Emo2011

EMO2011; Äiti-lapsi-seurantatutkimus

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää raskaudenaikaisia, synnytykseen ja varhaislapsuuteen liittyviä ympäristötekijöitä, joilla voi olla merkitystä odottavan äidin terveysongelmiin, sekä syntyvän lapsen terveyteen myöhemmin.

Tutkimus toteutetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella huhti-joulukuussa 2011 synnyttäville naisille suunnattuna sähköisenä kyselytutkimuksena. Kyselylomakkeet täytetään alkuraskaudessa ja loppuraskaudessa.

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erilaisia raskaudenaikaisia, synnytykseen ja varhaislapsuuteen liittyviä ympäristötekijöitä, joilla voi olla merkitystä raskaudenaikaisiin terveysongelmiin, sekä syntyvän lapsen terveyteen myöhemmin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on selvinnyt monia raskauteen ja synnytykseen, sekä varhaiseen lapsuusikään liittyviä ympäristötekijöitä, joilla voi olla merkitystä raskausajan komplikaatioiden kehittymisessä, mutta myös syntyvän lapsen riskissä sairastua tiettyihin sairauksiin myöhemmin elämänsä aikana. Aiemmissa tutkimuksissamme olemme osoittaneet mm. raskauden keston ja äidin raskauden- ja synnytyksen aikaisten komplikaatioiden olevan merkittävä tekijä mm. lapsen myöhemmässä sairastumisessa astmaan ja allergiaan.

Tutkimusaineistomme koostuu n. 1000 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella synnyttävästä naisesta, jotka täyttävät oheisen sähköisen kyselykaavakkeen raskausaikanaan sekä heidän tulevista vastasyntyneistään. Lisäksi tällä kyselytutkimuksella saamme lisätietoa tulevan suuremman syntymäseurantatutkimuksen suunnittelua ja toteuttamista varten.

Tietoa tutkimuksesta

Tutkimuksen kulku

Kyselykaavakkeilla kartoitamme raskaana olevan naisen terveyttä (mm. aiempi ja raskaudenaikainen hyvinvointi ja terveys), ja jokapäiväiseen elämään yleisesti liittyviä asioita (mm. ravitsemus, liikunta, tupakointi, stressi, alkoholin käyttö, asuinolot, asuinpaikka), sekä ympäristöaltisteisiin liittyviä asioita (mm. juomavesi, hengitysilma). Lisäksi selvitämme lähiperheeseen liittyviä terveysasioita, jotka liittyvät lähinnä allergisiin sairauksiin ja astmasairastavuuteen. Kyselykaavake täytetään alkuraskaudessa ja loppuraskaudessa. Lisäksi tietoja kerätään synnytysrekisteristä ja myöhemmin myös muista valtakunnallisista rekistereistä (mm. KELA- lääkkeiden erityiskorvattavuusrekisteristä lapsesta hänen täytettyään 6 vuotta).

Tutkimus ei lisää ylimääräisiä käyntejä sairaalassa, eikä muuta yleistä raskauden, synnytyksen tai varhaislapsuuden hoitokäytäntöjä. Kyselyn täyttö kestää yksilöllisesti noin 20–50 min. Kyselyn tarkoituksena on myös testata sähköisen kyselykaavakkeen toimivuutta ja käytännöllisyyttä tulevaa isompaa tutkimusta varten. Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota.

Tutkimukseen liittyvät hyödyt ja riskit

Tutkimukseen osallistumisesta ei ole Teille välitöntä hyötyä, mutta tutkimus tuottaa merkittävää uutta tietoa kuinka varhaiseen elinympäristöön (raskausaika ja ensimmäinen elinvuosi) liittyvät tekijät vaikuttavat syntyvän lapsen terveyteen. Tutkimukseen osallistumisesta ei ole haittaa Teille eikä vastasyntyneelle.

Vapaaehtoisuus

Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voitte keskeyttää tutkimuksen koska tahansa. Tutkimuksesta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen ei vaikuta millään tavalla hoitoonne tai potilas-lääkäri-suhteeseenne. Mikäli keskeytätte tutkimuksen, keskeyttämiseen mennessä teistä kerätyt tiedot käytetään osana tutkimusaineistoa.

Tutkimuksen rahoitus

Tutkimuksen rahoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja KYS:n synnytys- ja naistentautien klinikka, sekä mahdollisesti yksityiset säätiöt. Päätutkija on virkatyösuhteessa sekä KYS:n synnytysklinikkaan, sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.

Tutkimustuloksista tiedottaminen

Ryhmätason tutkimustuloksista tiedotetaan julkisesti.

Luottamuksellisuus

Luottamuksellisuus, tietojen käsittely ja säilyttäminen

Keräämme tietoa Teistä kyselykaavakkeilla, ja synnytyksen ajalta sairaalan synnytysrekisteristä. Teistä kerättyä tietoa ja tutkimustuloksia käsitellään luottamuksellisesti henkilötietolain edellyttämällä tavalla. Yksittäisille tutkimushenkilöille annetaan tunnuskoodi ja tieto säilytetään koodattuna tutkimustiedostossa. Tulokset analysoidaan ryhmätasolla koodattuina, jolloin yksittäinen henkilö ei ole tunnistettavissa ilman koodiavainta. Koodiavainta, jonka avulla yksittäisen tutkittavan tiedot ja tulokset voidaan tunnistaa, säilytetään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (tutkijalääkäri Leea Keski-Nisula) eikä tietoja anneta tutkimuksen ulkopuolisille henkilöille. Lopulliset tutkimustulokset raportoidaan ryhmätasolla eikä yksittäisten tutkittavien tunnistaminen ole mahdollista. Tutkimustiedostoa säilytetään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella 20 vuoden ajan, jonka jälkeen se hävitetään.

Yhteystiedot

Tulossa