Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 20. kesäkuuta 2011 kello 09.32 – tehnyt Aino (keskustelu | muokkaukset) (→‎Tulos)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista ostovoima- ja kilpailukykypolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuutta tuettava verotuksellisesti [1]
    Jotta Suomessa voitaisiin kerryttää talouskasvua, turvata hyvinvointipalvelujen rahoitus ja parantaa kansalaisten ostovoimaa, on tärkeää, että Suomessa toimii kannattavia yrityksiä, jotka työllistävät suomalaisia ja maksavat veroja Suomeen. Globalisaatio ja kansainvälinen kilpailu liikkuvista tuotannontekijöistä, erityisesti pääomasta, ovat muuttaneet yritysten toimintaa ja verotuksen vaikutusta yritysten päätöksiin. Vaikka yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten markkinoiden läheisyys ja kuljetuskustannukset, työvoimakustannukset, osaavan työvoiman saatavuus, infrastruktuurin toimivuus ja yhteiskunnan turvallisuus, monikansallisten yritysten voittojenjakoa ja investointeja koskevat päätökset ovat keskeisesti riippuvaisia kansainvälisestä verotusympäristöstä. Toimintaympäristön kansainvälistymisen vuoksi yhteisöveron vaikutus erityisesti tuotannon maantieteelliseen sijoittumiseen on lisääntynyt. Kilpailukykyinen yhteisöveron taso onkin aiempaa tärkeämpi edellytys kannattavan yritystoiminnan sijoittumiselle Suomeen. Suomen pitää seurata yhteisöverotuksen kehittymistä EU:ssa.
  2. Veropohjan laajuus [1]
    Veropohjan laajuus on keskeinen edellytys sille, että verotusta voidaan kehittää yritystoiminnan ja työnteon kannattavuutta sekä tuottavuutta parantavaan suuntaan. Veropohjan laajuus mahdollistaa verokantojen kohtuullisuuden. Veropohjaa kaventavat mm. verotuet, harmaa talous ja nk. veroparatiisit. Veropohjaa tulee laajentaa, jotta verotusta voidaan kehittää työllisyyttä ja tuottavuutta parantavaan suuntaan. Tähän liittyen verotukien ja -huojennusten kriittinen tarkastelu on välttämätöntä aloittaa saman tien.
  3. Osaamisen ja inhimillisen pääoman merkitys tuottavuuskasvulle [1]
    Osaamisen ja inhimillisen pääoman merkitys tuottavuuskasvulle on jo Suomessa tunnustettu, mutta toistaiseksi miltei ainoana johtopäätöksenä on ollut korkea-asteen koulutuksen määrän lisääminen. On kuitenkin yhä ilmeisempää, että toimintaympäristön ja tehtävien muuttuessa nopeasti, inhimillinen pääoma tai osaaminen pitää enenevässä määrin kartuttaa ja päivittää työelämässä ja työn ohessa. Myös akateemisen työttömyyden kasvu viittaa siihen, että korkeaasteen koulutuksen suorittaneiden määrän lisäämisestä saatava hyöty ei enää ole kovin suuri. Osaamiseen perustunut tuottavuuskasvu on ollut toistaiseksi liikaa muodollisen koulutuksen määrän varassa. Laajapohjainen kasvustrategia ja kestävä kilpailukyvyn parantaminen edellyttää koko väestön osaamistason parantamista.
  4. Työllisyyssyistä työn verotuksen kiristämistä on vältettävä [1]
    Työtulon verotuksen rajaveroasteiden alentaminen parantaa inhimillisen pääoman kehittämisestä saatavaa tuottoa. Tällä on merkitystä oloissa, joissa osaamisen ylläpito ja kehittäminen työuran aikana on korostunut. Lisäksi tulisi pienentää eroa ansiotulojen ja pääomatulojen rajaveroasteiden välillä.
  5. Kilpailuviranomaisten resursseja on lisättävä ja yritysten alalle tulon esteitä aikaansaavaa säätelyä purettava [1]
    On lisättävä kilpailuviranomaisten ja muun viranomaisvalvonnan resursseja, annettava näille lisää valtuuksia valvontaan ja tietojensaantiin sekä terävöitettävä kilpailuoikeudellisia sanktioita. On karsittava yksin- ja erioikeuksia merkitsevää, yritysten kilpailukeinojen käyttöä kahlehtivaa sekä alalle tulon esteitä aikaansaavaa sääntelyä. On luotava mekanismi, jonka avulla kaavoituksessa ja maankäyttösuunnitelmissa kilpailu otetaan järjestelmällisesti huomioon.
  6. Riippumattoman kilpailuneuvoston perustaminen [1]
    Valtioneuvoston kanslian keväällä 2009 asettama ministeri Antti Tanskasen johtama kasvutyöryhmä on esittänyt, että perustetaan alan koti- ja ulkomaisista asiantuntijoista koostuva riippumaton kilpailuneuvosto, joka seuraa kilpailuolosuhteiden kehitystä koko kansantaloudessa, tekee aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi ja arvioi valvonnan toimivuutta. Neuvosto myös tukee alan tutkimustoimintaa ja edistää kilpailun merkityksen ymmärrystä yhteiskunnassa laajemminkin. Kilpailuvirasto vastaa neuvoston sihteeristötehtävistä.
  7. Eduskunta ei ole valmis korottamaan ansiotuloveroa, mutta korottaisi sen sijaan pääomatuloveroa.
Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Suomalaisen yritystoiminnan tukeminen verotuksellisestiMäärittämätön
22Veropohjan laajennus+100
33Määritetään osaamiselle ja inhimilliselle pääomalle hinta-30
44Työn verotuksen kiristämistä vältettävä+25
55Kilpailuvirasnomaisten resurssien lisääminen-20
66Riippumattoman kilpailuneuvoston perustaminen-2
77Pääomatuloveron korottaminen+25

