Opasnet-uskomusjärjestelmä

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 2. helmikuuta 2011 kello 14.43 – tehnyt Teemu R (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Mitkä asiat kuuluvat keskeisinä osina Opasnet-uskomusjärjestelmään eli ne asiat, joiden varassa työskentely Opasnetissä tapahtuu?

Määritelmä

Data

Opasnet-uskomusjärjestelmä koostuu kolmesta osasta.

  1. Opasnetin aksioomista eli uskomuksista, jotka ovat Opasnetin toiminnan kannalta tärkeitä mutta joita ei voi tieteellisin keinoin todistaa eikä falsifioida.
  2. Opasnetin sisältö, joka havaintoihin ja päätelmiin pohjautuvaa tietoa, joka on läpikäynyt tieteellistä kritiikkiä ja näin ollen on perusteltua uskoa, että se on pääasiassa totuudenmukaista.
  3. Uskomukset, jotka perustuvat todentamattomiin havaintoihin tai päätelmiin ja jotka odottelevat riittävän aineiston karttumista kelvollisen tieteellisen kritiikin läpikäymiseksi. Näitä kutsutaan n.s. heikoiksi lenkeiksi.

Jotkin näistä kolmoskohdan uskomuksista, vaikka ovatkin huonosti perusteltuja, ovat erittäin tärkeitä Opasnetin käyttämisen mielekkyydelle. Eli jos ne osoittautuvat vääriksi, Opasnet samalla osoittautuu kelvottomaksi työkaluksi siihen tehtävään, johon se on suunniteltu eli tieteellisen tiedon jäsentämiseen päätöksenteon hyväksi. Niinpä toistaiseksi meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko hyvässä uskossa pitää noita väitteitä totena, tai sitten hylätä Opasnet työkaluna. Alla listataan tärkeimmät tällaiset uskomukset.

[On myös mietittävä näiden kytkentä ihmisten henkilökohtaiseen elämään eli se, miksi ihmisten tulisi pikemminkin uskoa väitteet kuin hylätä Opasnet].

Kausaliteetti

Tulokset

  1. Ihmiset yrittävät yleensä tehdä oikein.
  2. Voidaan rakentaa järjestelmä, joka saa ihmiset toimimaan oikein paremmin. Järjestelmän välttämättömiä osia ovat
  3. tiedon avoin ja vapaa jakaminen,
  4. yhdessä tekeminen vapaasti organisoituen,
  5. julkisen arvostuksen järjestelmällinen antaminen hyvästä työstä,
  6. ristiriitojen ratkaiseminen tieteen menetelmin,
  7. tiedon jäsentäminen tehokkaasti siten, että yhtä aihetta käsitellään yhteisesti tasan yhdessä paikassa.
  8. Järjestelmän liikkeelläpitävänä voimana ovat kohdat 1 ja 5. Lisäksi usein tarvitaan rahaa, mutta se saadaan parhaiten kanavoitua kohtien 1 ja 5 kautta ja niille alisteisena.
  9. Yhteiskunnan omat instituutiot toimivat nykyistä tehokkaammin, jos ne toimivat näiden periaatteiden mukaisesti.
  10. Resursseja näin kanavoimalla ja yhdessä työtä tekemällä voidaan ratkaista monia nykyajan epätoivoisia ongelmia kuten ilmastonmuutos, kolmannen maailman kehittymättömyys ja kestämätön kehitys.

Uskomusjärjestelmän heikkoja lenkkejä on pyrittävä tutkimaan tieteellisesti, jotta saadaan tietoa niiden totuudenmukaisuudesta. Niin kauan kuin näyttö puuttuu, on toimittava uskomuksen varassa.


Miten ihminen voi osallistua ja parantaa uskomusjärjestelmää?

  • Välitä viestiä eteenpäin.
  • Liity tiedon tuottajaksi.
  • Edistä arvostusteorian käyttöönottoa omassa organisaatiossasi.
  • Ryhdy vertaisarvioijaksi.
  • Mieti: Missä sinä olit kun tiedon vallankumous alkoi tapahtua?
  • Mieti: Mitä sinä teit maailman pelastamiseksi?


Tekijät, jotka heikentävät Opasnet-uskomusjärjestelmän kehitystä:

  • Välinpitämättömyys
  • Kyvyttömyys nähdä omaa roolia
  • Ei kuulu mulle -asenne
  • Takertuminen perinteisiin toimintatapoihin ilman kunnon syytä
  • Pelko nykyisen tilanteen tai aseman menettämisestä.

Katso myös

Viitteet


Aiheeseen liittyviä sivuja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Jouni T. Tuomisto: Opasnet-uskomusjärjestelmä. Opasnet 2010. Viitattu 21.11.2024.