Arviointi juomaveden kloorifenolien terveysvaikutuksista

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi2299
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2299}}

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2299
Moderaattori:Päivi Meriläinen (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2299}}

Rajaus

Tässä tarkastellaan kloorifenoleilla saastuneen juomaveden terveysvaikutuksia. Malliyhdisteiksi on valittu Suomessakin yleisesti käytetyssä sinistymisestoaineessa KY5:ssä suurimpina pitoisuuksina esiintyneet 2,3,4,6-tetraklokinorifenoli sekä pentakloorifenoli. Terveysvaikutuksiksi on valittu Non-hodgking syndrooma sekä pehmytkudossarkooma.

Tausta

Kloorifenolisaatumiset Suomessa ovat todennäköisesti peräisin KY-5 valmisteesta, jokta on käytetty puutavaran sinistymisen estossa 1980-luvun loppupuolelle saakka, jolloin sen käyttö kiellettiin. KY-5 sisältää kloorifenolien lisäksi epäpuhtautena polykloorattuja dibensto-p-dioksiineja (PCDD), polyklooridibentsofuraaneja (PCDF) ja fenoksifenoleja. Kloorifenoleita KY-5:ssä on seuraavasti:

• 2,3,4,6-tetrakloorifenolia( 75-85 % kloorifenolien kokonaismäärästä)
• pentaltloorifenolia (5-15%)
• 2,4,6-trikloorifenolia ( 5-15 %).

Talousvesiasetuksella on annettu juomaveden sisältämien kloorifenolien yhteispitoisuudelle laatuvaatimus <10 ug/l .

Kloorifenolien terveysvaikutuksia ovat hengitysteiden ärtyminen, päänsärky ja muut myrkytysoireet. Ihmiselle matalimamksi tappavaksi annokseksi on arvioitu 29mg/kg ruumiinpaino (Ahlborg ja Thunberg 1980). Terveysvaikutuksia on raportoitu erityisesti työpäreäisen altistuksen yhteydessä, mutta esim. Suomessa Kärkölän saha-alueen saastumistapauksen yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa on raportoitu mm. lisääntyneitä syöpätapauksia (Non-Hodgking-lymfooma ja pehmytkudossarkooma) (Lampi ym. 1991) sekä gastrointestinaali- ja iho-oireet, pahoinvointi, päänsärky, väsyneisyys ja hengitystieinfektiot (Lampi ym. 2000). Tutkimusten perusteella kloorifenoleilla saastunutta vettä ja kaloja käyttäneillä ihmisillä 1.6-8.9 kertainen riski saada pehmytkudossarkooma ja 2.1-2.8 kertainen riski saada Non-Hodgkin-lymfooma.

Muuttujat

Kloorifenolien pitoisuus pohjavedessä

Kloorifenolien pitoisuus juomavedessä

Kloorifenolien annosvaste

Non-Hodgkin -lymfooman esiintyvyys

Pehmytkudossarkooman esiintyvyys

Kloorifenolien poistotehokkuus vedenkäsittelyssä

Juomaveden kulutus

Altistuminen kloorifenoleille

Kloorifenolien aiheuttamat syöpätapaukset

Malli

Riskinarviointiin käytetty Analytica-malli löytyy Tiedosto:Kloorifenolit.ana

Katso myös

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2001b15.pdf

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1994/1_1994/kloorifenoli_lisasi_syopaa_karkolassa/

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1996/1_1996/perusteelliset_tutkimukset_karkolassa_opettivat/

www.sjweh.fi/download.php?abstract_id=1242&file_nro=1

http://www.who.int/water_sanitation_health/dwq/chemicals/pentachlorophenol.pdf