Perustelut

  1. Seurataan EU:n yhteisöveroprosentin kehittymistä.
  2. Laajennetaan Suomen veropohjaa vähentämällä harmaata taloutta ja kaventamalla verotukia.
  3. Palkataan asiantuntijoita (a'50 000€/vuosi) määrittämään hintaa osaamiselle ja inhimilliselle pääomalle. Lisätään täydennyskoulutusta ja panostetaan tuottavuuskasvun lisäksi inhimillisen pääoman kasvattamiseen.
  4. Pienennetään ansioverotulojen ja pääomatulojen rajaveroasteiden väliä.
  5. Palkataan kuntiin kilpailuviranomaisia (1/kunta= a'50 000€) tukemaan alalle tulevia yrityksiä ja valvomaan kilpailutuksia.
  6. Kilpailuneuvoston palkkaaminen kotimaisista ja ulkomaisista asiantuntijoista a'70 000€/vuosi. neuvoston kulut korvataan.
  7. Annetaan ansiotuloveron olla se mikä on ja korotetaan pääomatuloveroa.
  • Valittujen kansanedustajien mielipiteet aiheesta Helsingin Sanomien vaalikoneessa:

Kysymys 20: Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)

  • 121 vastausta: Pääomatuloveroa.
  • 20 vastausta: Arvonlisäveroa.
  • 20 vastausta: Palauttaisin varallisuusveron.
  • 6 vastausta: Ei ylipäätään verojen korotuksia.
  • 6 vastausta: Energiaveroja.
  • 3 vastausta: Ansiotuloveroa.
  • 3 vastausta: Ei mitään näistä.
  • 0 vastausta: Kiinteistöveroa.
  • 0 vastausta: Yritysveroa.

Yhteensä 179 vastausta.

Suurin osa kansanedustajista olisi valmis kohottamaan pääomatuloveroa. 
Ainoastaan pieni osa pyrkisi korottamaan ansiotuloveroa.

Kansanedustajien arvot

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys