Ilmastokäräjät

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 2. helmikuuta 2011 kello 14.25 – tehnyt Teemu R (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




SEKTORITUTKIMUKSEN NEUVOTTELUKUNTA / KESTÄVÄN KEHITYKSEN JAOSTO: ILMASTOPOLITIIKKAA TUKEVA TUTKIMUS -HAKUJULISTUS

Valtioneuvoston sektoritutkimuksen neuvottelukunta julistaa haettavaksi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvän tutkimuskokonaisuuden. Kokonaisuuden painopistealueet perustuvat neuvottelukunnan kestävä kehitys -jaoston vuonna 2008 tilaamaan ilmastonmuutosta koskevaan esiselvitykseen sekä jaostossa edustettuina olevien ministeriöiden näkemyksiin kaikkein kiireellisimmistä tutkimusaiheista. Kokonaisuuteen liittyvät hankkeet tulee toteuttaa vuosien 2010 - 2012 aikana.

Tutkimusohjelmaesitys koostuu kolmesta monitieteellisestä teemasta, joista kaksi ensimmäistä ovat mukana varsinaisessa tutkimusohjelmassa:

  • I Ilmastonmuutoksen hillintä- ja politiikkatoimien vertailu, arviointi ja kehittäminen
  • II Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimien ja -politiikan kartoitus, arviointi ja vertailu
  • III Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvän tietopohjan vahvistaminen

Hankkeet arvioidaan seuraavin kriteerein:

  • 1. sopivuus tutkimuskokonaisuuden tavoitteisiin ja tulosten sovellettavuus
  • 2. tieteellinen taso, innovatiivisuus, poikkitieteellisyys ja toteutettavuus
  • 3. selvitykseen osallistuvien henkilöiden aihealueen tuntemus ja osaaminen
  • 4. yhteistyö eri tahojen välillä
  • 5. selvityksen hinta ja omarahoitusosuus

Erityisiä painopistealueita ovat toimenpiteiden ja ohjauskeinojen vaikuttavuus ja vaikutukset sekä toimenpiteiden kustannustehokkuus, politiikkatoimien koherenssi ja ennakointi.

Ilmastokäräjät-hakemus

Tiivistelmä

  • Projektin nimi: Ilmastokäräjät
  • Hakija: Dos. Jouni Tuomisto
  • Tutkimuspaikka: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • Projektin kesto: 1.6.2010 - 31.12.2012
  • SETUILMU:sta haettava summa: 139280 €


Ilmastokäräjät-projektin tavoitteena on

  • 1) kerätä olennainen suomalainen ilmastotieto olemassaolevalle Opasnet-internetsivustolle (tai tarjota sitä CCCRP:lle jos se on hyödyllisempää);
  • 2) tarjota verkkotyötila tutkijoiden, päättäjien kansalaisten ja sidosryhmien käyttöön ja keskusteluille;
  • 3) jäsentää edellisten kohtien tuloksia johdonmukaiseksi, päätöksentekoa palvelevaksi kokonaisuudeksi;
  • 4) edistää avointa, kriittistä ja keskustelevaa kulttuuria ilmastonmuutoskysymyksissä ja siihen liittyvässä päätöksenteossa.

Tavoitteisiin päästään hyödyntämällä avoimen arvioinnin menetelmään perustuvaa, avointa verkkotyötilaa Opasnetiä. Muiden projektien tuottaman tiedon avulla jäsennetään käytännöllisiä politiikka-analyysejä. Lisäksi järjestetään valtakunnallisia tapahtumia, joissa välitetään tietoa ja keskustellaan aiheeseen liittyvistä kysymyksistä ja ongelmista.


  • Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ovat erityisen monimutkaisia poliittisia kysymyksiä.
    • Useita toimijoita, useita ristiriitaisia arvoja, useita vaikutuksia, useita eri päätöksiä
    • Tarvitaan laajoja systemaattisia tarkasteluja.
    • Tietoa pitää kerätä järkevään tietorakenteeseen, joka taipuu moneen käyttöön: kuvaus, kvantitointi, mallitus
  • Tiedon hyväksyttävyyttävyyttä on parannettava.
    • Pelkkä asiantuntemus ei riitä, kuten IPCC:n osalta on nähty.
    • Tarvitaan myös mahdollisuus avoimeen kritiikkiin.
      • Tämä puolestaan vaatii mahdollisuuden systemaattiseen arviointiin, jotta virheelliset tiedot saadaan kitkettyä.
  • Sosiaalinen media ja verkkotyötilat tuovat uusia, tehokkaita keinoja tähän.
    • Opasnet on olemassaoleva ja useassa projektissa käytetty työtila.
  • Hankkeessa tehtävä työ:
    • Yhteydenotot kaikkiin relevantteihin projekteihin.
    • Koulutusta ja sisäänajoa verkkotyötilan käyttöön.
    • Vertaisarviointikäytännön rakentaminen.
    • Verkkotyötilan tarjoaminen projektien tiedonvälitykseen, keskusteluun ja tiedonkeruuseen.
    • Tietojen keräys karkeasta täsmällisempään: 1) projektit, tietolähteet 2) keskeiset tutkimusaiheet 3) keskeiset päätelmät 4) keskeiset politiikkavaihtoehdot 5) keskeiset tulokset 6) yksityiskohtaiset tulokset.
      • Tämä on pääasiassa osallistuvien projektien vastuulla.
    • Kiistakysymysten hakeminen ja keskusteluun nostaminen. Keskustelujen moderointi.

