin toisen tavoitteen saavuttaakseen.