Veropolitiikka Suomessa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 29. toukokuuta 2011 kello 18.10 – tehnyt Smxb (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista veropolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Arvonlisäveron progressio
    Verovähennys pitää ulottaa myös epäsuoriin veroihin, eli kaupasta ostaessaan voi arvonlisäveron osuuden kuitata verovähennyksellään, jos sellaista on. Tämä voi tapahtua suoraan sähköisen järjestelmän kautta, tai pankkikortin tapaisella kortilla, johon verovähennystä on ladattu (tästä nimi verovähennyskortti). Veron osuus maksetaan verovähennyksestä, ja asiakkaan maksettavaksi jää vain veroton osuus. Niinpä pienituloisen ei tarvitse maksaa lainkaan veroja, ennen kuin hänen kulutukseensa sisältyvät verot ylittävät verovähennyksen. Henkilökohtaisen verovähennyksen suuruus voidaan määritellä halutulle tasolle esim tulojen ja elämäntilanteen mukaan.
  2. Budjettimallit ja verotuksen simulointi saatava avoimiksi
    Kuten tietolähteet (avoin data), on myös mallit avattava julkiselle kritiikille hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Tämä mahdollistaa aiempaa laajemman kansanryhmän, erityisesti veroammattilaisten ja makrotalousasiantuntijoiden täysipainoisemman osallistumisen julkiseen keskusteluun erilaisista vaihtoehdoista [1].
  3. Palkkavero alas, pääomavero ylös [2]
    Tuloveroasteikkoja pitää Veronmaksajien keskusliiton mukaan laskea kautta linjan 2,5–4,0 prosenttiyksikköä, eniten keskituloisten osalta. Marginaaliveroa laskettaisiin etenkin suurituloisimmilta. Lisäksi työtulovähennystä tulisi liiton mielestä korottaa runsaalla kolmanneksella pienituloisten hyödyksi. Uudeksi pääomaveroprosentiksi tulisi 30 nykyisen 28:n sijaan. Tavoitteena on kokonaisveroasteen pysyminen nykyisellä tasolla. Kokonaisuudessaan liiton ehdotus on vähemmän progressiivinen kuin nykykäytäntö. Kaiken kaikkiaan palkkaverojen menetyksestä Veronmaksajien mallin mukaan aiheutuisi valtiolle n. 2 miljardin euron menetys.
  4. Yhteisöveron alas, ALV ylös [2]
    Yritysten toiminnan helpottamiseksi yritysveroa laskettava 26:sta 24 prosenttiin. Veronalennuksiin kuluvaa rahaa Veronmaksajien keskusliitto haalisi korottamalla arvonlisäveroa kahdella prosenttiyksiköllä. Yleinen alv olisi 25 prosenttia, ja alennetut kannat 15 sekä 11 prosenttia
  5. Liikennepolttoaineiden verojen maltillinen nosto [2]
    Veronmaksajien keskusliitto korottaisi polttoaineveroa paljon maltillisemmin kuin VM:n verotyöryhmä. Tavalliselle autoilijalle kustannusten nousu olisi n. parikymppiä vuodessa.
  6. Kunnille kulukuria [2]
    Julkinen talous kokonaisuudessaan pitää saada kestävään iskuun pidentämällä työuria ja hillitsemällä kuntien menoja. Kuntien tehtävien määrää ei enää lisätä eikä henkilöstö saa Veronmaksajien keskusliiton mielestä kasvaa nykyisestä vajaasta puolesta miljoonasta.
  7. Verotuksen uudistamisessa tarvitaan kannusteita työhön ja yrittämiseen [3]
  8. Omistus- ja vuokra-asumisen kohtelua tasattava: asuntolainan korkovähennyksestä luovuttava [4]
  9. Perintöveroa kiristettävä, samoin kiinteistöveroa ja kulutusveroja [4]
  10. Palkkaveroja alennettava [4]
    Argumentteja puolesta: "Haluamme painottaa kevennyksissä pienipalkkaisia, mikä vaikuttaa työhön osallistumispäätökseen. Haluamme laskea kynnystä tulla työmarkkinoille" (Sixten Korkman).
  11. Yritysten yhteisöveroa laskettava [4]


Perustelut

Data

Riippuvuudet


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ Suomen Kuvalehti 17.12.2010. Päivän kuva: Turha joukko kansanedustajia
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Veronmaksajien keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet
  3. ↑ 3,0 3,1 Elinkeinoelämän keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet
  4. ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 Etla:n hallitusohjelmatavoitteet
  5. ↑ Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Veropolitiikka_Suomessa&oldid=6154”