Johdanto

Ilmastonmuutos ja päätöksenteon tarpeet

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat erittäin monimutkaisia poliittisia kysymyksiä. Kööpenhaminan ilmastoneuvottelutkin epäonnistuivat, vaikka tuhannet poliitikot ja virkamiehet tekivät parhaansa. Kaikki ovat yhtä mieltä perustavoitteesta: vähentää kasvihuonekaasupäästöjä siten, ettei ihmiskunta kurjistu ilmastonmuutoksen eikä ilmastopolitiikan alle. Tehtävä osoittautui ylivoimaiseksi, koska aiheet ovat liian monimutkaisia, jotta tuhannet maiden edustajat ehtisivät omaksua ja ymmärtää tarpeelliset asiat ja syy-seuraussuhteet, muodostaa kantansa ja päästä yhteisymmärrykseen toimenpiteistä lukuisten maakohtaisten tavoitteiden puristuksessa. Eri toimijoiden keskenään ristiriitaiset osatavoitteet pitäisi ottaa huomioon ja ratkaista siedettävällä tavalla, jotta kaikkien kannattaa mieluummin liittyä yhteiseen sopimukseen kuin jäädä ulkopuolelle. Liikkuvia osia on yksinkertaisesti liikaa ja työ liian hidasta.

Politiikka-analyysit

On siis selkeä tarve sille, että tutkitaan järjestelmällisesti ilmastopoliittisten päätösten vaikutuksia. On erityisen tärkeää, että työtä tehdään ennen varsinaista päätöksentekoa ja että nämä politiikka-analyysit antavat suosituksia siitä, mitkä vaihtoehdot todennäköisimmin johtavat haluttuihin vaikutuksiin. Näissä politiikka-analyyseissä pitäisi pystyä tarkastelemaan useita toimijoita, useita ristiriitaisiakin tavoitteita ja useita erillisiä mutta toisiinsa liittyviä päätöksiä. Toistaiseksi ilmastonmuutostutkimus on vain huonosti kanavoitunut osaksi politiikka-analyysiä. Politiikka-analyysejäkin on tehty (esim. Haines et al., 2007, 2009; Helsingin Energia, 2010), mutta ne harvoin ovat niin laaja-alaisia integroituja tarkasteluja kuin olisi tarpeen. Lisäksi politiikan kentältä nousee huonosti sellaisia tutkimuskysymyksiä, jotka todella päätyisivät tutkimuksen kohteeksi.

Politiikka-analyysin valmistuminen ei tarkoita sitä, että raportti automaattisesti parantaisi päätöksentekoa. Raportista on pitkä matka päätöksentekijän tietoisuuteen ja toiminnan muutokseen. Jo tietopuute tiedon olemassaolosta on usein ratkaiseva. Tiedon löytyminen, lukeminen, omaksuminen ja soveltaminen ovat kaikki hankalia esteitä. Uudenlaiset sosiaalisen median verkkosivustot auttavat näissä ongelmissa. Niissä tietoa voidaan kerätä ja linkittää suuren toimijajoukon yhteistyönä. Tietoa voi paitsi etsiä ja lukea, siitä voi myös keskustella, kritisoida ja sitä voi parantaa joukkoyhteistyön keinoin. Sitä voi myös soveltaa suoraan konkreettisiin kohteisiin kuten verkkotyötilassa tehtäviin politiikka-analyyseihin, joskin tästä on vasta hyvin vähän esimerkkejä.

Tiedon hyväksyttävyys ja uskottavuus

Tiedon oppiminen ei riitä. Sen on oltava myös hyväksyttävissä käyttäjän viitekehyksestä katsottuna. Tästä on tuoreita mutta karvaita kokemuksia. IPCC:n raportista löytyneet virheet Himalajan jäätikköjen sulamisnopeudesta ovat heikentäneet koko raportin uskottavuutta (mm. Uusi Suomi, 17.2.2010) monen kansalaisen ja ehkä poliitikonkin silmissä. Uskottavuutta ei tässä tapauksessa ehkä heikentänyt niinkään virhe sinänsä, vaan se, että kritiikkiä ei uskottu ja että muuttuneen tiedon vaikutuksia päätelmiin ei kuulija voi itse arvioida - epäilys siis jää. Tapaus muistuttaa, että pelkkä asiantuntijan auktoriteettiin nojaava järjestelmä romahtaa heti, jos asiantuntijan uskottavuus katoaa, silloinkin kun tiedot sinänsä ovat oikein.

Tarinan opetuksena voidaan pitää, että ilmastonmuutostiedon pitäisi olla avoimessa järjestelmässä, jota voisi vapaasti kritisoida ja jota osuvan kritiikin myötä järjestelmällisesti ja nopeasti päivitettäisiin. Juuri tieto kritiikin mahdollisuudesta antaa käyttäjille varmuutta siitä, että virheitä on vähän ja että kokonaisuuteen voi uskoa. Tätä tukemaan tarvitaan tieteessä hyväksi havaittu vertaisarviointi, jotta laadun arviointi ole yksin satunnaisten lukijoiden varassa.

Painetun, useiden vuosien välein ilmestyvän raportin on vaikea ellei mahdoton täyttää näitä vaatimuksia. Sen sijaan verkkotyötilat ovat omiaan tällaiseen jatkuvasti päivitettävän tiedon keräämiseen ja varastointiin.

Sosiaaliset verkkotyötilat tekevät siis kolme asiaa mahdolliseksi yhtä aikaa. Ensinnäkin asiat voidaan avata jäsennetylle keskustelulle, joka pilkotaan yksityiskohtaisiin ja täsmällisesti määriteltyihin kysymyksiin. Toiseksi kaikki tieto ja siitä käytävä keskustelu saadaan kaikkien nähtäville, ja kuka tahansa voi osallistua tähän keskusteluun ja jopa politiikan toimenpiteiden ideointiin tämän tiedon perusteella. Kolmanneksi verkkotyötilassa voidaan tehdä politiikka-analyysejä ja arvioida vaihtoehtoja etukäteen, järjestelmällisesti, nopeasti ja tieteen kriteerein.

Noiden kolmen periaatteen vaikutus politiikantekoon on suurempi kuin luulisi. Toimintatavassa yhdistyvät tieteellinen perusteellisuus, journalismin kriittisyys ja kansalaisaktivismin idearikkaus. Poliittiset ehdotukset joutuvat armottomaan ja yksityiskohtaiseen tarkasteluun.

Politiikka-analyysien laajamittainen tekeminen on ollut työlästä ja siksi vähäistä. Mutta nyt uudet internetin joukkoyhteistyöhön perustuvat avoimet verkkotyötilat ovat mullistamassa tilanteen. Ne hyödyntävät suuren joukon tietoa ja näkemyksiä ja mahdollistavat monipuoliset politiikkatarkastelut siten, että suurin osa tiedosta kerätään suurelta joukolta toimijoita, joista kukin tuottaa pieniä tiedonmuruja omalta osaamisalueeltaan. Se on tiedon tuottajalle vähätöistä ja helppoa, mutta tiedon vastaanottajalle äärimmäisen arvokasta, kun hän voi hyödyntää kokonaista vuorta yhdessä kerättyjä tiedonmuruja omassa tarkastelussaan.


Tieteen ja politiikan rajapinta

Tieteen perusta on se, maailmaa yritetään ymmärtää täsmällisesti määriteltyjen kysymysten kautta. Kysymysten tulee olla sellaisia, että todellisuutta havainnoimalla voidaan etsiä niihin vastauksia. Tutkimuksen henkeen kuuluu, että kuka tahansa saa esittää omia näkemyksiään eli hypoteeseja vastauksiksi. Näitä hypoteeseja vastaan sitten hyökätään eli yritetään todistaa niitä yhteensopimattomaksi havaintojen kanssa. Virheellisillä hypoteeseilla on suuri taipumus tulla ammutuksi alas, kun taas totuudenmukaiset hypoteesit jäävät elämään. Konsensus ei ole määräävä tekijä, koska jos yksikin tutkija voi todistaa jonkin hypoteesin vääräksi, se on väärä riippumatta muiden mielipiteistä. Monissa tapauksissa tilanne on tietysti epävarma, ja silloin on pidettävä mielessä useita mahdollisia hypoteeseja.

Politiikan kentällä on erilainen kulttuuri. Kuitenkin myös politiikkaa voi lähestyä samanlaisesta näkökulmasta. Yhteiskunnalliset ongelmat (ilmastonmuutokseen liittyen tässä tapauksessa) ovat tutkimuskysymyksiä, joihin etsitään tietyt kriteerit täyttäviä ratkaisuja eli politiikkoja. Vaikka tutkimuskysymykset ja -hypoteesit ovat epätyypillinen ajattelutapa politiikanteossa, se tuo tieteen ja politiikan käytäntöjä, menetelmiä ja ajattelua paljon lähemmäksi toisiaan. Tällä tavalla se helpottaa tieteen ja politiikan rajapinnassa olevan kuilun ylittämästä. Juuri ilmastonmuutoskysymyksissä tämä kuilu on tällä hetkellä vaarallisen leveä.

Ilmastokäräjät perustuu siis ajatukseen, että ilmastopolitiikassa tutkimuksellinen ote on hyödyllinen ja tarjoaa uudenlaisia menettelytapoja. Nämä menettelytavat pärjäävät hyvin asioissa, joissa konsensukseen tai houkutteluun perustuvat poliittiset menetemät (kuten Kööpenhaminan prosessi) ovat pärjänneet heikosti. Keskustelu on jo lähtökohtaisesti rajoittunutta, jos tarkastellaan vain niitä vaihtoehtoja, joiden voi uskoa menestyvän erimielisen joukon päättäessä yksimielisesti asioista. On paljon avartavampaa keskustella siitä, mitkä politiikat olisivat hyviä ja mitkä hylättäviä ja miksi. Ilmastokäräjien hypoteesi on, että jälkimmäinen lähestymistapa voi tuottaa hedelmällistä keskustelua ja tarpeellista ymmärrystä, joka muuten olisi jäänyt syntymättä. Tämä on tarpeen ja hyödyllistä riipumatta siitä, missä lopulliset poliittiset päätökset tehdään.

Menetelmät

Opasnet sosiaalisena verkkotyötilana

Ilmastökäräjät rakentuu THL:ssä kehitetyn Opasnet-verkkotyötilan varaan. Opasnet (http://fi.opasnet.org) on rakennettu nimenomaan toteuttamaan järjestelmällisesti edellä mainitut kolme ehtoa kriittisyydestä, keskustelevuudesta ja avoimuudesta. Opasnetissä tietoa, näkemyksiä ja toimintaideoita kerätään ja jäsennetään suoraan osaksi päätöksentekoa palvelevia arviointeja. Opasnet toimii rajapintana tieteen, politiikan ja kansalaisvaikuttamisen välillä. (Tuomisto ja Pohjola, 2007)

Opasnetin perustekniikka on sama kuin Wikipediassa. Se ei kuitenkaan ole tietosanakirja vaan tieteen kriteereihin perustuva foorumi käsitellä täsmällisiä kysymyksiä joukkoyhteistyön keinoin. Wikipediassa ratkaisee neutraali asenne ja konsensushakuisuus. Opasnetissä eri näkemykset pannaan vastakkain; lopulta ratkaisee tieteellinen kritiikki, jossa voi vedota ainoastaan havaintoihin ja päättelyyn. Yhteiskunnan arvot tietysti ovat politiikkaa ajava voima, mutta niitäkin tarkastellaan neutraalisti ja sisällytetään läpinäkyvästi keskusteluun.

Opasnetissä arvioinnit alkavat tilanteen yleiskuvauksesta ja päätöksentekijöiden ja mahdollisten päätösten tunnistamisesta. Arviointi kuitenkin etenee nopeasti määrälliseksi tarkasteluksi, jossa arviot toimenpiteistä, hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöistä, saastekuolemista ja euroista ovat kaikkien nähtävillä ja arvosteltavissa. Kuka tahansa voi lukea luonnoksia ja korjata virheitä, ja arvioinnin laskenta päivitetään mahdollisimman nopeasti vastaamaan parempaa tietoa. Arviointiin voi nostaa myös uusia osa-alueita, joita ei alunperin tunnistettu tärkeiksi. Tiedon jäsentäminen voi myös lähteä liikkeelle toisin päin: kerätään hyödylliseksi arvioitua tietoa olemassaolevista projekteista riippumatta siitä, onko sille nähtävissä välitöntä käyttöä politiikka-analyysin osana.

Opasnet on suunniteltu kestämään satojentuhansien sivujen ja miljardien lukuarvojen sisältö ja aktiivinen käyttö. Kun arviointeja ja muita tietokuvauksia tulee lisää, niiden sisältämät tiedot tulevat suoraan muiden arviointien ja projektien käytettäviksi. Tätä synergiaa hyödyntävät verkkotyötilat tekevät laajamittaisten, kuten ilmastopolitiikkaa koskevien, arviointien tekemisen mahdolliseksi eri tavalla kuin koskaan ennen. Eräs ratkaiseva tekijä on tehokas tietorakenne, johon on Opasnetissä kiinnitetty erityistä huomiota ja jonka toimivuudesta on jo saatu hyvää näyttöä.

Opasnet-verkkotyötilassa jokainen jakaa oman tietonsa muiden käyttöön ja hyödyntää muiden jakamaa tietoa omassa työssään. Se toimii Wikipedian tapaan mutta on tarkemmin säännelty. Tietorakenne ja käyttäytymissäännöt on räätälöity suurten kokonaisuuksien kuvaamiseen ja työstämiseen pieninä paloina tiedon kertyessä suurelta joukolta osallistujia.

Opasnetissä esitetään täsmällisiä kysymyksiä: Mitä vaikutusta päästökaupalla ja toisaalta hiiliverolla on markkinoiden toimintaan? Minkä syytekijöiden kautta vaikutukset välittyvät? Näihin kysymyksiin etsitään sitten tieteellisesti perusteltuja vastauksia, ja huonoja vastauksia hylätään. Vastaukset ja perustelut kuvataan yksityiskohtaisesti. Vastauksia parannetaan yhteistyössä, kunnes ne vastaavat käsillä olevaan tietotarpeeseen.

