Spatiaalinen ympäristöepidemiologia

Tämä sivu on tutkimus. Sivutunniste: Op_fi2165
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2165}}

Tutkimusryhmä

• LT Dos. Pia Verkasalo
• MMM Kari Pasanen
• Fil. yo Toni Patama

Yhteistyötahot

• Suomen Syöpärekisteri
• Geologian tutkimuskeskus
• Suomen Ympäristökeskus
• Kuopion yliopisto

Rahoittajat

• Tekes
• Syöpäjärjestöt
• Kansanterveyslaitos

Yhteyshenkilöt

• Pia Verkasalo
• Kari Pasanen

Taustaa ja tavoitteita

Suomessa on monenlaista ympäristöepidemiologian tutkimuksiin soveltuvaa paikkatietoa. Tietoa on sekä positiivisista (esimerkiksi ulkoilualueet) että negatiivisista (esimerkiksi ilman ja maaperän saasteet) tekijöistä, väestön terveydestä ja erilaisista terveyteen vaikuttavista taustatekijöistä. Epidemiologiassa käyttökelpoista aineistoa saadaan myös satelliittikuvista, joiden informaatio ja tarkkuus kasvavat huimaa vauhtia. Paikkatietojärjestelmä (GIS, Geographical Information System) on tärkeä apuväline ympäristöterveydellisessä riskinarvioinnissa ja sen soveltamista kehitetään useissa hankkeissa. GIS:iä tarvitaan karttojen laadintaan ja eri aineistojen yhdistelyyn jatkoanalyysejä varten, mutta myös edistyneempään altistuksen ja sairastuvuuden yhteyksien mallinnukseen.

Biojätteen terveyshaittoja selvittävässä hankkeessa olemme soveltaneet GIS:iä otoksen kohdentamiseen jätekeskuksen ympärille ja tulosten visualisointiin karttoina. Syöpäkarttoja laadimme yhteistyössä Suomen Syöpärekisterin kanssa. Pienalue-epidemiologisissa tutkimuksissa sovellamme ArcGIS –ohjelman kanssa toimivaa RIF –sovellusta (Rapid Inquiry Facility), jolla voidaan tutkia, onko esimerkiksi epäillyn teollisuusalueen ympäristössä odotettua enemmän syöpätapauksia. Tutkiessamme maaperän metallipitoisuuksien yhteyttä syövän ilmaantuvuuteen yhdistämme geologisia aineistoja alueellisiin syöpätietoihin. Olemme mukana ERAC–hankkeessa (Environmental Risk Assessment Centre), jossa kehitetään GIS:n soveltamisen teknisiä ja menetelmällisiä valmiuksia (esim. RIF:n käyttö).

Luonnonympäristön alkuaineiden syöpävaara

1) Kansanterveyslaitos

• Kari Pasanen
• Toni Patama
• Pia Verkasalo

2) Suomen Syöpärekisteri

• Eero Pukkala

3) Geologian tutkimuskeskus

• Maria Nikkarinen
• Anne Kousa

Monia raskasmetalleja epäillään teollisuusympäristöissä syöpävaarallisiksi, mutta maaperän luontaisten metallipitoisuuksien yhteyttä paikallisten asukkaiden syöpävaaraan ei juuri ole tutkittu. Tässä tutkimuksessa selvitetään, ovatko kirjallisuudessa kuvatut tai epäillyt riskisuhteet havaittavissa maaperän metalleilla. Samalla selvitetään muiden maaperän metallien mahdollisia yhteyksiä syöpävaaraan. Mahdollisten yhteyksien oletetaan olevan selvempiä aikaisempina vuosikymmeninä, jolloin väestön liikkuvuus oli vähäisempää ja kaivovettä ja paikallisia maataloustuotteita käytettiin enemmän. Tutkimusaineistona käytettiin kunnittaisia syöpätietoja vuosilta 1953-2002, pienalueittaisia (500x500 m ruutuaineisto) syöpä- ja väestötietoja vuosilta 1980-2000 ja Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisia geokemiallisia aineistoja. Lisäksi käytetään tilastollisia aineistoja sekoittavista tekijöistä. GIS:iä sovelletaan aineistojen muokkauksessa, yhdistämisessä, metallikarttojen interpoloinnissa, visualisoinnissa ja riippuvuuksien etsimisessä. Metallipitoisuuksien ja syövän yhteyttä tarkastellaan kuntatasolla Poisson regressioanalyyseillä. Ruututason analyyseissä korkean metallipitoisuuden alueiden syöpäriski mallinnetaan ArcGIS:n ja RIF-ohjelmiston avulla. Hanke on osa ERAC–hanketta.

