Poikkipuoluehallitus

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 14. kesäkuuta 2011 kello 11.55 – tehnyt Smxb (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Poikkipuoluehallitus on sellainen hallitus, jonka raja oppositioon voi mennä puolueiden poikki siten, että vain osa puolueen kansanedustajista kannattaa hallituspolitiikkaa.


Kysymys

Mitä asioita pitäisi tarkastella yleistajuisessa kirjoituksessa tästä ideasta?


Vastaus

Raakateksti 1

Vakiintuneen puoluepolitiikan etääntyessä yhä kauemmaksi kansalaisista perussuomalaisilmiö tulee vahvistumaan. Perussuomalaiset on puolue, jossa on kansanliikkeen piirteitä. Historiallisestihan asiassa ei sinänsä ole mitään merkillistä, milloin esiin nousevat työväen asiat, milloin huoli ympäristöstä. Protestimieliala politiikan tekoa kohtaan on nostanut kehään uuden haastajan ja pakottanut vanhat puolueet miettimään sitä miksi kansa äänestää väärin. Painetta muuttaa päätöksentekokäytäntöjä on toki koitettu purkaa ihan monin keinoin: puhetta osallistamisesta on lisätty, käyttöön otetaan laajennetut kansalaiskuulemiset, sähköinen äänestys ja aloitteiden tekeminen. Poliittiset ajatuspajat ovat koittaneet elävöittää niin kansalaisten käsitystä edustuksellisesta demokratiastamme kuin myös uudistaa puolueiden toimintaa siinä vielä kuitenkin laajemmalti onnistumatta. Toisaalta tuttu suljettujen ovien politiikka jatkuu hallitusneuvotteluisssa: asioista kerrotaan sitten kun valmista on.

Hallitusneuvottelut ovat hyvä esimerkki ongelmasta, joka on ratkaistavissa kun ymmärretään muuttaa siihen liittyviä käytäntöjä. Ongelmia demokratian kannalta ilmenee useilla tasoilla. Ensinnäkin, hallitusneuvottelijoiden täydellinen radiohiljaisuus on täysin perusteltu työrauhan kannalta. Samaten, median ja kansalaisten suuremmat avoimmuus vaatimukset, jotta tehdyistä poliittisista kaupoista syntyisi kuva, joka helpottaa ohjelmaan kirjattavien periaatteiden syntyhistoriaa on tärkeää selkeän kuvan muodostamiseksi oman puoleen toiminnasta ja tärkeää tietoa seuraavia vaaleja ajatellen.


Yhden suuren tai kahden suuren hallitukset ovat olleet helpompia toteuttaa, mutta kun vaalien jälkeen maassa on neljä suurta puoluetta tulee tuolileikistä vaikeampaa. Protestimieliala politiikan tekoa kohtaan on nostanut kehään uuden haastajan ja tuonut jännitettä Kansalaisten kiinnostusta politiikkaan on koitettu elävöittää monin keinoin.

Puolueiden väliset neuvottelut ovat menneet välillä niin kimurantaiksi, että kokemus ei ole riittänyt vaan on pitänyt etsiä toimintaohjeita perustuslaista. Mikä rooli siis puolueilla on hallituksen muodostamisessa perustuslain mukaan?



Tutkimuskysymyksiä

Poikkipuoluehallitus


Puolueiden voimasuhteet ovat nyt sellaiset, että hallituksen muodostamisessa on jäljellä vain jossain vaiheessa mahdottomaksi todettuja vaihtoehtoja. Puolueiden väliset neuvottelut ovat menneet välillä niin kimurantaiksi, että kokemus ei ole riittänyt vaan on pitänyt etsiä toimintaohjeita perustuslaista.


Mikä rooli siis puolueilla on hallituksen muodostamisessa perustuslain mukaan?


Ei mikään.