Opasnet toimii muutamien perusperiaatteiden varassa. Kaikki on kaikkien luettavissa ja parannettavissa. Kaikkea esitettyä saa vapaasti kritisoida, mutta vain kolmesta asiasta: epäloogisuudesta, asiayhteyden puutteesta tai ristiriidasta havaintojen kanssa. Asioiden epävarmuudet ja niiden väliset syy-seuraussuhteet kuvataan myös. Tähän käytetään todennäköisyyksiä, erityisesti ehdollisia todennäköisyysjakaumia ja Bayes-verkkoja.

Avoimet työtilat eivät ole tieteessä eivätkä politiikassakaan yleisiä. Käyttökokemuksia on vasta vähän, ja vaikka kokemukset Opasnetistä ovat myönteisiä, sitä ja vastaavia järjestelmiä kritisoidaan. Toisaalta epäillään niiden tuottaman tiedon tieteellistä laatua. Kuitenkin niissä voidaan käyttää tieteellistä vertaisarviointia kuten verkkolehdissä. Toisaalta niihin ei lähdetä mukaan, koska muutkaan eivät lähde eikä niistä vielä kerry samanlaista meriittiä kuin perinteisestä julkaisemisesta. Tämä on vaikeampi ongelma ja poistuu vasta, kun niiden toimivuus ja tehokkuus on konkreettisesti jollain alueella osoitettu ja kunnia jaettu verkoston tutkijoille. Ilmastonmuutos lienee otollinen aihepiiri ratkaista tätä ongelmaa, koska monilla osallistujilla on aito halu osallistua asian käsittelyyn, jotta tietopohja paranisi ja saataisiin aikaan parempia, tieteeseen perustuvia päätöksiä.

Internet on murtanut rajoitukset siitä, montako ihmistä tiedonvaihtoon voi osallistua ja missä heidän on fyysisesti oltava. Tämä avaa uudenlaisia mahdollisuuksia joukkoyhteistyölle, kunhan varmistetaan ettei osallistuminen päädy kakofoniaksi. Edellä kuvatut menetelmät ja verkkotyötilat tekevät mahdolliseksi jäsentää tietoa niin vaivattomasti, että se onnistuu vaikka osallistujia ei rajata mitenkään.

Ilmastokäräjillä tehtävä työ

Ilmastokäräjät ei tuota lainkaan uutta tutkimustietoa. Sen sijaan se kerää valmiiksi julkaistua tietoa, mutta mikä tärkeämpää, se luo kontaktit kaikkiin suomalaisiin ilmastonmuutoksen tutkimusryhmiin ja useisiin ryhmiin myös ulkomailla ja tarjoa verkkotyötilaa projektien käyttöön tiedon levittämiseksi. Ilmastokäräjät ottaa yhteyttä kaikkiin SUSEN-, FICCA-, ISTO-, FINADAPT-, CLIMBUS- ja CLIMTECH-ohjelmiin sekä Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaan osallistuneisiin tahoihin sekä Euroopan ilmastonmuutosohjelman ECCP:n työryhmiin. Tämän hankkeen resursseilla ei voi kerätä ja jalostetaa kaikkea sitä tietoa, jota kyseiset ohjelmat ovat tuottaneet. Toiminta-ajatus onkin, että helppokäyttöisen verkkotyötilan avulla projektit itse voivat toimittaa omaa tietoaan ja osallistua sivuston kehittämiseen. Motivoijana on se, että tieto kerätään sellaisessa muodossa, että se on hyvin helposti otettavissa politiikka-analyyseihin mukaan ja siten vaikuttamaan päätöksentekosuosituksiin. Opasnet tarjoaa suoran kanavan tieteellisen tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa.

Jäljempänä mainitut (ks. Tutkimusryhmä ja olemassaolevat kontaktit), jo meneillään olevat projektit tuottavat joka tapauksessa ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikojen kannalta tärkeää tietoa Opasnet-verkkotyötilaan. Projekteissa Opasnetiä käytetään nimenomaan politiikka-analyysien tekemiseen. Lisäksi sekä Suomen Akatemialta (FICCA) että EU:sta on haettu tutkimusprojekteja, jotka liittyvät ilmastopolitiikkoihin ja niiden vaikutuksiin (pääpaino terveysvaikutuksissa). Myös näissä mahdollisissa projekteissa käytetään Opasnetiä tiedon tuottamiseen ja jäsentämiseen. Nämä projektit siis tarjoavat pohjan Ilmastokäräjien stimuloimalle yhteistyölle, ja samalla ne tuottavat käytännön esimerkkejä materiaalista.

Ilmastökäräjien alussa otetaan yhteyttä kaikkiin relevantteihin projekteihin. Toimintaidea esitellään ja projektit kutsutaan osallistumaan verkkotyötilan rakentamiseen. Koulutusta ja sisäänajoa verkkotyötilan käyttöön annetaan sekä Ilmastokäräjät-tilaisuuksissa että tarvittaessa muulloinkin. Verkkotyötila tarjotaan projektien tiedonvälitykseen, keskusteluun ja tiedonkeruuseen; nämä valmiudet ovat jo olemassa. Yhteyttä otetaan tutkimusprojektien lisäksi sidosryhmiin, hallintoon ja suoraan poliitikkoihin.