Metalliteollisuusympäristön terveysriskit (FINMERAC)

Kari Pasanen 1 , Toni Patama 1 Pia Verkasalo 1 1) Kansanterveyslaitos

• Kari Pasanen
• Toni Patama
• Pia Verkasalo

FINMERAC-hanke on osa ERAC-riskinarviointikeskuksen käynnistämää Tekesin osarahoittama hanketta, jossa kehitetään integroitua riskinarviointia metalliteollisuusympäristössä. Spatiaalisen epidemiologian osuus tässä hankkeessa on soveltaa pienalue-epidemiologian menetelmiä, kun selvitetään onko metallitehtaan läheisyydessä asuneilla ihmisillä vertailuväestöä suurempia terveysriskejä. Altistuksen arvioinnissa pyritään soveltamaan mahdollisimman tarkkaa paikallista altistetietoa, jota on tuotettu ympäristövaikutusten arviointia ja seurantaa varten. Työkaluina sovelletaan paikkatietojärjestelmää (ArcGIS 9.1) sekä GIS-ympäristössä toimivaa RIF-ohjelmistoa, jolla lasketaan esimerkiksi suhteellinen syöpävaara valitulle kohdealueelle, esim. tehtaan lähiympäristöstä rajatulle alueelle.

Biojätteen käsittely ympäristöterveyskysymyksenä

Eriarvoisuus ympäristössä

1) Kansanterveyslaitos

• Mikko Jänis
• Kari Pasanen
• Pia Verkasalo

2) Kuopion yliopisto

• Mikko Kolehmainen

3) Suomen ympäristökeskus

• Niko Karvosenoja

Kuopion yliopiston kanssa yhteistyössä tehtävässä tutkimuksessa on analysoitu väestön sosioekonomisen aseman ja ympäristöaltistuksen suhdetta ja niiden alueellista vaihtelua Suomessa. Aineistona on käytetty tilastokeskuksen ruutuaineistoja, tie- ja rautatieverkkoaineistoa sekä Suomen ympäristökeskuksen mallintamaa liikenteen pienhiukkaspäästöaineistoa (1x1 km ruudut). Sosioekonomiaa kuvaavien ruututason muuttujien yhteyksiä ympäristöaltisteisiin mallinnettiin ryhmittelyanalyysillä ja neurolaskennalla. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat altistuksen keskittyminen vilkasliikenteisille alueille sekä riippuvuuksien ilmeiset epälineaarisuudet. Hankkeessa on saatu kokemusta niin paikkatiedon soveltamisesta kuin laskennallisesti älykkäistä menetelmistä ympäristöepidemiologiassa. Ympäristötieteen pro gradu –työnä alkanutta tutkimusta on tarkoitus jatkaa lisäämällä altistemuuttujia ja analysoimalla tarkemmin myös ympäristön epätasa-arvoisuuden alueellista vaihtelua.

Katso myös

• Spatiaalisen epidemiologian englanninkieliset sivut

Aiheeseen liittyvät tiedostot

• Jänis. M. 2007. Applications of Geographic Information Systems and Computationally Intelligent. Methods to Research on Environmental Inequity in Finland. Master's thesis. Environmental Informatics. Department of Environmental Sciences, University of Kuopio. ( lataa pdf)
• Pasanen K, Verkasalo PK, Backman B, Lehtinen H, Luoma S, Patama T, Sorvari J. Spatial epidemiological analyses of cancer risk by arsenic level in drilled wells in the Tampere region, 1981-2000. In: Sorvari J, Schultz E, Rossi E, Lehtinen H, Joutti A, Vaajasaari K, Kauppila T, eds: Risk assessment of natural and anthropogenic arsenic in the Pirkanmaa region, Finland. GTK, Espoo 2007, PP.110-126. ( lataa raportti RAMAS-hankkeen sivuilta)

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>