Perustuslaki antaa puolueiden tehtäväksi ehdokkaiden asettamisen vaaleihin. Sen sijaan hallitusneuvottelujen käyminen puolueiden kesken on totuttu käytäntö, ei lakisääteinen asia. Tehdäänpä siis ajatuskoe: miten rakennettaisiin hallitus, joka ei tukeudu puolueisiin vaan suoraan yksittäisiin kansanedustajiin?


Viime kädessä kyse on siitä, onko yksittäinen kansanedustaja valmis tukemaan ehdotetun hallituksen kokoonpanoa ja ohjelmaa tilanteessa, jossa oma puolue ei ole ilmiselvästi hallituksessa tai oppositiossa, eikä edustaja voi ulkoistaa pohdintavastuuta puolueelle eikä vedota puoluekuriin.


Jotta tilanne hahmottuisi paremmin, kannattaa katsoa vaalikoneiden antamia tuloksia Esimerkiksi Martti Leppäsen analyysi osoittaa, että käyttämällä akseleita liberaali-konservatiivi ja vasemmistolainen-oikeistolainen voidaan huomata, että puolueet menevät hyvin paljon päällekkäin tässä nelikentässä, että usein kansanedustajien hengenheimolaiset löytyvät naapuripuolueesta ja että oman puolueen vastakkainen laita on yleensä varsin kaukana omista arvoista.


Samanmielisten hallitus syntyisi esimerkiksi


Ensinnäkin hallitusohjelmavaihtoehdot nousisivat nykyistä tärkeämmiksi. Nyt tunnustelija etsii ensin sopivan puoluepohjan, jonka varaan voidaan rakentaa hallitusohjelma toisensa löytäneiden puolueiden kesken. Poikkipuoluehallituksessa puolueisiin ei voi tukeutua, vaan käytännössä pitäisi rakentaa useita mahdollisia hallitusohjelmia, joille sitten etsittäisiin kannatusta kansanedustajilta. Yhden hallitustunnustelijan sijasta olisikin hyvä olla useita tunnustelijoita, yksi kullekin vaihtoehdolle.

Hallitusohjelman ydinkohdat HS-vaalikoneen perusteella olisivat alla luetellun mukaiset. Ohjelmaan on erityisesti nostettu asioita, joiden halutaan muuttuvan nykyisestä. Ajatuksena on, että asioilla on taipumus säilyä ennallaan, joten säilytettävien asioiden kirjaaminen hallitusohjelman ei ole samalla tavalla kriittistä.

  1. Tuloeroja on vähennettävä huomattavasti tai vähintään lievästi (165).
  2. Eräs keino tähän on se, että lapsilisä poistetaan toimeentulotuen kriteereistä (105).
  3. Lisäksi ikäihmisillä on oltava subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon (164).
  4. Palkkojen painoarvoa eläkkeiden määräytymisessä tulee lisätä (127).
  5. Transaktiovero pitäisi yrittää ottaa käyttöön mieluiten koko maailmassa mutta erityisesti EU:ssa (161)
  6. Pääomatuloveroa on nostettava (121).
  7. Demokratian ja ihmisoikeuksien toteutuminen muissa maissa pitää nostaa osaksi Suomen ulkopolitiikkaa näissä maissa, vähintään osana EU-politiikkaa (173).
  8. Ulkomaalaisten maanomistusta on tiukennettava vähintään vastavuoroiseksi (130).
  9. Eläkkeellesiirtymisikä on pidettävä ennallaan (147) ja yleisesti ehdotetut eläkeiän nostokeinot ovat huonoja (141). Eläkepolitiikassa siis lähinnä jatketaan nykytilaa.
  10. Suomalaista kulttuuriperintöä on vaalittava silloinkin, kun siinä on uskonnollisia sävyjä, jotka eivät ehkä miellytä kaikkia; esimerkkinä Suvivirsi (140).
  11. Saimaannorpan suojelua pitäisi tiukentaa mm. verkkokalastuskiellon laajentamisella.
  12. Vapaaehtoista kuntayhteistyötä on lisättävä erityisesti pääkaupunkiseudulla (141).