Projektissa tietojen keräys tapahtuu karkeasta täsmällisempään, esimerkiksi 1) projektit, tietolähteet 2) keskeiset tutkimusaiheet 3) keskeiset päätelmät 4) keskeiset politiikkavaihtoehdot 5) keskeiset tulokset 6) yksityiskohtaiset tulokset. Tämän lähestymistapa on valittu, jotta vähäiselläkin työmäärällä saadaan jotain tietoa muiden käyttöön; näin helpotetaan lisätiedon hakemista muualta. Tietojen keruu ja syöttäminen Opasnetiin on pääasiassa osallistuvien projektien vastuulla.

Ilmastokäräjillä nostetaan esiin kiistakysymyksiä, ja näitä keskusteluja moderoidaan. Tarkoituksena on tarjota vaihtoehto useiden blogien huutoäänestyksille.

Politiikka-analyysejä tehdään pääasiassa muiden projektien resursseilla. Kuitenkin Ilmastokäräjät kartoittaa myös tärkeitä aiheita ja asettaa niitä "tyrkylle", jotta joku tarttuisi niihin. Analyyseja myös tarvittaessa moderoidaan, mutta perusteellisempaan työhön tietyn analyysin kimpussa ei tässä projektissa varauduta. Sen sijaan meneillään olevien tai päättyneiden politiikka-analyysien kartoittaminen ja kuvaaminen kuuluu Ilmastokäräjien tehtäviin, samoin politiikkavaihtoehtojen keskusteluttaminen ja keskustelujen perusteella politiikkasuositusten antaminen. Analyyseja varten kehitetään avoin vertaisarviointikäytäntö, jotta lukija voi saada käsityksen, kuinka perusteellisen kritiikin läpikäyneitä analyysien päätelmät ovat.

Projektissa tehtävä työ on etupainotteista. Ensimmäisenä kartoitetaan aiheeseen liittyvät projektit ja toimijat ja heidän yhteystietonsa. Kuvaus projektista ja osallistumismahdollisuuksista sekä kutsu osallistumaan lähetetään mahdollisimman pian, jotta työ saadaan alkuun. Käyttökoulutusta ja -tukea annetaan tarpeen mukaan. Ensimmäisen vuoden aikana verkosto on toivottavasti pääosin saatu tietoiseksi, sitoutumaan, ja peruskoulutetuksi verkkotyötilan käyttöön. Tämän jälkeen painopiste siirtyy seurantaan, koordinointiin ja tuloksista tiedottamiseen, mikä työ jatkuu projektin loppuun saakka.

Opasnetiä käytetään aktiivisesti tehtävien suunnitteluun ja jakamiseen Ilmastokäräjien sisällä. Eräänä konkreettisena esimerkkinä on tämä projektihakemus, joka on alusta loppuun kirjoitettu Opasnetissä (http://fi.opasnet.org/fi/Ilmastokäräjät).


Ilmastokäräjä-tilaisuudet

Ilmastokäräjien aikana järjestetään kolme avointa valtakunnallista tilaisuutta. Ensimmäinen on heti projektin alussa, mahdollisesti toisen aiheeseen liittyvän tilaisuuden yhteydessä, ja tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Ilmastokäräjistä ja Opasnetistä sekä kutsua osallistujia. Toinen tilaisuus on vuonna 2011 ja siihen kutsutaan kansainvälisiä ilmastonmuutostutkimuksen asiantuntijoita. Kolmas kokous 2012 keskittyy senhetkisten tulosten ja keskustelujen esittelyyn sekä sidosryhmien osallistumiseen.

Yhteydet CCCRP:hen

Laaja suomalainen yhteistyöhanke rakentaa ilmastonmuutosportaali CCCRP:tä. Mukana ovat Ilmatieteen laitos, SYKE ja Aalto-yliopisto. CCCRP kerää valmistuttuaan yhteen paljon tärkeää ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa sekä sen torjuntaan tai sopeutumiseen liittyviä käytännön ohjeita.[1]. Opasnet ei kilpaile CCCRP:n kanssa kahdesta syystä. Ensinnäkin, kaikki Opasnetiä varten kerätty tieto on vapaasti CCCRP:n käytettävissä, jos se soveltuu sen aihepiiriin (ks. kuvaus tekijänoikeuksista). Toiseksi, Opasnet tarjoaa toiminnallisuuksia joita CCCRP:hen ei ole tulossa.

  • Opasnet tarjoaa työtilan, jossa kiinnostuneet voivat yhdessä jakaa tietoa ja jäsentää sitä joidenkin nimenomaisten politiikkakysymysten arvioimiseen.
  • Opasnetissä voi keskustella ja kritisoida esitettyjä aiheita. Sisältöä myös parannetaan kritiikin perusteella, jos se pätevästi osoittaa muutostarpeita.
  • Opasnet tarjoaa avoimen rajapinnan rakentaa kvantitatiivisia malleja ja ajaa niitä netin yli. Kaikki voivat hyödyntää tällä tavalla tuotettuja malleja ja parannella niitä eri tarkoituksiin.
  • Opasnetiin kerätään aktiivisesti myös esim. ilmastoskeptikoiden näkemyksiä, jotka alistetaan samanlaiselle kritiikille kuin kaikki muukin sisältö. Tarkoituksena on avoimen kritiikin kautta täsmentää sitä, mitä voidaan jo varmuudella sanoa ja mitkä asiat ovat edelleen epävarmoja. Kumotutkin väitteet jäävät Opasnetin sivuille kumoamisperusteluineen, jotta samat keskustelut eivät ala aina uudelleen.

