Luonto ja yhteiskunta SHO 2011

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 19. kesäkuuta 2011 kello 12.36 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (teknistä viilausta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista luonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Eläinten hyvinvointi [1]
    Eläinsuojelulainsäädäntöä tiukennetaan. Perustetaan viranomainen valvomaan eläinten oikeuksien toteutumista. Turkistarhaus lopetetaan.
  2. Hallitus kieltää soiden hävittämisen. Ojitetut suot ennallistetaan mahdollisuuksien mukaan. [1]
    Suomen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ilmoittama hiilidioksidipäästö (14 t CO2 / asukas) on virheellinen. Suomen raportoima metsämaan nielu on 41,9 milj. t CO2. Ojitettujen turvemaiden päästö on 33 milj. t CO2 (kuusi tonnia CO2 / asukas). Ojitetuista suometsistä vapautuva kuuden tonnin hiilidioksidipäästö nostaa suomalaisen hiilidioksidijalanjäljen 20 tonniin [2].
  3. Hallitus kieltää metsien avohakkuut. Jatkuvasta kasvatuksesta tulee ensisijainen metsänhoidon muoto [1]
    Metsistä korjataan ensisijaisesti tukkipuuta. Hiilen sidonta kaksinkertaistuu siirryttäessä nykyohjeiden mukaisesta metsätaloudesta tukkipuun tuottoa maksimoivaan metsätalouteen [3].
  4. Kuitupuun korjaaminen lopetetaan [1]
    Edellisen hallituksen suunnitelmat nostaa metsistä korjattavan hakkuujätteen määrää on ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden edistämisen kanssa. Tutkimus osoittaa, että lahoavasta puuaineksesta riippuvaiset metsälajit ovat pahimmassa sukupuuttouhassa.
  5. Luonnon tarpeet nostetaan kaikessa päätöksenteossa tasavertaisiksi ihmislajin tarpeiden rinnalle [1]
    Kummankaan tarpeet eivät ohita toisen tarpeita.
  6. Eduskunnan kanta Fortumin ydinvoimalalupaa kohtaan on kielteinen.
Luonto ja yhteiskunta SHO 2011(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11.Eläinten hyvinvointi-50
22.Suot ennallistetaan-10
33.Jatkuva metsien kasvatus-260
44.Kuitupuita ei korjata-162
55.Luonnon tarpeet yhdenvertaisiksi ihmisten tarpeiden kanssaMÄÄRITTELEMÄTÖN
66.Fortumille ei ydinvoimalupaaMÄÄRITTELEMÄTÖN

Perustelut

TODO: {{#todo:Muutin hieman argumentatiotanne, mm. kohtuullistamalla palkattujen työntekijöiden määriä. Ehkä kaikkien kannattaa käyttää lukua 50 000 € yhden henkilötyövuoden hintana (1 htv), jos ei toisin sovita. Perusteet olivat ihan hyvin kirjattuja, mutta lukuihin pitää aina saada viite mukaan (tai selitys logiikasta, jos arvio tulee omasta päästä). Katsokaa esim. kohtaa 1. jos löydätte luotettavamman referenssin niin lisätkää listaan. Myös kohtaan 4. pitää lisätä viitteet. |Minttu, Joona|Hallitusohjelma}}


Taulukoinnin perusteet:

  1. Turkistuotteiden vientitulojen on arvioitu olevan n. 200 M€/v (miljoonaa euroa vuodessa)[4]. Oletetaan että vientituloista veroina palautuu n. 25% eli 50 M€/v. Eläinoikeusvalvojan virka (1 htv 50 000 €). Yhteensä nämä kustantavat n. 50 M€/v.
  2. Jos soiden ennallistamistyöhön palkataan 100 ihmistä niin hinnaksi tulee 100*50 000 € = 5 M€ (1 htv = 50 000 €). Koneisiin ja materiaalikuluihin varataan 5 M€/v. Yhteensä 10 M€/v.
  3. Jatkuvasta kasvatuksesta metsähehtaaria kohti arvioidut kulumenetykset vaihtelevat välillä 1000E-7500E koko kasvatusjaksolta (oletetaan 50 vuodeksi alla). Jättäen valtion metsät pois laskuista tulee puhtaasti yksityisestä metsänomistuksesta tämän mukaan tappioita 345 000 (yksityismetsänomistajia, suodatettu moniosakkuus)* 30 heht. (keskimääräinen tilakoko) * 1000 E/heht. * (1/50 v) (alaraja-arvio tappioista) = 0.2 mrd E/v. Tämä luku on pelkkä alaraja-arvio tappiopotentiaalille, joka ei realisoidu kokonaisuudessaan. . Koska yksityismetsien osuus markkinahakkusista on 77%, kerrotaan tulos vielä luvulla 1/0.77 jolloin varsinaiseksi kustannukseksi tulee 0.2/0.77 mrd E/v = 0.26 mrd E/v. Metsien monimuotoisuudesta saadut hyödyt on jätetty huomioimatta.
  4. Kuitupuita korjataan Suomessa n. 5.4milj. kuutiometriä/vuosi (Viite?) ja kuutiometriltä saa noin 30€ (Viite?) joten hinnaksi tulee n.160milj €. Huom! V. 2010 jo tammi-elokuussa kuitupuuta saatiin 18.7 milj/m^3.
  5. Hinta on vaikea määritellä, koska asiaan vaikuttaa niin moni asia.
  6. Hinta on vaikea määritellä, koska asiaan vaikuttaa niin moni asia.


Eduskunnan mielipiteitä aiheeseen Helsingin Sanomien vaalikoneessa:

Kysymys 3: Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

  • 106 Ei.
  • 73 Kyllä.

Yhteensä vastauksia 179.

Enemmistö eduskunnasta ei antaisi Fortumille ydinvoimalupaa.

Kansanedustajien arvot

  • Elonkehä ry [1] on perustettu vuonna 1995 julkaisemaan syväekologista Elonkehä-lehteä. Lehti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton luonnon äänenkannattaja.

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Elonkehä ry:n hallitusohjelmatavoitteet
  2. Lähde: Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteiden dosentti Heikki Simola
  3. Lähde: Itä-Suomen yliopisto, metsäsuunnittelun professori Timo Pukkala
  4. Kansan Uutiset: Turkistarhauksesta huomattavat vientitulot [1]


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys