Vakausrahastot

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2313
Moderaattori:smxb (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2313}}

Rajaus

Miten EU:n vakausrahastoihin pitäisi suhtautua? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

Kansallista ja EU-lainsäädäntöä on muutettava niin että finanssi- ja reaalitalouden ongelmat voidaan eristää toisistaan mahdollisimman hyvin
Suomen on kansainvälisesti toimittava päämäärätietoisesti liikepankkitoiminnan erottamiseksi liian riskipitoisesta sijoituspankkitoiminnasta. Lisäksi valvontaa ja lainsäädäntöä on kehitettävä, jotta yksityisen ja julkisen puolen velat pysyvät erillisinä ^[1] ^[2].
Pysyvän vakausrahaston sijaan on pankkikriisiin haettava ratkaisuja, jotka ovat pitkällä tähtäimellä kestäviä niin moraalisesti kuin kansantaloudellisestikin (kts. Keskustelusivu)
Pankkien kapitalisointi vakausrahastojen avulla ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää toimintaa. Kerranaisriskien realisoitumista on minimoitava lainsäädännöllisin keinoin ja velkajärjestelyitä varten on selvitettävä uusien vaihtoehtojen, kuten Brady-joukkovelkakirjalainojen tyyppisten ^[3] ratkaisujen toteuttamismahdollisuuksia.
Eduskunta ottaisi käyttöön transaktioveron maailmanlaajuisen järjestelmän muodossa tai vaihtoehtoisesti muun EU:n kanssa.

Vakausrahastot(M€/v)
Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1	Finanssilainsäädännön muuttaminen	MÄÄRITTÄMÄTÖN
2	2	Tutkimustyö kv. velkajärjestelyjä varten	-0.5
3	3	Transaktioveron toteutus	+20 - +400

Perustelut

Taulukon perusteet:

1: Kerrannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. (Formaalit 'tappiot' voivat olla suuriakin kun finanssisektori supistuu lainsäädännön seurauksena.)
2: 10 htv * 50 000 €/v = 500 000 €/v.
3: Arvio perustuu seuraaviin karkeisiin argumentteihin, jotka antavat suuruusluokka-arvion. Helsingin pörssin 2010 liikkellelaskettujen arvopapereiden ^[4] yhteisarvo on n. 250 000 M€. Esim. osakkeiden kiertonopeuksissa (= euromääräinen osakevaihto/yhtiön markkina-arvo) on huomattavia eroja suurten firmojan 160% pienmpien 50%:iin ja alle ^[5]. Keskimääräinen kiertonopeus oli esim. OMX-tilastojen ^[6] 119% (2005). Suuruusluokka-analyysiin voidaan siis olettaa vähintään 100% vaihtuvuus. Tällä perustella finanssivero pääasiallisesti kohdentuisi johdannaiskauppaan, sillä OTC-kaupan voluumi ^[7] 32.6 mrd dollaria eli n. 22.8 mrd euroa (2010) nimellisarvoiselta päiväarvoltaan. Vuodessa tämä tekisi verotettavaa n. 8000 mrd €. Tässä vaiheessa oletetaan koko tämä summa siis transaktioveron alaiseksi. Veron suuruudeksi on esitetty 0.05% ^[8]. Tämä on yhtäpitävää muiden arvioiden kanssa, joiden mukaan transaktiovero voisi maksimissan tuottaa jopa suuruusluokkaa 1% BKT:stä ^[9]. Toisaalta, esim. Ruotsissa vastaava vero 80-luvun puolivälissä romahdutti verotulon 30-osaan laskennallisesti odotetusta ^[10]. Jos arvioimme varovaisesti että yllä lasketusta arviosta realisoituu vain kahdeskymmenesosa, saadaan tuoton alaraja-arvioksi 20 M€.

Kansanedustajien Helsingin Sanomien vaalikonevastaukset aiheesta jakautuivat seuraavasti:

Kysymys 11: Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?

90 vastaajaa:Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
71 vastaajaa: EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
18 vastaajaa: Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.

Yhteensä 179 vastaajaa.

Eduskunta ottaisi käyttöön transaktioveron maailmanlaajuisen
järjestelmän muodossa tai vaihtoehtoisesti muun EU:n kanssa.

Kansanedustajien arvot

Data

Brady-bondeja ^[3] on käsitelty mm. VM:n ideapaperissa 28.10.2010.

Riippuvuudet

Ei määritelty.

Katso myös

Suomen hallitusohjelma 2011
Eduskunta hyväksyi Portugali-paketin 25.5.2011 äänin 137 (Portugalin tukemisen puolesta) - 49 (vastaan) kun taas YLE:n vaalikonevastausten analyysi 2011 vaaleista osoittaa, että paketin olisi pitänyt tulla hylätyksi äänimäärällä 56 (puolesta) - 135 (vastaan) (191 istuvan edustajan otos).
Kansanedustajien arvot
Moody's varoittaa Ranskan suurpankkeja. Luottoluokituksen heikkeneminen mahdollista Kreikka-altistuksen takia.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Pääomaliikkeiden verottaminen
Tiedonantaja: H. Patomäen vastaselvitys Tobin-verosta
Euroopan talouden jatkuva epävakaus aiheuttaa painetta hallitusohjelman ja budjetin tarkistuksiin lähitulevaisuudessa (TS 23.6.2011).

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

**Suomen hallitusohjelma 2011**
Osat: Kehitysyhteistyö \| Pelastustoimi \| Maanpuolustus \| Vakausrahastot \| Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa \| Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa \| Veropolitiikka Suomessa \| Talousrikosten torjunta \| Ihmisoikeuspolitiikka \| Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa \| Koulutuspolitiikka Suomessa \| Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka \| Maatalous \| Elintarvikepolitiikka \| Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa \| Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa \| Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa \| Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa \| Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa \| Energiapolitiikka \| Ilmastopolitiikka \| Aluepolitiikka \| Kuntareformi \| Yrityspolitiikka Suomessa \| Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa \| Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa \| Johtaminen ja henkilöstö Suomessa \| Työvoimapolitiikka Suomessa \| Sosiaali- ja terveyspolitiikka \| Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa \| Eläkepolitiikka \| Lapset ja nuoret \| Luonto ja yhteiskunta \| Vesiensuojelupolitiikka \| Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa \| Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa \| Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa \| Demokratiakehitys

[nyt-publ-priv2011-1] The New York Times: In Greece, some see a new Lehman

[ecbiv2011-2] Ansgar Belke: "Driven by the markets? ECB sovereign bond purchases and the Securities Markets Programme"

[vmid2011-3] 3,0 ^3,1 Valtiovarainministeriön ideapaperi

[pors2010-4] Arvopaperitilastot 2010 (Suomen Pankki)

[kinop-5] Talouselämä 17.11.2008 Isot osakkeet vaihtuvat, pienet kituvat (R. Malin)

[omxt2010-6] OMX Exchanges lehdistötiedote 119%

[OTC2010-7] Valuutta- ja OTC-johdannaismarkkinoiden vaihto 2010

[kepatr-8] Kepa 4.6.2010

[artv10-9] Kauppalehti 16.5.2010 Kenen taskuun pankkivero kilahtaa?

[wiktrC-10] Financial Transaction Taxes: The International Experience and the Lessons for Canada (M.G. Wrobel)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]