Opasnet ja CCCRP ovat lähteneet erillisistä tarpeista ja suunnitelmista, ja niiden toteutus on ollut toistaiseksi erillistä. Opasnet on kehitystyössä pari vuotta pitemmällä kuin CCCRP. On kuitenkin ilmeistä, että niiden toisiaan täydentävät toiminnallisuudet antavat hyvän lähtökohdan sivustojen yhteistyölle. Tämän yhteistyön suunnittelu onkin Ilmastokäräjät-projektin ensimmäisiä tehtäviä. On mahdollista, että joitakin tässä hakemuksessa esitetyistä yksityiskohdista toteutetaankin CCCRP:n sivustolla eikä Opasnetissä. Riippumatta toteutustavasta Ilmastokäräjät vastaa siitä, että hakemuksessa luvatut sisällöt ja toiminnallisuudet toteutetaan.

Tutkimusryhmä ja olemassaolevat kontaktit

Jouni Tuomisto (LT, toksikologian dosentti) on akatemiatutkija ja erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Ympäristöterveyden osastolla. Hän on tutkinut ympäristöterveyttä yli 17 vuoden ajan ja tehnyt terveysvaikutusten arviointia lähes kymmenen vuotta alkaen Ympäristöterveyden riskianalyysin huippuyksiköstä (2002-2007). Vuodesta 2006 hän on erityisesti kehittänyt avoimen arvioinnin menetelmää ja tätä tukevaa verkkotyötilaa Opasnetiä. Hänen tutkimusryhmässään on 5 väitöskirjantekijää, 3 post-docia ja yksi atk-suunnittelija. Hän on julkaissut lähes 50 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Hän on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen ja SYKE:n tutkijoiden kanssa liittyen ilmansaasteisiin ja myöhemmin myös ilmastonmuutokseen. Hän on mukana useissa ilmastonmuutosta käsittelevissä tutkimushankkeissa ja -hakemuksissa.

Avoin arviointi on käytössä useassa käynnissä olevassa tutkimusprojektissa, joista tässä kuvataan lyhyesti ilmastonmuutokseen liittyvät. Muita projekteja ovat mm. Finmerac (Tekes), Plantlibra (EU), Beneris (EU) ja SCUD (Suomen Akatemia) (osa näistä jo päättyneitä).

  • Bioher (Suomen Akatemia, 2008-2011): Biopolttoaineiden päästöt, toksisuus ja terveysvaikutukset
  • Claih (Suomen Akatemia, 2009-2012): Ilmastonmuutos, ilmansaasteet, sisäilma ja terveys
  • Intarese (EU, 2005-2010): Ympäristöterveyden riskinarviointi, tapausesimerkkinä ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset Euroopassa.
  • Heimtsa (EU, 2007-2011): Euroopanlaajuinen terveysvaikutusten arviointi ja sen työkalut, tapausesimerkkinä ilmastonmuutos.


Odotettavat tulokset ja tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys

Ilmastokäräjät vetää yhteen ilmastonmuutostutkijat, päättäjät ja sidosryhmät. Se tarjoaa työtilan tieteellisen tiedon keräämiselle ja kriittiselle tarkastelulle avoimessa ympäristössä, jossa havaitut virheet voidaan nopeasti korjata. Opasnet nopeuttaa tiedonvaihtoa ja hyödyntämistä ja täten parantaa tiedon vaikuttavuutta ja toisaalta vähentää virheellisen tiedon varassa syntyviä huonoja päätöksia. Se jäsentää tietoa nimenomaan tarkoituksena päätöksenteon tukeminen, ja tämä tavoite ohjaa sekä tiedon rakennetta että työskentelyä verkkotyötilassa. Niinpä se kuroo umpeen kriittistä nykyongelmaa siitä, että tieteellisen tiedon hyödyntäminen monimutkaisten päätösten valmistelussa on puutteellista. Erityisesti se auttaa politiikkavaihtoehtojen tarkastelussa ja tuo siihen keskusteluun uusia näkökulmia.

Muiden projektien avulla Ilmastokäräjät vetää yhteen tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ilmastopolitiikkojen vaikutuksista, ja yhteiskunnan toimintamahdollisuuksista. Jo käynnissä olevat projektit tarkastelevat erityisesti ilmastonmuutosta ja terveyttä, ja siksi tämä tulee olemaan painopiste, kunnes muita projekteja tai sidosryhmiä liittyy tiedontuottoon ja keskusteluun. Ilmastokäräjät sinänsä ei kuitenkaan rajaudu terveyteen tai mihinkään muuhunkaan ilmastonmuutoksen osa-alueeseen. Juuri tämä laaja-alaisuus tekee Ilmastokäräjistä hyödyllisen työtilan silloin, kun halutaan tarkastella monimutkaisia politiikkoja ja niiden laajoja vaikutuksia yhteiskunnassa.