Vaihtoehtoja kannattaisi ruveta markkinoimaan jo ennen vaaleja.


llainen tulisi hallituksesta, jota ei koota hallitustunnustelijan kelpuuttamista puolueista, vaan hallitusohjelmaa kannattavista kansanedustajista?



Perustuslaki siis antaisi mahdollisuuden rakentaa hallituksen, jonka kannattajat tulisivat


Miksei siis muodostettaisi sellaista hallitusta, jolla on sellainen ohjelma ja ministerit, joilla on edustukkassa enemmistön tuki yli puoluerajojen?


Artikkelissa käsiteltäviä kysymyksiä ja vastauksia

  • Mitä hyötyä on edustuksellisuudesta poikkipuoluejärjestelmässä? Se voi toimia lääkkeenä konservatismille, joka versoo populististen vaalilupausten pitämisen paineesta. Koska kansa saa suoremmin sitä mitä se tilaa, on 'vaarana' joutua Sveitsin tielle. Mikäli kansanedustajaehdokkaat tuntevat selkeämmin paineen siitä että tulevaisuudessa heitä tullaan henkilökohtaisesti joko syyttämään tai kiittämään tehdyistä päätöksistä = annetuista vaalilupauksista, saattaa ainakin joillakuilla olla houkutus poiketa konservatiivisesta linjasta.
  • Lobbarit. Poliitikot voivat jatkaa entistä elämäänsä aika pitkälti vanhaan malliin, jos niin haluavat, mutta lobbareiden rooli tulee muuttumaan selkeästi. Kun he nyt joutuvat konsultoimaan vain muutamaa puolueen napamiestä, tulevaisuudessa heidän pitää olla yhteydessä kaikkiin ehdokkaisiin. Laajemman ajatuskirjon takia tämä voidaan nähdä hyvänä asiana.
  • Mitä tapahtuu puoluekurille? Tarkoittaako se sitä että kun hallituspuolueet on löydetty (millä hyvänsä menetelmällä) kaikki puolueet pitäytyvät ohjelmaan mikä tarkoittaa sitä että oppositiotyöskentely nykymuodossaan heikentyy. Tosin tähänkin voisi lääke löytyä hallitusohjelman jatkuvasta päivittämisestä.

-kaikki ehdolla olevat voivat tuottaa oman vaihtoehtonsa,, perussetin voivat laatia journalistit ja virkamiehet, -Kysymyksen muodostusprosessi voisi kestää tietyn ajan, jonka jälkeen vastausaika alkaa -Mitä jos kysymystä ei voi esittää monivalintatehtäväna? Ehkä tämä on irrelevantti kysymys. -hallitusohjelma ei ole keittokirja, joka vastaa kaikkiin kysymyksiin. Mutta tämä voi tapahtua nykymentelmässäkin. -Mitä jos kaksipuoluehalituksessa puolue A kannattaa 60% vaihtoehtoa, jota puolue B ei, ja päinvastoin jossain toisessa asiassa? Puoluekuri ei ole ongelma jos asiaa ei ole kirjattu hallitusohjelmaan ja siitä joudutaan äänestämään. Ja jos taas asia on kirjattu hallitusohjelmaan, äänestyksen pitäisi sitä puoltaa vaikka puolueet olisivat kovin erikokoisia. -Ruotsin esimerkki listoista (puolueohjelman tekeminen) -puoluepolitikointi vie tilaa aidolta yhteisten ongelmien ratkaisulta, mikä on selkeästi näkyvissä tämänhetkisissä hallitusneuvotteluissa

