Arviointi rakennuspolitiikan vaikutuksista kosteusvaurioihin ja astmaan Euroopassa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 14. huhtikuuta 2011 kello 09.32 – tehnyt Minttu (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Pääviesti
Kysymys:

Kosteus ja home asuinrakennuksissa ovat valtavia terveysuhkia ympäristössämme, aiheuttaen astmaa ja allergiaa tai hengitysoireita. Hyvä rakennuspolitiikka voi vähentää kosteushaittoja kodeissa. Mitä vaikutuksia on erilaisella, tehokkaammalla rakennustekniikalla kosteuden määrään kodeissa ja sen kautta astman esiintymiseen Euroopassa vuosina 2010-2050?

Vastaus:

Nykyään tunnetaan 17 miljoonaa sisäkosteuden aiheuttamaa astmatapausta Euroopassa. Tämä luku on todennäköisesti nousemassa tulevaisuudessa huonontuvan ilmanvaihdon takia. Ilmanvaihdon huononemiseen syynä olisivat energiankulutuksen vähentämispyrkimykset, jos muita keinoja ei toteutettaisi käytännössä. On tärkeää ylläpitää hyvää ilmanvaihtoa ja ilmankosteus olosuhteita energiansäästökeinoista huolimatta. Jotta ympäristöystävällisiä ja samalla kosteutta vähentäviä rakennustekniikoita olisi mahdollista suunnitella, tulisi meidän tietää enemmän kosteuden aiheuttamista terveysongelmista.


Kysymys

Tässä tutkimuksessa kysymys on seuraava: Mitä ovat erilaisten rakennustekniikoiden vaikutukset kosteuden ja homeen määrään asuinrakennuksissa ja näin ollen astman esiintymiseen Euroopassa? Rakennuspolitiikan huomioonottaen pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja niin hillitä ilmastonmuutosta. Tarkastelemme erityisesti vuosia 2010, 2020,2030 ja 2050 Euroopan Unionissa. Tutkimus on esitetty avoimena arviointina internetissä osana niin sanottua Common Case Study:a, joka kuuluu INTARESE ja HEIMTSA -projekteihin. Tekninen päämäärä oli kokeilla sivustomme toimivuutta ja on-line mallinnus -työkalujen kehittämistä projektien yhteydessä.

Ratkaisut

Nykyään tunnetaan 17 miljoonaa sisäkosteuden aiheuttamaa astmatapausta Euroopassa. Tämä luku on todennäköisesti nousemassa tulevaisuudessa huonontuvan ilmanvaihdon takia. Syynä ilmanvaihdon huononemiseen olisivat energiankulutuksen vähentämispyrkimykset, jos muita keinoja energiankulutuksen pienentämiseksi ei toteutettaisi käytännössä. On tärkeää ylläpitää hyvää ilmanvaihtoa ja ilmankosteusolosuhteita energiansäästökeinoista huolimatta.

Value of information -tutkimus osoittaa kyseisen tiedon olevan arvoltaan noin 500-1000 miljoonaa euroa. Tässä arvioinnissa kaikki arvo osoitetaan kaikista tärkeimpään ongelmaan, nimellisesti kosteusesiintymien käytännön vaikutuksiin, mitkä tässä arvioinnissa olivat rinnastetut ilmanvaihdon tason muutokseen. Tietenkään kaikki kosteusongelmat eivät liity ilmanvaihtoon, joten keskittyminen siihen tiettyyn aiheeseen ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Sen sijaan, laajaa ja kestävää ymmärrystä tarvitaan, jotta voidaan selvittää miksi harmillisia kosteusvaurioita sattuu ja mitä voidaan tehdä niiden korjaamiseksi ja erityisesti kuinka ehkäistä niitä ennalta. Perusteellista tutkimusta nykyisistä tiedoista ei ole tehty tässä arvioinnissa. Tämän arvioinnin mukaan vaikuttaa itsestäänselvältä, että olemassaolevan tiedon kerääminen ja organisoiminen olisi tuottava tapa vähentää epätietoisuutta aiheeseen liittyen, koska se tulisi maksamaan vain murto-osan tiedon todellisesta arvosta.

Teoriassa syyt mikrobien haitalliseen kasvuun ja homeeseen rakkennuksien rakenteissa ovat yksinkertaisia: jos sinne pääsee jatkuvasti kosteutta, mikrobit alkavat kasvaa. Tästä johtuen rakennukset tulisi valmistaa ja korjata välttämään kosteuden pääsyä sisälle. Kuinka vain, ongelma on monimutkaisempi käytännössä.

Kosteus ja mikrobien kasvu, ovat joskus erittäin vahingollista terveydelle, joskus vähemmän vahingollisia; ratkaisevat tekijät asiaan liittyen ovat huonosti ymmärrettyjä. Monissa tapauksissa kosteushaitta on näkymätöntä ja rakennuksen omistaja on tietämätön ongelmasta. Monet omistajat ovat myöskin epätietoisia kosteuden aiheuttamista riskeistä ja jättävät sen huomiotta. Vaikka ongelma olisi tiedostettu, asiantuntemus ja resurssit voivat olla riittämärrömät ongelman korjaamiseksi. Huomioitava on myös, että rakennusalla on vaihtelevasti asiantuntemusta ja kykeneväisyyttä rakentaa rakennuksia, joissa tyypilliset kosteusriskit on otettu huomioon ja hoidettu etukäteen. Erityisesti tietoa ja asiantuntemusta kosteudenhallinnasta hyvin energiatehokkaissa rakennuksissa on rajoitetusti. Ja lopulta, ilmastonmuutos on luultavasti aiheuttamassa ongelmia, jonkalaisiin emme olleet osanneet varutua nykyisten rakennuksiemme rakennusvaiheessa.

Ratkaisuksi, meidän tulisi tietää enemmän muuttuvista tekijöistä sekä kosteuteen liittyvistä terveysvaikutuksista ja kosteuden hallinnasta energiatehokkaissa rakennuksissa, jotta voisimme suunnitella ympäristöystävällisiä rakennustekniikoita, jotka myöskin vähentävät kosteutta kodeissa.

Katso myös

The parts of the sub-assessment model about dampness and asthma.

Decision variables
Other variables
Indicators

Avainsanat

Kosetus, sisäilma, astma, Eurooppa

Viitteet


Asiaan liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Arviointi_rakennuspolitiikan_vaikutuksista_kosteusvaurioihin_ja_astmaan_Euroopassa&oldid=5804”