Ilmastokäräjien avulla saadaan yhteen useiden toimijoiden tieto, kun sitä voidaan tehokkaasti jäsentää yhdessä.

Hankkeessa noudatetaan tekijänoikeuskäytäntöä CC-BY-SA, jossa kaikki tieto on vapaasti käytettävissä kahdella ehdolla: 1) tietoa käytettäessä lähdettä siteerataan asianmukaisesti ja 2) tiedon avulla tuotetut johdannaistuotteet saavat vastaavanlaisen avoimen käyttöoikeuden. Tarkemmin http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi


Viitteet

Haines Andy, Kirk R Smith, Dennis Anderson, Paul R Epstein, Anthony J McMichael, Ian Roberts, Paul Wilkinson, James Woodcock, Jeremy Woods. Policies for accelerating access to clean energy, improving health, advancing development, and mitigating climate change. Lancet 2007; 370:1264-1281.

Haines Andy, Anthony J McMichael, Kirk R Smith, Ian Roberts, James Woodcock, Anil Markandya, Ben G Armstrong, Diarmid Campbell-Lendrum, Alan D Dangour, Michael Davies, Nigel Bruce, Cathryn Tonne, Mark Barrett, Paul Wilkinson. (2009b) Public health benefits of strategies to reduce greenhouse-gas emissions: overview and implications for policy makers. Lancet online November 25 2009.

Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Helsingin Energia, Helsinki, 2010.

Tuomisto JT, Pohjola M: Open risk assessment. A new way of providing scientific information for decision-making. Publications of the National Public Health Institute B18/2007. 2007.

Uusi Suomi, 17.2.2010. "Climategatesta" imagotappio - "Selityksen paikka". Haettu 24.2.2010

  1. ↑ CCCRP:n kotisivu

LIITE 1: Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedottaminen perustuu Opasnet-sivustoon, jonne tuotetaan materiaalia sekä suomeksi että englanniksi. Lisäksi järjestetään kolme Ilmastokäräjät-tilaisuutta, joiden avulla viestitään projektin tavoitteista, toteuttamisesta ja tuloksista. Suurin osa työstettävästä tietomateriaalista on jo julkaistua tietoa, joten tässä projektissa ei suunnitella vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien kirjoittamista.

LIITE 2: Resurssisuunnitelma

Ilmastokäräjien toteutus perustuu henkilöresursseihin, joita ovat akatemiatutkija Jouni Tuomisto sekä osa-aikaisena palkattava post-doc-tason tutkija tai edennyt väitöskirjantekijä; sekä IT-resursseihin, joita ovat olemassaoleva verkkotyötila Opasnet wikeineen, tietokantoineen ja malleineen. Opasnetin ylläpito ja hyödyntäminen ovat THL:n Arvioinnin ja mallituksen yksikön strategisia tavoitteita, joten sen toiminta tullaan varmistamaan joka tapauksessa. Tätä varten on olemassa mm. täyspäiväinen atk-suunnittelija.

Haettava rahoitus perustuu THL:n 50 % omavastuuosuuteen sekä 52 % sivukuluihin ja 80 % yleiskustannukseen; nämä luvut perustuvat THL:n kirjanpitoon.

Projektissa on varattu isohko summa ulkopuolisiin palveluihin, jonka on ajateltu olevan pääasiassa tiedonkeruuta muista projekteista tai tiedon (teknistä) jäsentämistä. Käytännössä on havaittu, että kiireiset tutkijat tai poliitikot voivat omistaa tärkeää ja käyttökelpoista tietoa, mutta heillä itsellään ei ole aikaa muokata tietoa sopivaan muotoon. Tällainen työ voidaan nyt teettää ulkopuolisilla, kun muussa tapauksessa tieto jäisi kokonaan hyödyntämättä.

2010 2011 2012 Yhteensä
Hlö-kk 5 8 4 17 Parametrit
Palkat 12500 20000 10000 42500 Kuukausipalkka 2500
Henkilösivukulut 6500 10400 5200 22100 Sivukulut 0.52
Yleiskustannukset 15200 24320 12160 51680 Yleiskustannus 0.8
Matkat 1000 2000 2000 5000
Laitteet 0
Ulkopuoliset palvelut 5000 7000 3000 15000
Muut kulutusmenot 0
Tietoaineistojen hankinta 1000 1000 1000 3000
Julkaisukustannukset 0
Muut 0
Yhteensä 41200 64720 33360 139280
Omarahoitus
THL 41200 64720 33360 139280
Omarahoitusosuus (%) 50 50 50 50


Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Jouni T. Tuomisto: Ilmastokäräjät. Tutkimussuunnitelma. Opasnet 2010. Viitattu 21.11.2024.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Ilmastokäräjät&oldid=5429”