-voidaan erottaa hallitusohjelman- ja hallituksenmuodostusprosessit toisistaan. Puoluekurin kanssa tai ilman hallitusohjelmaan sitoutuva hallitus on enemmistöhallitus. Virkamiesten kannalta tilanne ei vaikeudu lainkaan, sillä he voivat jo etukäteen varautua tilanteeseen vaalikoneinformaation perusteella. -Puolueet voivat nostaa profiileitaan ottamalla osaa vaalikoneiden kysymyksenasetteluun. -Mitä jos ehdokkaiden vastaukset eivät ole heidän edustamiensa puolueiden ohjelman mukaisia? Se on puhtaasti puolueen ja ehdokkaan välinen asia. -Entä liitot ja lobbarit? Ne voivat kirjailla tavoitteensa suoraan wikihallitusohjelmaan! Ne siis tulevat kuulluiksi mutta se, menevätkö niiden tavoitteet läpi riippuu siitä moniko

Eli wikihallitusohjelman muodostaminen on luonnollinen osa vaalikonetta ja päinvastoin. -Mutta kuinka erottaa vaalikoneen vaatimukset wikihallitusohjelman vaatimuksista? Vastaus: ensin laaditaan vaatimuslista (joka toimii wikihallitusohjelman pohjana ja voi sisältää ristiriitaisia vaateita), ja sitä hyödyntämällä voivat journalistit ja kansalaiset laatia listan varsinaisista vaalikonekysymyksistä.

-Artikkeliin valittava vain parhaimmat esimerkit ao. datasta -Artikkeliformaatti, lyhyt blogi vai pidempi artikkeli?


Aiempi asialista:

Missä sanotaan, että hallituksen muodostamisen pitää noudattaa puoluerajoja?

Hallitus valittaisiin yksittäisten kansanedustajien mielipiteistä siten, että riittävän suuri enemmistö saadaan ohjelman taakse.

  • Miten valitaan sopiva klusteri?
  • Millainen olisi hallituksen ohjelma
  • Millainen olisi hallituksen yhtenäisyys: tehtävä jollekin konkreettiselle vaihtoehdolle.

Mitkä ovat puolueen tehtävät

  • Välittää jäsenistönsä näkemyksiä päätöksentekoon.
  • Perehtyä valmisteltaviin asioihin ja jakaa näkemyksiä niille edustajille, jotka eivät itse ehdi perehtyä.
  • Toimia kannustavana vertaisryhmänä poliitikoille.
  • Järjestää paikalllistason toimintaa ja keskusteluja.

Selvitä puolueiden tarkoitukset yhdistysrekisteristä tai puolueiden nettisivuilta.

Puolueiden olemassaolo ei ole itseisarvo, vaan niiden olemassaolon edellytys on päätöksenteon helpottaminen.

Puolueilla on ollut nämä tehtvät. Toteuttavatko ne niit yhä, vai onko jo parempia keinoja?

Missä asioissa hallitus olisi yhteäisin, missä esimielisin?

Mitä puoluiden kannattaisi tehdä? Leikata omia äärilaitojaan, koska ne luultavasti joutuisivat eri puolille hallitusrintamaa.

Ääriainekset taas keksittyisivät yhteen ja saisivat todellisen politiikkansa mukaisen osuuden äänistä.

Ääestäjä tietäisi mitä äänestää.

Haitat

  • Puolueiden totutut hyvät käytännöt murtuisivat
  • Luokittelun perusteet nousisivat keskeisiksi vaikuttavaksi tekijäksi. Kuka päättäisi? Hallitusneuvottelut.
  • Miten kävisi puoluekurin? Kenelle pitäisi olla lojaali?
  • Kenen kanssa nuvoteltaisiin, jos puolueet olisivat osittain hallituksessa?

