Poikkipuoluehallitus

Tämä sivu on luento. Sivutunniste: Op_fi2487
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2487}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Poikkipuoluehallitus on sellainen hallitus, jonka raja oppositioon voi mennä puolueiden poikki siten, että vain osa puolueen kansanedustajista kannattaa hallituspolitiikkaa.

Kysymys

Mitä asioita pitäisi tarkastella yleistajuisessa kirjoituksessa tästä ideasta?

Vastaus

Missä sanotaan, että hallituksen muodostamisen pitää noudattaa puoluerajoja?

Hallitus valittaisiin yksittäisten kansanedustajien mielipiteistä siten, että riittävän suuri enemmistö saadaan ohjelman taakse.

• Miten valitaan sopiva klusteri?
• Millainen olisi hallituksen ohjelma
• Millainen olisi hallituksen yhtenäisyys: tehtävä jollekin konkreettiselle vaihtoehdolle.

Mitkä ovat puolueen tehtävät

• Välittää jäsenistönsä näkemyksiä päätöksentekoon.
• Perehtyä valmisteltaviin asioihin ja jakaa näkemyksiä niille edustajille, jotka eivät itse ehdi perehtyä.
• Toimia kannustavana vertaisryhmänä poliitikoille.
• Järjestää paikalllistason toimintaa ja keskusteluja.

Selvitä puolueiden tarkoitukset yhdistysrekisteristä tai puolueiden nettisivuilta.

Puolueiden olemassaolo ei ole itseisarvo, vaan niiden olemassaolon edellytys on päätöksenteon helpottaminen.

Puolueilla on ollut nämä tehtvät. Toteuttavatko ne niit yhä, vai onko jo parempia keinoja?

Missä asioissa hallitus olisi yhteäisin, missä esimielisin?

Mitä puoluiden kannattaisi tehdä? Leikata omia äärilaitojaan, koska ne luultavasti joutuisivat eri puolille hallitusrintamaa.

Ääriainekset taas keksittyisivät yhteen ja saisivat todellisen politiikkansa mukaisen osuuden äänistä.

Ääestäjä tietäisi mitä äänestää.

Haitat

• Puolueiden totutut hyvät käytännöt murtuisivat
• Luokittelun perusteet nousisivat keskeisiksi vaikuttavaksi tekijäksi. Kuka päättäisi? Hallitusneuvottelut.
• Miten kävisi puoluekurin? Kenelle pitäisi olla lojaali?
• Kenen kanssa nuvoteltaisiin, jos puolueet olisivat osittain hallituksessa?

Artikkelissa käsiteltäviä kysymyksiä

• Mitä hyötyä on edustuksellisuudesta poikkipuoluejärjestelmässä? Se voi toimia lääkkeenä konservatismille, joka versoo populististen vaalilupausten pitämisen paineesta. Koska kansa saa suoremmin sitä mitä se tilaa, on 'vaarana' joutua Sveitsin tielle. Mikäli kansanedustajaehdokkaat tuntevat selkeämmin paineen siitä että tulevaisuudessa heitä tullaan henkilökohtaisesti joko syyttämään tai kiittämään tehdyistä päätöksistä = annetuista vaalilupauksista, saattaa ainakin joillakuilla olla houkutus poiketa konservatiivisesta linjasta.
• Lobbarit. Poliitikot voivat jatkaa entistä elämäänsä aika pitkälti vanhaan malliin, jos niin haluavat, mutta lobbareiden rooli tulee muuttumaan selkeästi. Kun he nyt joutuvat konsultoimaan vain muutamaa puolueen napamiestä, tulevaisuudessa heidän pitää olla yhteydessä kaikkiin ehdokkaisiin. Laajemman ajatuskirjon takia tämä voidaan nähdä hyvänä asiana.
• Mitä tapahtuu puoluekurille? Tarkoittaako se sitä että kun hallituspuolueet on löydetty (millä hyvänsä menetelmällä) kaikki puolueet pitäytyvät ohjelmaan mikä tarkoittaa sitä että oppositiotyöskentely nykymuodossaan heikentyy. Tosin tähänkin voisi lääke löytyä hallitusohjelman jatkuvasta päivittämisestä.

R-koodi

test <- read.table(file="http://fi.opasnet.org/fi_wiki/images/c/c2/HS-vaalikone2011.csv", sep=";")

Katso myös

• Martti Leppäsen arvokartta
• Peliteoriaa on myös tarjottu avuksi tässä epätoivoisessa tilanteessa.