Perustelut

Vaalikonevastaukset eduskuntaan päässeiden ehdokkaiden osalta. Lukuohje: summat[[X]] aloittaa HS:n vaalikonevastauksen numero X. Sen alla on vastausvaihtoehdot ja vaihtoehtoa kannattaneiden lukumäärä. Sekavaa kyllä, yksi vaihtoehdoista on itse kysymys, ja se on saanut 0 ääntä. Kysymykset 21 ja 31 on jätetty pois, koska niissä oli liikaa vaihtoehtoja hyötyyn nähden.

summat[[1]]

-
0
Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
99
Tuloeroja on kavennettava lievästi.
66
Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
0
Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
8
Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
5
Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
1
> summat[[2]]
-
0
Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
0
Ei.
92
Kyllä.
87
> summat[[3]]
-
0
Ei.
106
Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
0
Kyllä.
73
> summat[[4]]
-
0
Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
0
Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
105
Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
20
Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
8
Säilytetään nykytilanne.
46
> summat[[5]]
-
0
Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
2
Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
13
Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
164
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
0
summat[[6]]
-
0
laskea.
1
nostaa usealla vuodella.
1
nostaa vuodella.
30
pitää nykyisellään.
147
Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63-68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
0
summat[[7]]
-
0
En käyttäisi mitään näistä.
141
Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
22
Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
0
Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
1
Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
15
Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
0
summat[[8]]
-
0
Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
0
Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
62
Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
54
Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
10
Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
42
Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
11
summat[[9]]
-
0
Jokin muu
38
Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
34
Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
2
Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
4
Maataloustukien leikkaaminen
5
Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
35
Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
0
Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
7
Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
0
Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
4
Yritystukien leikkaaminen
50
summat[[10]]
-
0
Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
42
Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
28
Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
19
Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
1
Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
1
Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
0
Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
88
summat[[11]]
-
0
EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
71
Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
0
Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
90
Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
18
summat[[12]]
-
0
Ansiotuloveroa.
3
Arvonlisäveroa.
20
Ei mitään näistä.
3
Ei ylipäätään verojen korotuksia.
6
Energiaveroja.
6
Kiinteistöveroa.
0
Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
0
Palauttaisin varallisuusveron.
20
Pääomatuloveroa.
121
Yritysveroa.
0
summat[[13]]
-
0
Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
1
En mitään näistä.
60
Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
27
Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
2
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
26
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
39
Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
24
Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
0
summat[[14]]
-
1
Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
0
Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
49
Poistaa kokonaan.
1
Säilyttää nykyisellään.
128
Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
0
summat[[15]]
-
0
Ei.
138
Kyllä.
41
Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
0
summat[[16]]
-
0
Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
2
Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
0
Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
1
Nykykäytäntö on hyvä.
152
Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
5
Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
19
> summat[[17]]
-
0
Ei alkavalla vaalikaudella.
91
Ei koskaan.
45
Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
10
Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
6
Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
27
Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
0
> summat[[18]]
-
0
Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
3
Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
3
Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
38
Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
135
Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
0
> summat[[19]]
-
0
Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
49
Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
105
Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
25
Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
0
> summat[[20]]
-
0
Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
4
Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
23
Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
26
Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
55
Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
71
Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
0
> summat[[22]]
-
0
Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
0
Aselakia pitäisi lieventää.
30
Aselaki on nyt hyvä.
93
Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
20
Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
36
> summat[[23]]
-
0
Ei.
89
Kyllä.
90
Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
0
> summat[[24]]
-
0
Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
1
Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
33
Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
5
Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
140
Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
0
> summat[[25]]
-
0
Liian löysää.
79
Liian tiukkaa.
5
Sopivaa.
95
Vaalikaudella 2007-2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
0
>
summat[[26]]
-
0
Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
3
Nykyinen suojelu on riittävää.
67
Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
0
Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään erittäin todennäköisenä. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
0
Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
7
Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
102
summat[[27]]
-
0
Ei mikään näistä.
8
Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
0
Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
0
Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
75
Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
4
Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
74
Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
18
summat[[28]]
-
0
170-229
50
230-289
44
290-339
48
340-400
4
Alle 170
31
Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
0
Yli 400
2
summat[[29]]
-
0
Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
22
Nykytilanne on hyvä.
3
Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
0
Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
13
Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
141
summat[[30]]
-
0
Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
119
Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
12
Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
41
Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
7
Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
0

R-koodi

+ Näytä koodi

Katso myös

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Poikkipuoluehallitus&oldid=6873”